Wikipedia

Aarni Perko

suomalainen matemaatikko

Aarni Otto Perko (11. huhtikuuta 1933 Velkua[1] – 18. huhtikuuta 2017 Jyväskylä)[2] oli suomalainen matemaatikko ja professori. Hän oli Jyväskylän yliopiston sovelletun matematiikan professori vuosina 1972–1994. Perkon ponnistusten ansiosta alkoi matemaattisen tietojenkäsittelyn koulutus Jyväskylän yliopistossa.

Elämä ja ura muokkaa

Aarni Perko syntyi Velkualla. Hänen vanhempansa olivat rovasti Otto Alarik Perko ja Lempi Maria o.s. Koivusaari.[1] Suoritettuaan peruskoulutuksensa loppuun Perko opiskeli Helsingin yliopistossa ja valmistui sieltä filosofian kandidaatiksi vuonna 1955.[1] Tämän jälkeen hän työskenteli opettajana kouluissa. Vuosina 1957–1958 hän toimi Kokkolan yhteislyseon vanhempana lehtorina.[1] Sieltä hän siirtyi vuosiksi 1959–1960 Lauttakylän yhteiskoulun lehtoriksi.[1] Ensimmäisenä vuonnaan Lauttakylässä (1959) hän avioitui Sirkka-Liisa Ristolaisen kanssa.[1] Pariskunnalla on kolme lasta.[1]

1960-luvun alussa Perko jatkoi opintojaan Helsingin yliopistossa. Hän työskenteli samanaikaisesti 1961–1962 matemaatikkona Turun laskukeskuksessa.[1] Perko valmistui Helsingin yliopistosta filosofian lisensiaatiksi fysiikan alalta vuonna 1961.[1] Hänen lisensiaatintyönsä (Kolmen nukleonin probleema ja sen tutkiminen variaatiomenetelmällä käyttäen potentiaalissa äärellistä keskusta) käsitteli kolmen nukleonin ongelmaa ydinfysiikassa ja sen tutkimista käyttämällä niin kutsuttua variaatiomenetelmää.[3]

Akateemisen uransa Perko aloitti 1963–1970 assistenttina Turun yliopistossa. Samanaikaisesti hän valmisteli väitöskirjaansa. Hän väitteli Turun yliopistossa tohtoriksi vuonna 1971.[1] Perkon väitöskirjan (Some problems of search and detection suom. Joitakin etsinnän ja havaitsemisen ongelmia)[4] ohjaajana toimi professori Olavi Hellman. Valmistumisen jälkeen Perko oli Turun yliopiston tietojenkäsittelyopin apulaisprofessorina ja tietojenkäsittelyopin laitoksen professorina 1970–1972.[5]

Vuonna 1972 Perko nimitettiin Jyväskylän yliopistoon sovelletun matematiikan professoriksi ja hän aloitti virassaan elokuussa 1972.[6] Professorina hänen opetusalansa oli tietojenkäsittelyoppi ja varsinkin eksaktien luonnontieteiden tarvitsemat tietojenkäsittelyn alat.[6] Professuurin myötä Jyväskylän yliopistossa alkoi tietojenkäsittelyopin opetus. Aineen ensimmäisistä opiskelijoista puolet valittiin yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta ja toinen puoli matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta.[7] Professori Perkon ansiota on matemaattisen tietojenkäsittelyn opetuksen käytäntöjen luominen ja kehittäminen.[8] Aluksi opetus etsi muotojaan ja koulutuksen sisältöä jouduttiin jopa improvisoimaan.[7]

1980-luvulla Jyväskylän yliopistossa toimi erillislaitoksena laskentakeskus, jossa käsiteltiin esimerkiksi luonnontieteiden (fysiikka ja kemia) laboratoriotietoja.[9] Osa Perkon työstä tapahtui laskentakeskuksen laitteistoilla. Myöhemmin laskentakeskus muutti nimensä Jyväskylän yliopiston Atk-keskukseksi[10] ja sittemmin vielä tietohallintokeskukseksi[11]. Vuoden 1983 lopusta lähtien laskentakeskukseen suunniteltiin toteutettavaksi iso laitehankinta tietoteknisten laitteistojen hankkimiseksi laboratorioiden tutkimusinformaation käsittelemiseksi.[9] Hanke toteutui myöhemmin. Professori Perko on jälkeenpäin (1995) arvioinut, että laskentakeskuksen laitteistoinvestoinnit 1980-luvulla jäivät muiden tiedekuntien hankintojen varjoon, koska laskentakeskuksella ei ollut omaa edunvalvojaa.[9][12]

Professori Perko toimi vakinaisen virkansa ohella Jyväskylän yliopiston matematiikan laitoksen (nyk. nimellä matematiikan ja tilastotieteen laitos) johtajana koko vuoden 1985 ja vuoden 1986 alkupuoliskon, sillä professori Olli Martio oli tuolloin estynyt hoitamasta laitosjohtajan tointa.[13] Hän osallistui myös oman tiedekuntansa (matemaattis-luonnontieteellinen) hallintoon tiedekuntaneuvoston jäsenenä vuosina 1974–1981.[14]

Aarni Perko jäi eläkkeelle virastaan vuoden 1994 lopussa.[6] Ansioistaan tietojenkäsittelyn opetuksen käynnistäjänä ja kehittäjänä Jyväskylän yliopistossa hänelle myönnettiin vuonna 2013 Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunnan ensimmäinen ansiomitali.[8]

Tutkimustyö muokkaa

Soveltavan matematiikan ja tietojenkäsittelytieteen tutkijana Perkon tutkimusalaa oli erityisesti operaatioanalyysi.[15] Hän pyrki lisäksi kehittämään erilaisia soveltavan matematiikan ja tietojenkäsittelyn sovelluksia luonnontieteiden (mm. fysiikka) tutkimuksen avuksi. Fysiikan laskennallisia menetelmiä hän oli käsitellyt jo lisensiaattitutkimuksessaan Helsingin yliopistossa (1961).

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c d e f g h i j Kuka kukin on 1978 (Runeberg.org)
  2. ↑ Kuolinilmoitus, Keskisuomalainen 30.4.2017, s. 44
  3. ↑ Aarni Perkon lisensiaattityö Kansalliskirjasto Finna. Viitattu 10.5.2017.
  4. ↑ Aarni Perkon väitöskirja Kansalliskirjasto Finna. Viitattu 10.5.2017.
  5. ↑ Matematiikan professorit, Turun yliopisto (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. ↑ a b c Jari Eloranta: Jyväskylän matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 1965–1995. Opettajankoulutuksen laajentamispyrkimyksistä monialaiseen tiedekuntaan. (1995). Jyväskylä: Gummerus, s. 142. ISBN 951-34-0622-9
  7. ↑ a b Eloranta (1995), s. 38.
  8. ↑ a b IT-tiedekunta 15 vuotta – merkittävä toimija myös jatkossa[vanhentunut linkki] IT-tiedekunta, Jyväskylän yliopisto. 2013. Viitattu 10.5.2017.
  9. ↑ a b c Eloranta (1995), s. 103.
  10. ↑ Jyväskylän yliopisto. Laskentakeskus Finto: Suomalainen asiasanasto ja ontologiapalvelu. 23.5.2016. Viitattu 10.5.2017.
  11. ↑ Jyväskylän yliopisto. Tietohallintokeskus Finto: Suomalainen asiasanasto ja ontologiapalvelu. 23.5.2016. Viitattu 10.5.2017.
  12. ↑ Eloranta (1995), s. 109.
  13. ↑ Eloranta (1995), s.195.
  14. ↑ Eloranta (1995), s. 139–140.
  15. ↑ Facta 2001, WSOY 1985, 12. osa, palsta 671

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Aarni_Perko&oldid=22271982”