28 xiuta (二十八宿, pinyin: èrshíbā xiù) merkitsee kiinalaisessa tähtitieteessä sekä taivaan sektoria että tähtikuviota, jonka mukaan sektori on nimetty. Kiinalaiset käyttivät 28 xiuta määritellessään auringon, kuun, planeettojen, komeettojen, meteoriittien, supernovien ym. taivaan ilmiöiden sijaintia.

Viisi ilmansuuntaa, neljä tähdistöä ja 28 xiuta.

Taivaankansi jaetaan kolmeen aitaukseen, jotka sisältävät sirkumpolaariset tähdet, sekä 28 xiuhun, joita lännessä kutsutaan kuunhuoneiksi, koska kuun vaiheen ja kuun "asuttaman" xiun perusteella pystyttiin määrittelemään auringon kulloinenkin suunta. Kuun kausi on n. 28 päivää, joten kolmen aitauksen ulkopuolelle jäävä taivaankansi jaettiin 28 osaan. Jokaista sektoria määrittää ekliptikan tuntumassa sijaisevista kirkkaista tähdistä muodostettu tähtikuvio, jota myös kutsutaan nimellä "xiu".

Xiun keskeisten tähtikuvioiden tähdet olivat ekliptikalla n. 2000 eaa., joten on oletettavaa, että 28 xiuta kehitettiin niihin aikoihin. Ne kuvailtiin kirjallisesti ensi kertaa Zhou-dynastian kaudella. Han-dynastian aikana ne jaettiin neljään ryhmään ilmansuuntien mukaan. Näitä neljää ilmansuuntaa kutsuttiin "kuviksi" (xiàng 象), mutta yleinen nykynimitys niille on "tähdistö". Pohjoisen tähdistö on Musta kilpikonna eli Tumma soturi (北方玄武 běifāng xuánwǔ), idän tähdistö on Sinivihreä lohikäärme (東方青龍 dōngfāng qīnglóng), etelän tähdistö on Punainen lintu (南方朱雀 nánfāng zhūquè) ja lännen tähdistö on Valkoinen tiikeri (西方白虎 xīfāng báihǔ). Kukin tähdistö sisältää seitsemän xiuta.

Neljä tähdistöä
四象
Xiu 宿
Nimi Pinyin Käännös Länsimainen tähdistö
Idän sinivihreä lohikäärme
東方青龍
Jiăo Sarvi Spica (alpha vir)
Kàng Kaula Neitsyt
Pohja Vaaka
Fáng Talo Vaaka
Xīn Sydän Antares
Wěi Pyrstö Skorpioni
Viskuri Jousimies
Pohjoisen musta kilpikonna
北方玄武
Dǒu Vakka Jousimies
Niú Härkä Kauris
Neito Vesimies
Tyhjiö Vesimies
Wēi Katto (Vaara) Vesimies/Pegasus
Shì Huone Pegasus
Seinä Algenib, Pegasus
Lännen valkoinen tiikeri
西方白虎
Kuí Askel Andromeda
Lóu Lieka Oinas
Wèi Vatsa Oinas
Mǎo Hiukset Seulaset
Verkko Härkä
Nokka Orion
Shēn Orionin vyö Orion
Etelän punainen lintu
南方朱雀
Jǐng Kaivo Kaksoset
Guǐ Aave Rapu
Liǔ Paju Hydra
Xīng Tähdet Alphard
Zhāng Jousi Crater
Siivet Corvus
Zhěn Vaunut Corvus

Lähteet muokkaa

  • Xiaochun Sun, Jacob Kistemaker: "The Chinese Sky During the Han", 1997

Aiheesta muualla muokkaa

Kiinalaiset tähdistöt
Kolme aitausta 三垣 :
紫微垣 Keskustähden aitaus | 太微垣 Ylimmän palatsin aitaus | 天市垣 Taivaallisen torin aitaus
Neljä kuvaa 四象 ja 28 xiuta 二十八宿 :
Itä: Sinivihreä lohikäärme 青龍 : 角 Sarvi | 亢 Kaula | 底 Pohja | 房 Talo | 心 Sydän | 尾 Pyrstö | 箕 Viskuri
Etelä: Punainen lintu 朱雀 : 井 Kaivo | 鬼 Aave | 柳 Paju | 星 Tähdet | 張 Jousi | 翼 Siivet | 軫 Vaunut
Länsi: Valkoinen tiikeri 白虎 : 奎 Askel | 婁 Lieka | 胃 Vatsa | 昴 Hiukset | 畢 Verkko | 觜 Nokka | 參 Orionin vyö
Pohjoinen: Musta kilpikonna 玄武 : 斗 Vakka | 牛 Härkä | 女 Neito |虚 Tyhjiö | 危 Katto | 室 Huone | 壁 Seinä