Aino Aalto (keihäänheittäjä)
Aino Aalto (11. kesäkuuta 1917 Kymi – 29. syyskuuta 1999 Kotka)[1] oli suomalainen keihäänheittäjä, joka voitti kaksi kertaa keihäänheiton Suomen mestaruuden. Aalto edusti Karhulan Katajaisten seuraa. Ensimmäisen kerran hän voitti vuonna 1945 tuloksella 36,92. Mestaruus tuli myös vuonna 1947 tuloksella 38,56, jolloin hän voitti olympiahopeamitalisti Kaisa Parviaisen.[2]
Aalto oli lähtöisin Kymin Jumalniemeltä. Lapsuudessaan hän harjoitteli Syväsalmen lastentarhan pihassa paljasjaloin keihäänheittoa. Neuvoja hän sai sorvari August Schneiderilta. Schneiderin suosituksesta Aalto matkusti Helsinkiin Eläintarhan kisoihin ja voitti tuloksella 38,26. Valmentajat kiinnostuivat Aallosta ja hän sai kutsun olympiavalmennettavien leirille 1939. Aalto ei mielestään koskaan oppinut heittotyyliä ja häntä vaivasivat jatkuvasti käsivammat. Aalto asui vanhuuspäivät pienessä mökissä Marinkylässä Kotkassa. Hänet on haudattu Kotkan Laajakosken hautausmaalle vanhempiensa hautaan. Aaltoa haastateltiin vuonna 1992 Karhulan Katajaisten 100-vuotisjuhlajulkaisuun.[3]
Lähteet
muokkaa- ↑ Kotka-Kymin seurakunta, Aalto Aino, Laajakosken hautausmaa, Kotka, osasto 1, viitattu 20.4.2022
- ↑ Hannus, Matti; Laitinen, Esa; & Martiskainen, Seppo: Kalevan kisat Kalevan malja - Vuosisata yleisurheilun Suomen mestaruuksia. Suomen Urheiluliitto: Gummerus, 2002. ISBN 951-96491-5-8
- ↑ Aino Aalto – keihäänheiton ihmetyttö, sivu 36, Olavi Yrjölä & Pekka Seppänen: Matkan varrelta muistiin merkittyä – Karhulan Katajaiset 1893–1993. 98 sivua. 1993