Aino Durchman
Aino Jenny Durchman (4. lokakuuta 1892 Kuopion maalaiskunta – 10. marraskuuta 1994 Helsinki) oli sairaanhoitaja, joka työskenteli Helsingin sairaanhoito-opiston opettajana ja rehtorina sekä kehitti alan koulutusta.
Kirjoitettuaan ylioppilaaksi 1912 hän suunnitteli historian opintoja. Hänellä ei kuitenkaan ollut taloudellisia mahdollisuuksia yliopisto-opintoihin, joten hän ryhtyi opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Alalla oli tavoitteena löytää suomen kielellä opettamaan kykeneviä sairaanhoitajia. Durchmaniin rupesi kohdistumaan tällaisia odotuksia.
Durchman valmistui sairaanhoitajaksi 1918 ja osallistui Suomen sisällissotaan valkoisten joukoissa kulkevana sairaanhoitajana. Työuransa hän aloitti Viipurin lääninsairaalassa, jossa Helsingin lisäksi koulutettiin sairaanhoitajia. Hän suoritti kasvatusopin tutkinnon Helsingin yliopistossa 1924. Samana vuonna hän osallistui Helsingissä järjestetylle kuusiviikkoiselle jatkokurssille, joka oli tarkoitettu opetustyötä tekeville sairaanhoitajille.
Tämän jälkeen hän opiskeli apurahan turvin Yhdysvalloissa Columbian yliopistossa, joka oli sairaanhoitajien ensimmäinen akateeminen opinahjo, alalla yliopistotason arvostetuin. Hän suoritti Bachelor of Science-tutkinnon pääaineenaan opetustyö sairaanhoitajakouluissa.
Opintojensa jälkeen Durchman palasi 1927 Viipurin lääninsairaalaan ylihoitajaksi. Sieltä hän siirtyi ylihoitajaksi Helsingin yleiseen sairaalaan. Samalla hän toimi valtion kasvatusopillisen jatkokurssin johtajana.
Muodollisen koulutuksen lisäksi hän piti ammattitaitoaan yllä opintomatkoilla. Vuonna 1933 hän oli Rockefeller-säätiön stipendiaattina USA:ssa ja Kanadassa sekä 1950 WHO-stipendiaattina USA:ssa. Hän opiskeli myös kansainvälisesti tunnetussa Yalen yliopiston sairaanhoitajakoulussa.
Hän toi työssään esille yksilöllisyyttä. Potilaan hyvän yleishoidon oli oltava myös hyvää terveydenhoitoa. Sairaanhoidon oppimisen tuli edeltää erikoisalojen sairaanhoidon oppimista. Hän myös puolusti sairaanhoitajaoppilaiden oikeuksia aikana, jolloin oppilaat olivat sairaaloille vain välttämätöntä työvoimaa. Hän seurasi oppilaidensa menestymistä ja osasi sen perusteella ehdottaa heille omaa erikoistumisalaansa.
Durchmanista tuli Suomen ensimmäinen sairaanhoitajakoulun johtaja, kun hän aloitti työnsä Helsingin sairaanhoitajatarkoulussa 1936. Kaikki sairaanhoitajien koulutus yhdistettiin Helsingin sairaanhoito-opistoon 1958, ja Durchmanista tuli opiston rehtori. Tästä virasta hän siirtyi eläkkeelle 1959.
Aino Durchman kuoli 102-vuotiaana 1994.