Afroditen pyhäkkö (Pafos)
Afroditen pyhäkkö (joskus Afroditen temppeli) oli antiikin aikainen Afroditelle omistettu pyhäkkö, joka sijaitsi Palaipafoksessa Kyproksen saarella. Sen rauniot ovat osa Palaipafoksen arkeologista aluetta, joka sijaitsee lähellä nykyistä Koúklian kylää. Se on Nea Pafoksen ohella osa Unescon maailmanperintökohdetta nimeltä Pafos.[1][2]
| Afroditen pyhäkkö | |
|---|---|
 Palaipafoksen Afroditeen pyhäkön raunioita. |
|
| Sijainti | Palaipafoksen arkeologinen alue, Koúklia, Páfos, Kypros |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | pyhäkkö |
|
Pafos |
|
 |
|
Historia muokkaa
Pafoksen Afroditen pyhäkkö oli jumalattaren merkittävimpiä kulttipaikkoja koko antiikin maailmassa. Palaipafoksen alue on ollut mahdollisesti jo neoliittiselta kaudelta lähtien ”Suuren jumalattaren” eli hedelmällisyyden jumalattaren kulttipaikka.[3] Vanhimmat idolilöydöt paikalta ovat noin ajalta 3800 eaa.[4][5] Saaren viimeistään 1100-luvulla eaa. asuttaneet mykeneläiset sovittivat paikallisen kultin omaan käyttöönsä, ja rakennuttivat jumalattarelle pyhäkön. Kreikkalainen perinne esitti pyhäkön, samoin kuin koko Pafoksen (Palaipafoksen) kaupungin, perustajaksi ja ensimmäiseksi ylipapiksi joko Kinyraan tai Agapenorin.[3]
Ajan kuluessa paikan kultti yhdistettiin Afroditeen, jonka kultti saarella saattoi olla foinikialaista tai muuta seemiläistä alkuperää (Astarte/Ishtar). Palaipafoksessa jumalattaresta käytettiin yksinkertaisesti nimitystä Wanassa, ”Kuningatar”.[5] Varhaisin maininta pyhäköstä on Homeroksen Odysseiassa.[6] Palaipafos säilyi koko Kyproksen merkittävimpänä kulttipaikkana geometriselta kaudelta klassisen kauden lopulle saakka. Pyhäkköalueella kerrotaan harjoitetun jonkinlaista temppeliprostituutiota.[3][5]
Palaipafos säilyi pyhäkön ansiosta merkittävänä paikkana senkin jälkeen, kun varsinainen kaupunki siirrettiin Nea Pafokseen nykyisen Páfoksen kaupungin paikalle 300-luvun eaa. lopulla.[3][5] Tämän jälkeen pyhäkköön liittyi vuotuinen juhla, jonka aikana kansa siirtyi kulkueessa Nea Pafoksesta Palaipafokseen.[1] Roomalaisella kaudella paikka oli Kyproksen liiton (Koinon Kypriōn) keskuspaikka.[3] Pyhäkkö tuhoutui maanjäristyksessä vuonna 66/67 jaa. Keisari Vespasianus rakennutti sen uudelleen tämän jälkeen.[5][7] Pyhäkkö hylättiin 300-luvulla jaa. kristinuskon nousun myötä.[3] Keskiajan kuluessa sen kiviä uudelleenkäytettiin lähistön kylien taloissa.[5]
Pyhäkköalueen ja koko Palaipafoksen arkeologiset tutkimukset alkoivat vuonna 1887. Britit suorittivat alueen ensimmäiset järjestelmälliset arkeologiset kaivaukset vuosina 1950–1955. Kaivauksia ovat jatkaneet saksalaiset ja sveitsiläiset 1960-luvulta lähtien. Kaivaukset alueella jatkuvat edelleen.[3][4][5]
Rakennukset ja löydökset muokkaa
Afroditelle omistettu pyhäkkö sijaitsi Palaipafoksen lounaisosassa. Pyhäkön rakennusjäänteet voidaan jakaa kahteen osaan ja rakennusvaiheeseen. Eteläisimpänä sijaitsevat paikan varhaisimman pyhäkön jäänteet myöhäiseltä pronssikaudelta eli mykeneläiseltä kaudelta (Pyhäkkö I), ja heti sen pohjoispuolella roomalaisella kaudella rakennetun pyhäkön jäänteet (Pyhäkkö II). Pyhäköstä on säilynyt vain vähän, ja suurin osa jäänteistä on peräisin vaiheesta II.[1][3]
Pyhäkkö I koostuu temenos-alueesta, joka oli aidattu suurilla kalkkikivikappaleilla. Pyhäkköön kuului myös rakennelma, jossa oli jumalattaren kulttikuva. Rakennusvaihe on säilynyt huonosti. Sen muurista on säilynyt lähinnä länsi- ja eteläosaa.[1][3]
Pyhäkkö II rakennettiin myöhemmin ja uudelleen maanjäristyksen jälkeen roomalaisella kaudella ensimmäisen vuosisadan eaa. lopulla tai 100-luvun eaa. alussa. Pyhäkkö koostui suurikokoisesta pihasta, jolla oli rakennukset pohjois-, itä- ja eteläsivuilla. Rakennuskokonaisuus oli suunnilleen neliön muotoinen, ja sen sivut olivat noin 90 metriä.[1][3] Pyhäkkö esiintyy usein rahoissa eriintyisesti Rooman keisariajalla. Tätä kautta sen ulkonäköä on pyritty rekonstruoimaan.[7]
Pyhäkön II pohjois- ja eteläsivuilla oli stoat eli pylväshallit. Niiden välissä pihan itäsivulla oli useita pienempiä rakennuksia, jotka vaikuttavat olleen myöhemmin lisättyjä stoia varhaisempia. Ei tiedetä, oliko pyhäkköpihan länsisivulla muuri.[1]
.jpg)
Pyhäkössä ollut Afroditen kulttikuva oli muinainen ja ilmeisesti foinikialaista alkuperää. Se koostui pelkästä mustasta pyramidinmuotoisesta kivestä, toisin sanoen se oli anikoninen, ei tyypilliseen tapaan antropomorfinen. Kulttikuva on Kyproksen museossa Nikosiassa.[1][7][8] Muita alueen löytöjä on Páfoksen arkeologisessa museossa.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”PAPHOS or Palaipaphos (Kouklia) Cyprus”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Paphos UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 16.4.2018.
- ↑ a b c d e f g h i j Palaipafos (Kouklia) Department of Antiquities. Viitattu 16.4.2018.
- ↑ a b Temple of Aphrodite - Palaipaphos Cyprus Island. Information about Cyprus. Viitattu 16.4.2018.
- ↑ a b c d e f g Sanctuary of Aphrodite (Palea Paphos) Sacred Destinations. Viitattu 16.4.2018.
- ↑ Homeros: Odysseia 8.362.
- ↑ a b c Smith, William: ”Paphus”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Micuła, Grzegorz & Micuła, Magdalena: Cyprus, s. 44–45, 48–55. Eyewitness Travel. London, New York, Melbourne, Munich and Delhi: DK. ISBN 987-1-40535-324-3.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Afroditen pyhäkkö, Palaipafos Wikimedia Commonsissa
