Avaa päävalikko
Tämä artikkeli käsittelee hallinnollista aluetta. Apšeron on myös Kaspianmereen työntyvä niemimaa.
Apšeronin piiri Azerbaidžanin kartalla.

Apšeronin piirikunta (azer. Abşeron rayonu, ven. Апшеро́нский райо́н, Apšeronski raion) on paikallishallintoalue Azerbaidžanissa. Vuonna 1963 perustetun piirin pinta-ala on 1 546 neliökilometriä. Asukkaita on 190 900 henkeä (vuonna 2010).[1]

Apšeronin piiri sijaitsee Azerbaidžanin itäosassa maan pääkaupungin Bakun luoteispuolella. Se rajoittuu Bakun ja Sumqayıtin kaupunkialueisiin sekä lounaassa Hacıqabulin, lännessä Qobustanin ja luoteessa Xızın piireihin. Apšeronin piirin itäkärki työntyy Apšeronin niemimaan tyviosaan, mutta pääosin alue sijaitsee sisämaassa niemimaan ulkopuolella.

Piirin keskus on Xırdalanin kaupunki. Muita merkittävämpiä paikkakuntia ovat Sarayn, Qobun, Mehdiabadin, Ceyranbatanin, Hökməlin, Digahin, Güzdəkin ja Aşağı Güzdəkin taajamat. Kuntia on yhteensä 15, taajamia yhdeksän ja kyliä kuusi. Kaupunkiväestön osuus on 82,8 prosenttia.[1] Vuoden 1999 väestönlaskennan mukaan 97,7 prosenttia asukkaista on azereja.[2]

Piirin kautta kulkevat Bakusta Qubaan ja Şamaxıin johtavat maantiet sekä Bakun ja Moskovan välinen rautatie. Seudun pääelinkeino on maatalous, joka on erikoistunut puutarhanhoitoon, oliivien viljelyyn ja karjanhoitoon.

Nähtävyyksiä ovat Yanar Dağin palava luonnonkaasuesiintymä, vanhat moskeijat, saunat ja muut rakennelmat. Paikallislehtenä ilmestyy Abşeron.

LähteetMuokkaa

  1. a b Azərbaycan Respublikası Dövlət Statistika Komitəsi: Azərbaycanın regionları azstat.org. Viitattu 14.3.2011. (azeriksi)
  2. Ethnic composition of Azerbaijan 1999 pop-stat.mashke.org. Viitattu 14.3.2011. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa