Aino Räty-Hämäläinen
Aino Räty-Hämäläinen (s. 31. elokuuta 1929 Suistamo[1]) on suomalainen kirjailija ja teatterihistorioitsija. Hän on työskennellyt muun muassa Yleisradion kulttuuri- ja taidetoimittajana sekä Espoon ja Turun kulttuuritoimenjohtajana ennen jäämistään eläkkeelle Helsingin kulttuuritoimenjohtajan virasta vuonna 1991. Räty-Hämäläinen on toimittanut runokokoelmia ja kirjoittanut lukuisia taiteilijaelämäkertoja sekä Karjalaa käsitteleviä teoksia.[2] Lisäksi hän on käsikirjoittanut vuonna 1973 valmistuneen Matti Tapion ohjaaman pitkän televisiodokumentin Elän tätä päivää - lähikuva näyttelijä Tauno Palosta.[3]
Aino Räty-Hämäläisen teoksia ovat muun muassa vuonna 1969 ilmestynyt Tauno Palon omaelämäkerta Käsi sydämellä, jonka toimitustyöstä hän vastasi, sekä vuonna 2000 julkaistu Räty-Hämäläisen aviopuolison Tapio Hämäläisen elämäkerta Pohja se on miunkii säkis. Hän on myös toimittanut Wilho Ilmarin ja Ilmari Turjan elämäkerrat sekä Aarne Palkin runokokoelman Suomi synnyinmaani. Räty-Hämäläisen oma elämäkerta Voileipäkiviä ilmestyi WSOY:n Ihmisen ääni -sarjassa vuonna 2004. Hänen viimeisin teoksensa on 2010 julkaistu Arvoituksellinen muusa – inspiraation lähteillä, jossa Räty-Hämäläinen käsittelee muusan käsitettä ja sen historiaa.[4] Väitöskirjansa hän teki Ilmari Turjan näytelmistä vuonna 1981.[5]
Teokset muokkaa
- Käsi sydämellä (toim.), Tammi, Helsinki, 1969.
- Teatterimiehen lokikirja (toim.), Tammi, Helsinki, 1971.
- Ilmari Turjan näytelmät, WSOY, Porvoo – Helsinki – Juva, 1981.
- Esiripun takaa – mitä on olla näyttelijä suomalaisessa teatterissa, Tammi, Helsinki, 1982.
- Turja jo eläessään, WSOY, Porvoo – Helsinki – Juva, 1986.
- Matjoi, Karjalan äiti, Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, Joensuu, 1993.
- Vuodet kuin kuiskauksia (toim.), WSOY, Porvoo – Helsinki – Juva, 1995.
- Ei turhaa tummat päivät (toim.), WSOY, Porvoo – Helsinki – Juva, 1996.
- Kimaltava hiekka – muistiinmerkinöjä ja kirjeitä, Lauttasaari-seura, Helsinki, 1997.
- Tuuli paiskii rakkauden ovea (toim.), WSOY, Porvoo – Helsinki – Juva, 1997.
- Karjalan tyttäret – esseitä ja kuvauksia karjalaisnaisten elintiloilta, WSOY, Porvoo – Helsinki – Juva, 1999.
- Suomi synnyinmaani – runoja Suomesta, suomalaisista ja sodasta (toim.), WSOY, Porvoo – Helsinki – Juva, 1999.
- Pohja se on miunkii säkis, WSOY, Helsinki, 2000.
- Raja-Karjalan kunnailta, WSOY, Helsinki, 2002.
- Vuosien varjot ja valo, Palmenia-kustannus, Helsinki, 2002.
- Voileipäkiviä, WSOY, Helsinki, 2004.
- Arvoituksellinen muusa – inspiraation lähteillä, Kirjapaja, Helsinki, 2010.
Lähteet muokkaa
- ↑ Aino Rädyn ja Tapio Hämäläisen rahasto – Tukea varttuneille tieteen- ja taiteenharjoittajille Suomen kulttuurirahasto. Viitattu 22.6.2020.
- ↑ Ei hanskoja naulaan 19.9.2007. Vantaan Lauri. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 30.6.2015.
- ↑ Elän tätä päivää – lähikuva näyttelijä Tauno Palosta (1973) Elonet. Viitattu 30.6.2015.
- ↑ Aino Räty-Hämäläinen: Arvoituksellinen muusa 21.4.2010. Keskisuomalainen. Viitattu 30.6.2015. [vanhentunut linkki]
- ↑ Teatteritieteen väitöksia Helsingin yliopisto. Viitattu 30.6.2015.