1,3,5-triklooribentseeni

kemiallinen yhdiste

1,3,5-triklooribentseeni on orgaaninen yhdiste, joka on normaaliolosuhteissa 0 °C olomuodoltaan kiinteää, valkoisia tai keltaisia kiteitä tai jauhetta, jolla on tunnusomainen haju. Sen kemiallinen kaava on C6H3Cl3. 1,3,5-triklooribentseenista käytetään myös nimitystä triklooribentseeni (symmetrinen).

1,3,5-triklooribentseeni
Tunnisteet
CAS-numero 108-70-3
PubChem CID 7950
Ominaisuudet
Molekyylikaava C6H3Cl3
Moolimassa 181,5 g/mol
Ulkomuoto valkoisia - keltaisia kiteitä tai jauhetta
Sulamispiste 63 °C (336 K)
Kiehumispiste 208 °C (481 K)
Tiheys 1,5 g/cm3
Liukoisuus veteen Ei liukene veteen

Haitallinen / ärsyttävä[1]

1,3,5-triklooribentseenin moolimassa on 181,5 g/mol, sulamispiste 63 °C, kiehumispiste 208 °C, tiheys 1,5 g/cm3, leimahduspiste 107 °C ja CAS-numero 108-70-3. Aineen liukoisuus veteen (25 °C) on 0,0006 g/100 ml.

1,3,5-triklooribentseenin kanssa isomeerisiä yhdisteitä ovat 1,2,3-triklooribentseeni ja 1,2,4-triklooribentseeni.

Ympäristö- ja terveysvaikutukset muokkaa

1,3,5-triklooribentseeni ärsyttää silmiä ja hengitysteitä. Aine hajoaa palaessaan, jolloin muodostuu myrkyllisiä ja syövyttäviä huuruja. Aine reagoi hapettimien kanssa. 1,3,5-triklooribentseeni voi aiheuttaa vaaraa ympäristölle ja se kertyy ihmisen ravintoketjussa erityisesti kaloihin.

Valmistus ja käyttö muokkaa

1,3,5-triklooribentseeniä valmistetaan Sandmeyer-reaktiolla 3,5-dikloorianiliinista tai bentseeni-1,3,5-trisulfonihapon ja fosgeenin, tai klooramalla 1,3-diklooribentseeniä, 3,5-dikloorinitrobentseeniä tai 1-bromi-3,5-diklooribentseeniä. Yhdistettä käytetään eräiden yhdisteiden, kuten 1,2,3,5-tetraklooribentseenin valmistukseen.[2]

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. 1,3,5-Triklooribentseeni Käyttöturvallisuustiedote. 11.7.2016. Sigma Aldrich (Merck). Viitattu 3.9.2018.
  2. Uwe Beck & Eckhard Löser: Chlorinated Benzenes and Other Nucleus-Chlorinated Aromatic Hydrocarbons, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2011. Viitattu 19.04.2013
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.