Antti Filemon Puukko (25. helmikuuta 1875 Hirvensalmi4. joulukuuta 1954 Helsinki) oli suomalainen professori ja kansainvälisesti arvostettu Vanhan testamentin tutkija sekä vuoden 1938 kirkkoraamatun laatineen raamatunsuomennoskomitean jäsen ja puheenjohtaja. Häntä pidetään yhtenä suomalaisista historiallis-kriittisen raamatuntutkimuksen uranuurtajista. Hän on kirjoittanut Vanhan testamentin selitysteoksen (Raamatun selitysteos 1–4) sekä raamatunsuomennosten historiaa käsittelevän kirjan Suomalainen Raamattumme.

Päästyään ylioppilaaksi Mikkelin lyseosta vuonna 1896 Puukko ryhtyi opiskelemaan Helsingin yliopistossa kieliä ja teologiaa. Filosofian kandidaatin tutkinnon suoritettuaan hän opiskeli Leipzigissa väitöskirjaa valmistellen. Hän väitteli kuukauden välein sekä filosofian että teologian lisensiaatin arvoa varten viidettä Mooseksen kirjaa (Deuteronomium) käsittelevällä kaksiosaisella Das Deuteronomium-teoksella (19091910). Tämän jälkeen hän toimi yliopistossa heprean kielen dosenttina. Teologian tohtorin arvon hän sai vuonna 1919. Hän toimi teologisessa tiedekunnassa Raamatun alkukielten apulaisena (apulaisprofessori) ja Vanhan testamentin eksegetiikan professorina vuosina 19271945. Suomen itsenäistyttyä hän toimi tulojaan lisätäkseen eräiden eduskunnan valiokuntien sivutoimisena sihteerinä. Raamatunkäännöskomitean jäsen hän oli vuosina 19251938 ja tuosta ajasta puheenjohtajana vuodet 19341938. Komitean työn tuloksena syntyi niin sanottu vanha kirkkoraamattu.[1]

Puukon väitöskirjassaan viidennestä Mooseksen kirjasta esittämät näkemykset herättivät kiivasta vastustusta historiallis-kriittiseen raamatuntutkimukseen tottumattomassa papistossa. Vanhoilliset eivät hyväksyneet Puukon ja muiden modernien tutkijoiden näkemystä siitä, että Mooseksen kirjat eivät olleet Mooseksen kirjoittamia ja että Deuteronomiumin kirjoitusajankohta oli vuoden 600 eaa. paikkeilla. Tutkijoiden keskuudessa Puukon tutkimusta on arvostettu sekä Suomessa että ulkomailla, ja Räisäsen mukaan siihen on viitattu ulkomailla vielä 2000-luvullakin.[2] Puukon myöhempi tuotanto on pääosin suomenkielistä. Siihen kuuluu muun muassa yliopistollisia oppikirjoja ja laajemmalle yleisölle suunnattuja esityksiä sekä artikkeleita tieteellisissä ja yleistajuisissa julkaisuissa. Hän muun muassa esitteli ensimmäisenä tutkijana Qumranin käsikirjoitukset suomalaiselle yleisölle Uuteen Suomeen ja Kansanvalistusseuran kalenteriin kirjoittamissaan artikkeleissa 19491951.[3] Luettelo Puukon tuotannosta on lähdeluettelossa mainitussa Niemelän teoksessa.

LähteetMuokkaa

  • Niemelä, Pauli M. K.: Antti Filemon Puukko. Suomalainen Vanhan testamentin tutkija ja tulkitsija. SESJ 74. Suomen eksegeettinen seura, 1999.
  • Räisänen, Heikki: Puukko, Antti Filemon. Suomen kansallisbiografia 7. SKS, 2006.

ViitteetMuokkaa

  1. Niemelä 1999, s. 7–36.
  2. Räisänen 1996
  3. Niemelä 1999, s. 197–199.