Avaa päävalikko

Äänekkyystaso[1][2][3] eli kuuluvuustaso (engl. loudness level;[1][4] tunnus LN[1][4]) on psykoakustiikan suure, joka kuvaa subjektiivista äänenvoimakkuutta.[1] Äänekkyystason yksikkö on fooni eli foni,[1][5] joka on määritelmän mukaan 1 kHz:n taajuiselle äänekselle yhtä suuri kuin ääneksen äänenpainetaso desibeleinä.[1] Foniasteikko on tasavälinen mitta-asteikko. Muilla taajuuksilla äänekkyystason ja äänenpainetason vastaavuus voidaan lukea vakioäänekkyyskäyrästöstä, joka on määritetty kokeellisesti.[1]

VakioäänekkyyskäyrästöMuokkaa

 
Vakioäänekkyyskäyrästö: vaaka-akselilla taajuus (Hz), pystyakselilla äänenpainetaso (dB), käyrillä eri foni-tasot.

Vakioäänekkyyskäyrästö (Munsonin–Fletcherin kuulokäyrät[6]) kertoo, miten voimakkaana minkäkin äänitaajuuden ja minkäkin fysikaalisen voimakkuuden ääni koetaan.[1] Käyrästö kuvaa äänekkyystason äänen taajuuden ja äänenpainetason funktiona.[1] Käyrästö on määritetty kuulokynnykseltä kuulon kipurajalle asti ja taajuuksilla noin 20–15 000 Hz.[1] Myös standardointijärjestö ISO on määritellyt äänekkyyskäyrästön standardissa ISO 226:2003[7].

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h i j Karjalainen, Matti: Kommunikaatioakustiikka, "Äänekkyys", s. 121–131. Suomenkielinen oppikirja. Espoo: TKK, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio, 1999. ISBN 951-22-4412-8.
  2. Karjalainen, Matti: Hieman akustiikkaa, "Kuulon perusominaisuudet", s. 31–34. Suomenkielinen opetusmoniste. Espoo: TKK, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio, 2000.
  3. Toivanen, Jarmo: Teknillinen akustiikka, "Äänen aistiminen", s. 424–428. Suomenkielinen oppikirja. Otakustantamo, 1976. ISBN 951-671-123-5.
  4. a b Pulkki, Ville & Karjalainen, Matti: Communication Acoustics – An Introduction to Speech, Audio and Psychoacoustics, "Basic psychoacoustic quantities", s. 171–192. New York: John Wiley & Sons, Ltd, 2015. ISBN 978-1-118-86654-2. Teoksen verkkoversio.
  5. Suomi, Kari: Johdatusta puheen akustiikkaan, "Äänen voimakkuus", s. 176–179. Suomenkielinen oppikirja. Logopedian ja fonetiikan laitoksen julkaisuja 4. Oulu: Oulun yliopisto, 1990. ISBN 951-42-2922-3.
  6. Fletcher, Harvey; Munson, Wilden A.: Loudness, its definition, measurement and calculation, The Journal of the Acoustical Society of America, Volume 5, Issue 2, pp. 82–108, 1933. [1]
  7. ISO standardi ISO 226:2003 Acoustics: Normal equal-loudness-level contours.

KirjallisuuttaMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa