1-metyylinaftaleeni
1-metyylinaftaleeni (C11H10) on polysyklinen aromaattinen hiilivety eli ns. PAH-yhdiste. Se on normaaliolosuhteissa olomuodoltaan väritön, palava neste. 1-metyylinaftaleenin moolimassa on 142,2 g/mol, sulamispiste −22 °C, kiehumispiste 245 °C, tiheys 1,02 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3), leimahduspiste 82 °C, itsesyttymislämpötila 529 °C, taitekerroin 1,613–1,616 ja CAS-numero 90-12-0. Aineesta käytetään myös nimeä alfa-metyylinaftaleeni.
| 1-metyylinaftaleeni | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| SMILES | CC1=CC=CC2=CC=CC=C12 |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C11H10 |
| Moolimassa | 142,2 g/mol |
| Sulamispiste | –22 °C |
| Kiehumispiste | 245 |
| Tiheys | 1,02 g/cm3 |
| Liukoisuus veteen | Veteen 25,8 mg/l (25 °C)[1] |
Valmistus ja käyttö muokkaa
1-metyylinaftaleenia saadaan eristettyä kivihiilitervasta tislaamalla. Yhdistettä käytetään liuottimena, 1-kloorimetyylinaftaleenin (C11H9Cl), naftaleeniasetonitriilin (C12H9N) ja naftaleenietikkahapon (C12H10O2) valmistuksessa. Erilaisten polttoaineiden syttymisherkkyyden määrittämisessä käytetään apuna setaanilukua. Tällä asteikolla 1-metyylinaftaleenin setaaniluvuksi on määritelty nolla.[3][4][5]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- 1-metyylinaftaleenin kansainvälinen kemikaalikortti
- PubChem: 1-methylnaphthalene (englanniksi)
- Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): 1-Methylnaphthalene (englanniksi)
- ChemBlink: 1-Methylnaphthalene (englanniksi)
Viitteet muokkaa
- ↑ Physical properties: 1-Methylnaphthalene NLM Viitattu 10.06.2012
- ↑ 1-Metyylinaftaleeni Käyttöturvallisuustiedote. 12.10.2015. Sigma Aldrich (Merck). Viitattu 3.9.2018.
- ↑ Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 48. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3.
- ↑ Robert T. Mason: Naphthalene, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2002. Viitattu 19.04.2013
- ↑ Gerd Collin, Hartmut Höke & Helmut Greim: Naphthalene and Hydronaphthalenes, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2003. Viitattu 19.04.2013