Älyllinen epärehellisyys
Älyllinen epärehellisyys on epärehellisyyttä ajattelussa tai kommunikoinnissa. Esimerkiksi:
- Sellaisen näkökulman kannattamista, jonka itse tietää vääräksi tai harhaanjohtavaksi.
- Sellaisen asian puolesta puhumista, jota puhuja ei tiedä todeksi, ja jonka todenperäisyyttä ei ole vaivautunut tarpeellisessa määrin selvittämään.
- Tietoinen sellaisten asiaankuuluvien seikkojen kertomatta jättäminen, jotka tiedetään oleelliseksi.
Retoriikka on älyllistä epärehellisyyttä, kun sitä käytetään vahvistamaan omaa agendaa tai itselle tärkeitä uskomuksia huolimatta muuta osoittavista todisteista. Jos henkilö on näistä todisteista tietoinen ja ymmärtää mihin johtopäätökseen ne johtavat, mutta pitää silti kiinni muusta näkemyksestä, hänen toimintansa on älyllisesti epärehellistä. Jos taas henkilö ei ole tietoinen todisteista, mikä tahansa mielipide on tietämättömyyttä, vaikka sattuisikin olemaan oikea. Jos henkilö on tietoinen, että kannan muodostamiseen asiasta liittyy muitakin todisteita, mutta jättää ne tarkistamatta ja käsittelee asiaa varmistettuna, on toiminta älyllisesti epärehellistä.
Termiä älyllisesti epärehellinen voidaan myös väärinkäyttää retorisena keinona väittelyssä vastapuolen mustamaalaamiseen. Tämä teko itsessään on älyllisesti epärehellistä, käsitteen tai fraasin tietoista väärinkäyttöä.
Älyllistä epärehellisyyttä ei ole epäselvä kielenkäyttö, merkittävien seikkojen sanomatta jättäminen tai käsitteiden väärinkäyttö silloin, kun se aiheutuu rehellisestä tiedon puutteesta tai objektiivisen keskustelun ja objektiivisen ajattelun periaatteiden tuntemattomuudesta.
