Aberystwyth
Aberystwyth[1] on kaupunki Walesissa Cardiganinlahdella. Kaupunki tunnetaan matkailukohteena, sekä walesilaisen kulttuurin keskuksena. Vuonna 2011 sen asukasluku oli 13 040.
| Aberystwyth | |
|---|---|
 Näkymä kaupunkiin. |
|
 |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Yhdistynyt kuningaskunta |
| Maa |
 Wales |
| Kreivikunta | Ceredigion |
| Väkiluku (2011) | 13 040 |
Maantiede
muokkaa.jpg)
Aberystwyth sijaitsee Länsi-Walesissa Ceredigionin kreivikunnassa Ystwyth- ja Rheidoljokien suulla[2] Cardiganinlahden rannikolla.[3] Suurempaan kaupunkialueeseen kuuluu myös Llanbadarn Fawrin kylä.[2]
Kaupunki on ollut osa nykyistä Ceredigionin kreivikuntaa vuodesta 1993. Aikaisemmin se oli osa suurempaa Dyfedin kreivikuntaa ja ennen vuotta 1974 suurin piirtein Ceredigionin kokoista Cardiganshireä.[2]
Historia
muokkaa
Aberystwythin nimi on johdettu Ystwythjoesta. Joki mainitaan esimerkiksi Ptolemaioksen teoksessa Geografia nimellä Στoυκκια.[2]
Nykyisen Aberystwythin lähialueella Ystwyth- ja Rheidoljokien suulla on ollut ihmisasutusta jo mesoliittiselta kaudelta 6 000 eaa. alkaen. Pendinas on paikallisen kukkulan nimi, joka viittaa kukkulaan linnoitetulla asuinpaikalla. Paikalla on aikanaan ollut muinaislinna. Kukkulan juureltya on tehty arkeologisia löytöjä, joista vanhimmat ovat ajoitettu muutamalle viimeiselle vuosisadalle eaa. Kukkulan muinaislinna ilmeisesti hylättiin Rooman valtakunnan kaudella, mutta muuta asutusta ja kaupankäyntiä on harjoitettu alueella roomalaiskaudellakin. 500-luvulla jaa. perustettiin Llanbadarn Fawrin luostari. Alkujaan paikallista kristinuskon suuntausta edustanut luostari muuttui myöhemmin benediktiiniläiseksi.[2]
Englannin normannivalloituksen jälkeen heidän valtansa alkoi levittäytyä myös Walesiin. Ystwythin suulle perustettiin linna, joka kuitenkin tuhoutui Hywel ab Owain Gwyneddin hyökkäyksessä vuonna 1143. Aberystwythin nykyinen linna ja itse kaupunki perustettiin vuonna 1277 Rheidoljoen varren kukkulalle. Kaupungin ja linnan perustaja oli Englannin kuningas Edvard I:n veli Edmund. Owain Glyndŵr valtasi ja hallitsi linnaa lyhyen aikaa vuonna 1404 ja vuonna 1469 se tuhoutui Englannin sisällissodassa Oliver Cromwellin joukkojen käsissä.[2]
Aberystwyth tunnettiin myöhemmin lähinnä kauppa- ja kalasatamana. Sen kautta vietiin esimerkiksi lyijyä Ystwythin varren kaivoksilta. Rautatien saapuessa kaupunkiin 1800-luvulla kaupungista tuli lomakohde merenrannalla, johon viitattiin myös "Walesin Biarritzinä". Vuonna 1872 avattiin Walesin yliopiston kuuluva college (Hen Goleg eli vanha college) ja Walesin kansalliskirjasto avautui nykyisellä paikallaan Pendinasin kukkulalla vuonna 1931. Kaupungista tuli lomakohteen lisäksi näin merkittävä koulutuksen keskus.[2]
Kulttuuri
muokkaa
Aberystwyth tunnetaan walesilaisen kulttuurin keskuksena.[3] Kaupungissa sijaitsee useita eri walesilaisia järjestöjä, kuten Cymdeithas yr Iaith Gymraeg (Kymrin kielen seura), Urdd Gobaith Cymru, Merched y Wawr (Walesin kansallinen naistenliike) ja Cyngor Llyfrau Cymru (Welsh Books Council).[2]
Koulutus
muokkaa
Aberystwythin yliopisto oli yksi Walesin yliopiston perustajacollegeista.[3] Walesin yliopiston sanakirja eli Geiriadur Prifysgol Cymru aloitti julkaisunsa Aberystwythissä vuonna 1950. Kaupungissa on myös vuonna 1985 perustettu walesilaisen ja kelttiläisen tutkimuksen keskus Canolfan Uwchefrydiau Cymreig a Cheltaidd.[2]
Väestö
muokkaaVuonna 2011 kaupungin asukasluku oli 13 040. Vuonna 2001 vastaava lukema oli 11 607.[3] Viralliset tilastot eivät anna koko kuvaa asukasluvusta, koska monet omistavat loma-asuntoja kaupungissa.[2]
Vuonna 2001 kaupungin ja viereisen Llanbadarn Fawrin asukkaista 43,8 % puhui kymriä.[2]
Lähteet
muokkaa- ↑ Karttakeskuksen Suuri maailmankartasto, s. 46. Karttakeskus, 2013. ISBN 978-952-266-182-1
- ↑ a b c d e f g h i j k John T. Koch: Celtic Culture – A Historical Encyclopedia, s. 6-7. ABC-CLIO, 2006. ISBN 1851094407 (englanniksi)
- ↑ a b c d Aberystwyth Encyclopaedia Britannica. Viitattu 14.5.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aberystwyth Wikimedia Commonsissa
