Kore (m.kreik. κόρη, korē, door.kreik. κόρα, korā; ’neito’)[1] on Kreikan arkaaiselle kuvanveistolle tyypillinen nuorta naista esittävä votiivipatsas. Kore-veistosten miespuolinen vastine oli kuros.[2]

Frasikleia-kore, n. 550–540 eaa. Kansallinen arkeologinen museo, Ateena.

Historia muokkaa

Kore-veistoksia annettiin votiivilahjoiksi Artemiin, Athenen, Demeterin ja muiden jumalatarten temppeleihin. Joskus niitä pystytettiin myös haudoille.[2] Koreita veistettiin arkaaisella kaudella 600-luvulta 400-luvun eaa. alkuun. Varhaisimmat koret olivat suhteellisen pienikokoisia ja edustivat niin kutsuttua Daidaloksen kuvanveistoa. Varsinaiset luonnollisen kokoiset koret kehittyivät itäisillä kreikkalaisalueilla sekä Khioksella ja Samoksella. Myöhemmin niitä alettiin tehdä myös Kykladeilla ja Attikassa.[2] Ateenasta koreita on löydetty muun muassa Ateenan Akropoliin kaivauksissa. Kore- ja kuros-veistoksia valmistettiin runsaasti ennen Akropoliin hävitystä persialaissodissa vuonna 480 eaa.[3] Korejen, samoin kuin kurosten, valmistaminen päättyi arkaaisen kauden myötä.[2][4]

Veistokset muokkaa

Kore-veistokset esittävät suoraryhtisenä seisovaa verhottua naista, jonka jalat ovat säännönmukaisesti yhdessä tai toinen hieman eteen tuotuna. Kädet riippuvat joko suorina molemmin puolin tai toinen käsivarsi on hieman taivutettuna kantaen votiivilahjaa. Monilla koreilla on arkaaisille veistoksille tyypillinen arkaainen hymy. Pääsääntöisesti patsaan esittämä hahmo on pukeutunut joko peplokseen tai kitoniin. Kore-veistokset on tehty marmorista ja yleensä myös maalattu. Maalauskoristelusta ei ole säilynyt kuin vähäisiä jäänteitä.

Varhaisia koreita ovat muun muassa Nikandren kore (n. 650–630 eaa.), joka on myös varhaisin tunnettu marmoriveistos, sekä Auxerren nainen (n. 640–620 eaa.).[4] Tunnettuihin myöhempiin kore-veistoksiin lukeutuvat muun muassa Frasikleia-kore sekä lukuisat Akropoliilta löydetyt Athenelle omistetut koret, kuten Antenorin kore, Euthydikoksen kore, La Delicata -kore ja Peploforos eli Peplos-kore. Koreita muistuttavat monin tavoin myöhemmät pylväinä käytetyt karyatidit, kuten Erekhtheionin karyatidit.

Lähteet muokkaa

  1. Liddell, Henry George & Scott, Robert: κόρη , ἡ A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  2. a b c d Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Kore”, Antiikin käsikirja, s. 274. Otava, 2002. ISBN 951-1-12387-4.
  3. Kämäräinen, Aki et al. (toim.): Suomen ja maailman taide - Hakemisto, Sanasto, s. 109. WSOY, 1986. ISBN 951-0-10729-8.
  4. a b Rodgers, Nigel: Ancient Greece. An Illustrated History, s. 328-333. Lorenz Books, 2017. ISBN 978-0-7548-3357-4.

Aiheesta muualla muokkaa