Ad usum delphini, (lat.), suom. 'dauphinin eli kruununperillisen käyttöön', tarkoittaa Ludvig XIV:n käskystä julkaistuja, kruununperillisen luettavaksi tarkoitettuja kreikkalaisten, roomalaisten ja ranskalaisten kirjailijoiden kirjoituksia erityisinä laitoksina, joiden nimiösivulla lukee "in usum delphini" ja joista on poistettu siveettömät tai muissa suhteissa tarkoitukseen sopimattomat kohdat. Tunnetuin on kokoelma kreikkalaisia ja roomalaisia klassikkoja (64 osaa, 1674–1730), joista Ludvig XIV:n vanhimman pojan Ludvigin kotiopettajan Montausierin herttuan Charles de Sainte-Mauren valvonnassa huolehtivat Bossuet ja Huet. Ilmausta on sittemmin usein käytetty muistakin kirjoituksista, jotka on julkaistu typistettynä.[1]

Ilmauksen taustalla on delfiiniä tarkoittava latinankielinen sana delphinus. Se on ranskaksi dauphin, joka on myös Dauphinén herttuakunnan ruhtinaiden ja Ranskan kruununperillisen titteli.[2][1]

Lähteet muokkaa

  1. a b Delphinus, Nordisk familjebok Uggleupplagan. 6, palsta 112 (ruotsiksi)
  2. Delfin, Svenska akademiens ordbok (ruotsiksi)