ATK-suunnittelija
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
ATK-suunnittelija on tietoyhteiskuntaan liittyvä asiantuntija-ammatti. Nimityksen taustalla on termin automaattinen tietojenkäsittely lyhenne ATK, jota saatetaan 2010-luvulla toisinaan jo pitää vanhahtavana. 1980–1990-luvuilla ATK-suunnittelija oli myös tutkintonimike, kuten datanomi ja ATK-merkonomi.[1] ATK-suunnittelijat toimivat erilaisten kehitys- ja ylläpitotehtävien parissa, mm. ohjelmistotuotannossa ja tietoliikennepalveluissa. Tehtäviin voi kuulua myös kouluttamista. Tietotekniikan työpaikkoja on palveluyrityksissä sekä tietotekniikkaa käyttävissä yrityksissä ja organisaatioissa.
Keskeisimmät työtehtävät muokkaa
Noin puolet tietotekniikan ammattilaisista työskentelee erilaisissa suunnittelutehtävissä. Suunnittelijat toimivat kehitys- ja ylläpitotehtävissä ohjelmistotuotannossa, verkko- ja tietoliikennepalveluissa sekä käyttö- ja laitepalveluissa. Yksi ammattilainen ei pysty enää hallitsemaan koko tietotekniikan tehtäväkenttää joten sovellusalueiden osaamisen merkitys on entisestään korostunut. Oman erikoistumisalueen tehtävien lisäksi työhön voi kuulua muun muassa asiakaspalvelua, kouluttamista tai hallinnollisia tehtäviä. Työ tehdään usein ryhmässä, jossa suunnittelijat työskentelevät oman sovellusalueensa johdon alaisuudessa. He voivat itsekin olla esimiesasemassa riippuen työpaikasta ja tehtävistä. Työympäristö on tyypillisesti toimisto, ja työaika on yleensä päivätyö- tai virastotyöaika. Projektiluonteisissa tehtävissä työajoista saattaa ajoittain kuitenkin joutua joustamaan. Työhön voi myös kuulua matkustamista esimerkiksi asiakastapaamisiin ja tuote-esittelyihin. Suunnittelijan nimike riippuu siitä, mihin tietotekniikan osa-alueeseen hän on erikoistunut. Nimikkeet vaihtelevat myös sen mukaan työskennelläänkö yksityisellä vai julkisella sektorilla, tuottaja- vai käyttäjäorganisaatiossa sekä yrityksen koon, kulttuurin ja kansainvälisyyden mukaan.
Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2014 ammattibarometrin mukaan ATK-suunnittelijoista on ylitarjontaa vapaisiin työpaikkoihin nähden.[2]
Työn vaatimukset muokkaa
Suunnittelutehtävissä on osattava hallita suuria kokonaisuuksia, jotka muodostuvat teknisistä, taloudellisista ja inhimillisistä tekijöistä. Ohjelmointikokemus, käyttöjärjestelmien hallinta ja tietokantaosaaminen vaaditaan myös usein. Joissakin suunnittelutehtävissä liiketoiminnallinen osaaminen myös on keskeistä.
ATK-suunnittelijan tehtävissä tarvitaan hyvää suunnittelutaitoa, loogista päättelykykyä ja järjestelmällisyyttä sekä yleensä myös yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Käyttäjien ja asiakkaiden tarpeet on tärkeä ymmärtää, sekä asiat on osattava ilmaista sujuvasti suullisesti ja kirjallisesti, työssä on laadittava raportteja. Esiintymistaidoista on hyötyä, sillä kouluttajana toimiminen voi kuulua tehtäviin. Englannin kielen taito on tarpeen, sillä suurin osa alan kirjallisuudesta on englanninkielistä.
Nopea kehitys edellyttää jatkuvaa tietotekniikan opiskelua.
Koulutus muokkaa
Toisen asteen oppilaitoksissa voi suorittaa tietojenkäsittelyn perustutkinnon. Tutkinto voidaan suorittaa myös näyttötutkintona. Tietojenkäsittelytiedettä voi opiskella yliopistoissa ja suorittaa tutkinnon filosofian maisteri, luonnontieteellinen ala. Tietojärjestelmätiedettä opiskellen voi suorittaa kauppatieteiden maisterin tutkinnon. Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon, insinööri sekä liiketalouden ammattikorkeakoulututkinnon, tradenomi. Teknillistieteellisellä koulutusalalla voi opiskella tietotekniikkaa. Tutkinto on diplomi-insinööri.
Yleisimpiä ATK-suunnittelijan nimikkeitä muokkaa
|
Lähteet muokkaa
- Datanomikoulutusta nyt myös peruskoulupohjaisena Etelä-Karjalassa. Kaakkois-Suomen sanomat, 4.3.2001, nro 18, s. 2. Lappeenranta: ISSN 1237-8674.
- Vuonamo, Heikki: Entistä enemmän datanomeja ATK-Instituutista. Tietotekniikka, 1986, 32. vsk, nro 12.
Viitteet muokkaa
- ↑ Opistosta atk-ammattiin : Datanomi, atk-merkonomi ja atk-suunnittelija. Tietotekniikka : tietojenkäsittelyn ja toimistoautomaation ammattilehti, 1987, 33. vsk, nro 5-6, s. 42-4. Helsinki: Suomen atk-kustannus, Tietojenkäsittelyliitto r.y..
- ↑ Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa, TE-toimistojen arvio helmikuussa 2014 25.2.2014. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 4.3.2014. Suomi