Aitaamisliike on Iso-Britannian Englannissa 1700-luvulla vallinnut maataloutta ja maan omistamista koskeva instituutionaalinen ja taloudellinen liike, jonka tarkoituksena oli maatalouden tehostaminen ja estää tilojen pirstaloituminen perinnönjaoissa. Britanniassa työvoima siirtyi voimakkaasti pois maataloudesta jo 1800-luvun alkupuolella teollisuuteen ja palveluihin. Tämä sosiaalinen liikkuvuus johtui aitaamisliikkeestä. Englannissa oli saatettu voimaan esikoisoikeus, jonka mukaan vain esikoispoika saattoi periä tilan, ja muut perilliset joutuivat miettimään muita uravaihtoehtoja. Näin Englannissa estettiin tilojen sirpaloituminen pienempiin osiin lakiteknisillä keinoilla ja ylläpidettiin maatalouden suurta tehokkuutta.[1]

Lähteet muokkaa

  1. Lennart Schön: ”Iso-Britannia”, Maailman taloushistoria, s. 180,. Suomentanut Paula Autio. Vastapaino, 2013. ISBN 978-951-768-380-7.