Élisa Bonaparte

Wikimedia-luokka

Marie Anna Élise Bonaparte (13. tammikuuta 1777 Ajaccio7. elokuuta 1820 Triest), alun perin Maria Anna Elisa Buonaparte, oli Napoleon Bonaparten sisar ja vanhin Carlo Bonaparten ja Laetitia Bonaparten aikuiseksi selvinneistä tyttäristä.

Élisa
Compignanon kreivitär
Toscanan suurherttuatar
Valtakausi 3. maaliskuuta 18091. helmikuuta 1814
Edeltäjä Kaarle II
Seuraaja Ferdinand III
Luccan ja Piombinon ruhtinatar
Valtakausi 19. maaliskuuta 180518. maaliskuuta 1814
Edeltäjä Antonio I Boncompagni-Ludovisi
Seuraaja Maria Luisa (Lucca)
Felice Boncompagni-Ludovisi (Piombino)
Syntynyt 3. tammikuuta 1777
Ajaccio, Ranska
Kuollut 7. elokuuta 1820 (43 vuotta)
Triest, Itävalta
Puoliso Felice Pasquale Baciocchi (vih. 1797)
Lapset 4
Koko nimi Maria Anna Elisa Bonaparte Baciocchi Levoy
Suku Bonaparte
Isä Carlo Buonaparte
Äiti Letizia Bonaparte
Uskonto roomalaiskatolisuus

Marie Anna Élise Bonaparte meni naimisiin korsikalaisen aatelismies Pasquale Bacciochin kanssa ja he saivat neljä lasta. Ensimmäisen keisarikunnan aikaan hän oli keisarillisen perheen jäsen. Napoleon suhtautui myönteisesti Marie Anna Élisen eroon miehestään ja antoi hänelle maaliskuussa 1805 Piombinon ja kesäkuussa Luccan ruhtinaskunnan ja nimitti hänet 1809–1814 Toscanan suurherttuattareksi.

Marie Anna Élise Bonapartella oli suuri vaikutus Italian asioihin. Hänen aviomiehensä kuitenkin palasi ja välit Napoleonin kanssa olivat ajoittain huonot, ja 1813–1814 hän juonitteli Joachim Muratin kanssa hänen asioissaan. Napoleonin syrjäyttämisen jälkeen Ferdinand III palautettiin Toscanan suurherttuaksi, ja Élisa vetäytyi Bolognaan ja Sant'Andreaan Triestin lähelle ”contessa di Compignanon” arvonimellä.