Agía Eiríni (Kéa)

Agía Eiríni (kreik. Αγία Ειρήνη; myös Agía Iríni) on pronssikautisen kykladisen kulttuurin aikaisen asutuksen arkeologinen kohde Kéan saarella Kreikassa. Se sijaitsee saaren pohjoisosassa lähellä Vourkárin kylää. Paikka on saanut nykyisen nimensä siellä sijaitsevasta Pyhälle Irenelle (Agía Eiríni) omistetusta kirkosta.[1] Paikan muinaista nimeä ei tunneta.

Agía Eiríni
Αγία Ειρήνη
Agía Eirínin arkeologista kohdetta.
Agía Eirínin arkeologista kohdetta.
Sijainti

Agía Eiríni
Koordinaatit 37°40′8″N, 24°19′33″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Kéa, Kéa-Kýthnos, Etelä-Egean saaret
Historia
Tyyppi asutus, temppeli
Ajanjakso 3000–300 eaa.
Huippukausi 2000–1450 eaa.
Kulttuuri kykladinen kulttuuri
minolainen kulttuuri
Aiheesta muualla

Agía Eiríni Commonsissa

Agía Eirínin asutuksen raunioita.

Agía Eiríni on yksi Egeanmeren saarten merkittävimpiä esihistoriallisia kohteita. Asutus on syntynyt viimeistään neoliittisen kivikauden lopulla noin 3000 eaa. ja se on ollut käytössä noin vuoteen 1450 eaa., jolloin se tuhoutui suuressa maanjäristyksessä. Asutuksella on ollut käytössään suojaisa satama. Keramiikkalöytöjen perusteella asutus on harjoittanut laajaa kauppaa Egeanmeren alueella ja on se ollut kiinteissä yhteyksissä sekä Kreetan minolaisen kulttuurin että Manner-Kreikan kanssa. Agía Eirínin arvellaan toimineen yhdyslinkkinä minolaisen ja mantereen mykeneläisen kulttuurin välillä 1700-luvulta eaa. lähtien.[2][3][4]

Agía Eirínin asutuksen raunioita.

Alueen järjestelmälliset arkeologiset kaivaukset alkoivat vuonna 1960. Niitä on suorittanut American School of Classical Studies at Athens. Alueelta on löydetty varhaiskykladisia rakennuksia noin ajalta 2500–2000 eaa. Keskiseltä pronssikaudelta noin vuosilta 2000–1600 eaa. on säilynyt linnoitusrakennelmia sekä temppelin jäänteet.[2] Suurimpiin rakennuksiin kuuluu minolainen ”kartano” (joskus nimellä ”palatsi”).[1] Temppeli sijaitsi hieman erillään asutuksesta. Se on osa rakennusta, jonka koko on noin 23 x 6 metriä. Kyseessä on yksi ensimmäisiä löydettyjä minolaisen ajan temppeleitä, mikä on osaltaan osoittanut vääräksi sen aiemman luulon, ettei minolaisilla olisi ollut erillisiä suuria temppeleitä.[5]

Tutkimus on osoittanut, että Agía Eirínin temppeli on ollut jatkuvassa käytössä asutuksen tuhon jälkeen jopa tuhat vuotta. Se oli rakennettu noin vuonna 1400 eaa., korjattu uuden maanjäristyksen jälkeen noin vuonna 1200 eaa., ja ollut käytössä aina hellenistiselle ajalle (noin 300 eaa.) saakka. Paikalta löydetyssä antiikin aikaisessa votiivikirjoituksessa temppelin kohteeksi mainitaan Dionysos. Tämä osoittaa jatkuvuutta minolais-mykeneläisen ja antiikin kreikkalaisen uskonnon välillä. Erikoista on myös se, ettei Kéa muutoin ole ollut merkittävä keskus antiikin aikana.[3][4][5] Temppeliä lukuun ottamatta paikka on ollut antiikin aikana vain pienimuotoisessa käytössä.[2]

Temppelistä on löydetty muun muassa noin kahdenkymmenen naispuolisen terrakottapatsaan (korai) jäänteitä sekä taidokkaita keramiikka- ja käsityöesineitä. Patsaiden on arveltu esittävän joko jumalattaria tai (tanssivia) papittaria. Löydökset ovat Ioulídan arkeologisessa museossa.[3][4][5][6]

Lähteet

muokkaa
  1. a b ”Kea”, Greek Island Hopping 2008, s. 260–263. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2.
  2. a b c Αγία Ειρήνη Κέας Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Arkistoitu 20.12.2015. Viitattu 5.10.2015.
  3. a b c Eisner, Robert: The Temple at Ayia Irini: Mythology and Archaeology Duke University. Viitattu 5.10.2015.
  4. a b c Kea Prehistoric Settlement Greeka.com. Viitattu 5.10.2015.
  5. a b c Burkert, Walter: Greek Religion, s. 31. ((Griechische Religion der archaischen und klassischen Epoche, 1977.) Käännös John Raffan) Cambridge: Harvard University Press, 1985. ISBN 0-674-36281-0. (englanniksi)
  6. Prehistoric settlement of Agia Irini Aegean Islands. Arkistoitu 7.10.2015. Viitattu 5.10.2015.

Aiheesta muualla

muokkaa