Agatoksiinit ovat myrkyllisiä aineita, joita on eristetty Agelenopsis aperta-hämähäkistä. Agatoksiinit voidaan jakaa alfa-, mikro- ja omega-agatoksiineihin ja niiden myrkyllisyysvaikutukset kohdistuvat solujen ionikanaviin. Alfa- ja omega-agatoksiinit vaikuttavat sekä hyönteisten että nisäkkäiden ionikanaviin, mikro-agatoksiini pelkästään hyönteisten. Agatoksiineja on käytetty farmakologiassa aivojen ja sydämen ionikanavien tutkimiseen. Agatoksiineja on myös esitetty pestisidikäyttöön.[1]

Erään omega-agatoksiinin rakenne.

Alfa-agatoksiinit ovat kilpailemattomia glutamaattireseptorikanavien antagonisteja ja ne kykenevät nopeasti, mutta palautuvasti halvaannuttamaan saalishyönteisen. Mikro-agatoksiinit aktivoivat hermosolujen jänniteriippuvaisia natriumkanavia. Tällöin potentiaali muuttuu negatiivisemmaksi, välittäjäaineet vapautuvat spontaanisti ja aktiopotentiaaleja syntyy hallitsemattomasti ja toistuvasti. Omega-agatoksiinit kohdistuvat hermosolun kalsiumkanaviin muuttaen solun toimintaa monin tavoin.[1]

Lähteet muokkaa

  1. a b Adams ME.: Agatoxins: ion channel specific toxins from the American funnel web spider, Agelenopsis aperta. Toxicon, 2004, 43(5), s. 509–525.

Aiheesta muualla muokkaa