Agua Zarcan vesivoimalahanke

Agua Zarcan vesivoimala on hondurasilaisen voimalayhtiö Desarrollos Energéticos S.A. eli DESA:n Hondurasiin suunnittelema 22 megawatin vesivoimala.[1][2] Voimala tuottaisi vuodessa arviolta 99 gigawattituntia energiaa.[3] Pato aiotaan rakentaa Santa Bárbaran ja Intibucán maakuntien alueelle[4] Rio Blancon kuntaan, Gualcarque-joen varrelle.[5] Hanke on kiistanalainen. Voimalaksi kaavaillun alueen lähellä asuu lenca-alkuperäiskansan jäseniä ja mestitsejä.[2] Gualcarquen varrelle suunnitellaan myös kolmea muuta vesivoimalaa.[6]

RahoitusMuokkaa

Hankkeen päärahoittaja on Banco Centroamericano de Integración Económica eli BCIE (espanjaksi) tai CABEI (englanniksi) -kehityspankki, joka myönsi 24 miljoonan dollarin lainan vuonna 2012.[4][7] Muista rahoittajista 5 miljoonaa dollaria sijoittanut Suomen valtion kehitysrahoitusyhtiö Finnfund[8] ja saksalaisten Siemensin ja Voithin puoliksi omistama Voith-Hydro[9] ovat jäädyttäneet rahoituksen aktivisti Berta Cáceresin murhan jälkeen toistaiseksi. Hollantilainen kehitysrahoitusyhtiö FMO taas ilmoitti vetäytyvänsä välittömästi. Se oli sijoittanut hankkeeseen 15 miljoonaa dollaria.[8]

Aiemmista rahoittajista Maailmanpankki, Kansainvälinen rahoitusyhtiö (IFC) ja maailman suurin vesivoimalarakentaja, kiinalainen Sinohydro vetäytyivät hankkeesta vuonna 2013 DESA:n ja paikallisten asukkaiden välisen kiistan vuoksi.[10] Kansainväliset sijoittajat vetäytyivät hankkeesta kokonaan vuonna 2017.[11]

Hankkeen kulkuMuokkaa

Hanke hyväksyttiin vuonna 2010. Hyväntekeväisyysjärjestö Oxfamin mukaan paikalliset asukkaat eivät hyväksyneet päätöstä, eikä heitä kuultu ennen sen tekemistä[10], vaikka suostumuksen ohittaminen rikkoo sekä Hondurasin perustuslakia että maan ratifioimaa YK:n alkuperäiskansojen oikeuksia koskevaa 169-sopimusta. 169-sopimus vaatii, että alkuperäiskansoilta on ennen heidän mailleen rakentamista tai sen hyödyntämistä hankittava vapaaehtoinen, tietoon perustuva suostumus.[12]

Vuonna 2014 rakennuspaikka siirrettiin korkeammas Gualcarque-joen yläjuoksulle, oikealta rannalta vasemmalle. Finnfundin mukaan syynä olivat sosiaalisten ongelmien aiheuttamat turvallisuusongelmat ja rakennuskustannukset.[3] Padon rakennustöitä ei ollut aloitettu vielä tammikuussa 2015.[5]

VaikutuksetMuokkaa

Oxfamin mukaan paikalliset asukkaat eli lencat ja mestitsit eivät voisi padon takia tulevaisuudessa enää käyttää pyhänä pidettyä Gualcarque-jokea, josta he saavat ravintoa ja vetensä.[10] Pato estäisi myös ruoka- ja lääkekuljetusten toimittamisen läheisiin kyliin.[13]

Voith-Hydron mukaan vesivoima on luotettava ja kestävä energiaratkaisu, jonka avulla monet ihmiset Hondurasissa hyötyisivät talouskasvusta ja sen myötä paremmista elinoloista, kuten paremmasta infrastruktuurista sekä terveys- ja koulutusjärjestelmän laajenemisesta. Yhtiön mukaan kehitys aiheuttaa kuitenkin väistämättä paikallisiin oloihin häiriöitä, mikä edellyttää hyvin tarkkoja selvityksiä, valmistelua ja toimeenpanoa sekä kaikkien asianomaisten etujen yhteensovittelua.[9]

Finnfundin mukaan voimala työllistäisi 40 henkilöä valmistumisensa jälkeen ja satoja rakentamisvaiheessa. Se tuottaisi sähköä 120 500 kotitaloudelle eli noin puolelle miljoonalle ihmiselle. Uusiutuvan energiansa vuoksi voimala vähentäisi hiilidioksidipäästöjä arviolta 61 000 tonnia vuodessa ja vähentäisi myös Hondurasin riippuvuutta tuontiöljystä.[3]

Finnfundin mukaan DESA:lla on myös sen itsensä luomia yritysvastuuohjelmia, joiden avulla se esimerkiksi parantaa teiden kuntoa, perustaa juomavesijärjestelmiä, antaa kouluille lahjoituksia, järjestää erilaisia koulutuksia ja hankkii sähköt kotitalouksille.[3]

Vastustajien murhatMuokkaa

Hanketta vastustaa COPINH-järjestö (Consejo Cívico de Organizaciones Populares e Indígenas de Honduras).[2] Vuonna 2013 sotilas ampui järjestön johtajan Tómas Garcían Agua Zarcan vastaisen mielenosoituksen yhteydessä. Sen jälkeen voimalasuunnitelmia muutettiin ja voimalan rakennuspaikka siirrettiin Gualcarque-joen vastarannalle.[2]

Seuraava johtaja Berta Cáceres murhattiin aamuyöllä 3. maaliskuuta 2016 ja toista aktivistia, meksikolaista Gustavo Castro Sotoa haavoitettiin.[6] Cáceresin tyttären mukaan hänen äitinsä saamat uhkailut kiihtyivät hankkeen rakennustöiden ja niiden myötä vastarinnan voimistuessa vuonna 2013.[2] Hän on syyttänyt tappouhkauksista myös DESA:n työntekijöitä. 2. toukokuuta poliisi pidätti neljä ihmistä epäiltynä murhasta. Yksi pidätetyistä, Sergio Rodríguez Orellana, on DESA:n sosiaalisista ja ympäristöasioista vastaava työntekijä. Muista pidätetyistä yksi on sotilas ja toinen entinen sotilas. DESA sanoi tiedotteessa olevansa yllättynyt pidätyksestä ja että sillä ei ole minkäänlaista yhteyttä murhaan.[1]

FMO ilmoitti murhan jälkeen lopettavansa kaiken toimintansa Hondurasissa välittömästi "jatkuvien väkivaltaisuuksien" vuoksi. Finnfund jäädytti rahoituksensa patohankkeelle 15. maaliskuuta 2016. Finnfundin toimitusjohtaja Jaakko Kangasniemi kertoi, ettei usko murhan ja patohankkeen välillä olevan yhteyttä ja sanoi yhtiön uskovan, että paikalliset haluavat hankkeen toteutuvan, mutta että tilannetta on tarkasteltava uudelleen. Kummankin yrityksen edustajat ilmoittivat matkustavansa paikan päälle.[8]

LähteetMuokkaa

  1. a b Suomen rahoittaman voimalayhtiön työntekijä pidätetty aktivistin murhasta Hondurasissa HS.fi. Viitattu 5.5.2016.
  2. a b c d e ”Äiti oli vahva nainen” – murhatun aktivistin tytär vaatii Finnfundia lopettamaan voimala­hankkeen rahoituksen Hondurasissa HS.fi. Viitattu 5.5.2016.
  3. a b c d Finnfund - www.finnfund.fi: Vastauksia kysymyksiin Agua Zarca -vesivoimalahankkeesta | Finnfund www.finnfund.fi. Arkistoitu 13.4.2016. Viitattu 9.5.2016.
  4. a b gpremper S.A. de C.V. - www.premper.com: http://www.bcie.org/?prj=56&title=Desarrollos%2520Energ%25E9ticos%2520%2528DESA%2529.%2520Proyecto%2520Hidroel%25E9ctrico%2520Agua%2520Zarca&lang=en#.Vyu9uYSLTIX www.bcie.org. Viitattu 5.5.2016.
  5. a b Monti Aguirre, Jagoda Munic, Andrea Lammers: Dear Mr. Joe Kaeser kirje. 20.1.2015. Amazonwatch. Viitattu 9.5.2016.
  6. a b Jonathan Watts: Berta Cáceres, Honduran human rights and environment activist, murdered the Guardian. 4.3.2016. Viitattu 5.5.2016.
  7. European Funders Suspend Support for Agua Zarca Dam The Huffington Post. 16.3.2016. Viitattu 5.5.2016.
  8. a b c DT: Finnfund jäädyttääkin tukensa Hondurasin patohankkeelle | Kepa.fi www.kepa.fi. Arkistoitu 5.5.2016. Viitattu 5.5.2016.
  9. a b Voith Suspends Deliveries for Agua Zarca voith.com. Viitattu 9.5.2016.
  10. a b c International investors must withdraw all involvement now from deadly Honduras dam project, says Oxfam | Oxfam International www.oxfam.org. Arkistoitu 3.6.2016. Viitattu 9.5.2016.
  11. Lakhani, Nina: Backers of Honduran dam opposed by murdered activist withdraw funding The Guardian. 4.6.2017. Viitattu 25.5.2022.
  12. DEFENDING INDIGENOUS LANDS AND WATERS IN HONDURAS: THE CASE OF RIO BLANCO The Huffington Post. 6.9.2013. Viitattu 9.5.2016.
  13. Nina Lakhani: Fellow Honduran activist Nelson García murdered days after Berta Cáceres the Guardian. 16.3.2016. Viitattu 9.5.2016.