Venäläinen rekisterikilpi

Venäjälle rekisteröidyissä autoissa on vuodesta 1993 ollut käytössä rekisterikilpityyppi, jossa oikeassa reunassa olevassa kentässä on kaksi- tai kolminumeroinen tunnus, joka osoittaa rekisteröintialueen. Aluetunnuksen alla on traktorikilpiä lukuun ottamatta kaikissa nykyisissä kilpityypeissä teksti "RUS". Autoissa käytettävien kilpien koko on niin sanottu eurooppalainen standardi 520 x 110 mm.

Venäläinen rekisterikilpi. Koodi on Pietarin 78.

Kilvissä käytettävät kirjaimet on rajattu 12:een sellaiseen, joiden graafinen asu löytyy niin kyrillisestä kuin latinalaisesta aakkostosta (А, В, Е, К, М, Н, О, Р, С, Т, У ja Х, kirjainten merkitys ei siis välttämättä ole sama molemmissa aakkostoissa). Tästä ovat poikkeuksena diplomaattikilvet. Kirjaimet ovat numeroita pienemmät kaikissa kilpityypeissä.

Kilpityypit muokkaa

Tavallinen autokilpi muokkaa

 
Murmanskin alueen kilpi.
 
Moskovan 177-sarjan kilpi.

Henkilö-, paketti-, kuorma- ja linja-autoissa käytettävissä kilvissä on alussa yksi kirjain, sitten kolme numeroa ja kaksi kirjainta. Näin yhden aluenumeron alle mahtuu maksimissaan 1 726 272 yhdistelmää. Aluenumeron alla on RUS-tekstin yhteydessä Venäjän lippu.

Venäjällä ei virallisesti myydä kirjain- ja numeroyhdistelmiä, mutta epävirallisesti tällaista tapahtuu lahjuksia vastaan. Erityisessä suosiossa ovat kilvet, joissa kaikki kirjaimet ovat identtiset. Mikäli kilvessä on kaksi nollaa peräkkäin, se kuuluu todennäköisesti jollekin viranhaltijalle. Jeltsinin aikana oli tarkoitus tasa-arvoistaa rekisterinumerot siten, että tieliikennepoliisi valvoisi kaikkia tienkäyttäjiä tasapuolisesti, mutta vanha käytäntö palasi ja kaksoisnollilla varustettujen kilpien haltijoilla uskotaan olevan esimerkiksi lievempi nopeusvalvonta kuin muilla.

1990-luvulla venäläisten omistamissa autoissa oli paljon Valko-Venäjän ja myös Ukrainan rekisterikilpiä autojen maahantuontiin liittyvästä verotuksesta johtuen.

Perävaunun kilpi muokkaa

  Perävaunun kilpi on muuten samanlainen kuin vastaavantyyppinen autokilpi, mutta merkistö on kaksi kirjainta ja neljä numeroa.

Kaupallisen henkilöliikenteen kilpi muokkaa

  Kilvessä on keltaisella pohjalla mustat merkit. Merkistö koostuu kahdesta kirjaimesta ja kolmesta numerosta. Kilpeä käyttää osa linja-autoista, taksit ja linjaliikennettä harjoittavat minibussit ("maršrutkat").

Poliisin kilvet muokkaa

  Poliisin (ja ennen miliisin) käytössä olevan kilven pohjaväri on sininen ja merkistö valkoinen. Merkistössä on yksi kirjain ja neljä numeroa.

Siirtokilvet muokkaa

  Siirtokilpiä käytetään rekisteröimättömien tai rekisteristä poistettujen ajoneuvojen väliaikaiseen siirtoon. Merkistössä on kaksi kirjainta, kolme numeroa ja yksi kirjain. Aluekoodikentän pohjaväri on keltainen ja RUS-tekstin ohessa on Venäjän lippu. Kilpi on laminoitua paperia.

Aiemmin siirtokilvet olivat paperia, merkit olivat niissä kahdessa rivissä ja ne sijoitettiin ikkunan sisäpuolelle.

Vientikilvet muokkaa

  Vientikilpiä käytetään Venäjältä ulkomaille vietävissä autoissa. Vientikilpien vasemmassa reunassa on omassa kentässään suuri Т-kirjain ja pääkentässä kaksi kirjainta ja kolme numeroa.

Diplomaattien kilvet muokkaa

      Diplomaattien kilpien pohjaväri on punainen ja merkistö valkoinen. Merkistö koostuu kolmesta isosta maakoodin muodostavasta numerosta sekä kirjaimesta tai kirjaimista, jotka merkitsevät auton käyttäjää (diplomaattistatuksen omaava henkilö CD tai D, ilman diplomaattistatusta oleva henkilö T) ja yhden tai kolmen numeron yksilöivästä sarjasta.

Armeijan kilvet muokkaa

 
Armeijan kilpi.

Armeijan kilvissä on mustalla heijastamattomalla pohjalla valkoiset merkit. Merkistö koostuu neljästä numerosta ja kahdesta kirjaimesta. Armeijan kilpien aluekooditus on eri kuin muiden kilpityyppien.

Moottoripyörän ja traktorin kilpi muokkaa

Moottoripyörissä sekä traktoreissa ja muissa hitaasti liikkuvissa koneissa käytetään kilpeä, jossa merkit ovat kahdessa rivissä.

Federaation kilpi muokkaa

 
Federaation kilpi.

Korkeimmille viranhaltijoille ja virkamiehille voitiin aiemmin myöntää ns. federaation kilpi. Se oli mitoiltaan ja merkeiltään samanlainen kuin siviilikilpi, mutta siinä oikean reunan pienempi osio oli kokonaan Venäjän lippu ilman aluenumeroa. Kyseisillä autoilla oli liikenteessä poikkeusoikeuksia. Näitä kilpiä oli erittäin vähän. Federaation kilvissä kirjaimet viittasivat auton omistavaan organisaatioon kuten FSB:hen tai hallitukseen.

Federaation kilvet poistettiin käytöstä 1.2.2007 ja vaihdettiin tavallisen kilven näköisiin. Suurin osa autoista sai vaihdossa kilvet, joissa on kirjaimet А ja МР ja aluekoodina 97.

Historia muokkaa

1920-luvulla Neuvostoliiton rekisterikilvet olivat tyyppiä "0-00-00". 1950-luvulla ne olivat tyyppiä "КУ 11-11" (kilpi oli keltapohjainen), ja kirjaimina käytettiin lähes kaikkia kyrillisen aakkoston kirjaimia. Myöhemmin kilvissä oli vuoteen 1981 saakka mustalla pohjalla valkoiset merkit kahdessa rivissä (neljä numeroa ja kaksi tai kolme kirjainta). Kirjaimista kaksi ensimmäistä osoittivat alueen, jossa ajoneuvo oli rekisteröity.

Vuodesta 1981 alkaen alettiin käyttää pitkiä yksirivisiä valkopohjaisia kilpiä, joissa kirjaimet ja numerot olivat mustia. Valtiolle kuuluvat autot pystyi erottamaan yksityiskäyttöön rekisteröidyistä, sillä yksityisten autoissa yksi kirjaimista oli numeroiden edellä. Esimerkiksi kilpi "ж 75 64 СА" kuului Saratovin alueella asuneelle yksityishenkilölle (Saratov on venäjäksi Саратов, kilven lopussa olevat kirjaimet vastaavat sanan kahta alkukirjainta). Kilpi "01 82 ВОА" kuului puolestaan jollekin Vologdan alueen viranomaistaholle tai valtionyritykselle (Vologda on venäjäksi Вологда, sanan kaksi alkukirjainta näkyvät kilvessä).

Federaatiosubjektien numerokoodit muokkaa

 
Venäjän rekisterinumeroiden aluejako.

Venäjän rekisterikilpien oikeassa reunassa käytettävät aluenumerot ovat alun perin vastanneet numeroiden 01-89 osalta sitä järjestystä, missä federaatiosubjektit (alueet) on mainittu Venäjän perustuslaissa. Federaatiosubjektit on lueteltu siinä tyypeittäin, ja jokaisen tyypin sisällä järjestys vastaa venäjänkielistä aakkosjärjestystä.

Alkuperäiseen järjestykseen ovat aiheuttaneet muutoksia 2000-luvulla tehdyt aluejakomuutokset ja se, että joidenkin federaatiosubjektien alkuperäisen koodin kaikki mahdolliset yhdistelmät on käytetty kokonaan, ja siksi on jouduttu turvautumaan ylimääräisiin sarjoihin. Kaikki 100:aa suuremmat koodit ovat ylimääräisiä sarjoja, jotka on annettu federaatiosubjekteille siten, että aluekoodin kaksi viimeistä numeroa vastaavat ko. federaatiosubjektilla aiemmin käytössä ollutta sarjaa (esim. Pietarissa ovat käytössä 78- ja 98-sarjojen lisäksi 178- ja 198-sarjat).

Koodi Federaatiosubjekti
01 Adygeian tasavalta
02, 102[1], 702 Baškortostanin tasavalta
03 Burjatian tasavalta
04 Altain tasavalta
05 Dagestanin tasavalta
06 Ingušian tasavalta
07 Kabardi-Balkarian tasavalta
08 Kalmykian tasavalta
09 Karatšai-Tšerkessian tasavalta
10 Karjalan tasavalta
11 Komin tasavalta
12 Marin tasavalta
13, 113 Mordvan tasavalta
14 Sahan tasavalta (Jakutia)
15 Pohjois-Ossetia-Alanian tasavalta
16, 116[2], 716 Tatarstanin tasavalta
17 Tuvan tasavalta
18 Udmurtian tasavalta
19 Hakassian tasavalta
20 poistettu käytöstä (kuului aiemmin Tšetšenialle)
21, 121 Tšuvassian tasavalta
22 , 122 Altain aluepiiri
23, 93[3], 123 Krasnodarin aluepiiri
24, 84, 88, 124[4] Krasnojarskin aluepiiri (ml. entisten Taimyrin autonomisen piirikunnan ja Evenkian autonomisen piirikunnan koodit)
25, 125[5] Primorjen aluepiiri
26, 126 Stavropolin aluepiiri
27 Habarovskin aluepiiri
28 Amurin alue
29 Arkangelin alue
30 Astrahanin alue
31 Belgorodin alue
32 Brjanskin alue
33 Vladimirin alue
34, 134 Volgogradin alue
35 Vologdan alue
36, 136 Voronežin alue
37 Ivanovon alue
38, 85, 138 Irkutskin alue (ml. entisen Ust-Ordynskin Burjatian autonomisen piirikunnan koodi)
39, 91[6] Kaliningradin alue
40 Kalugan alue
41, 82 Kamtšatkan aluepiiri (ml. entisten Kamtšatkan alueen ja Korjakian autonomisen piirikunnan koodit)
42, 142 Kemerovon alue
43 Kirovin alue
44 Kostroman alue
45 Kurganin alue
46 Kurskin alue
47, 147 Leningradin alue
48 Lipetskin alue
49 Magadanin alue
50, 90[7], 150[8], 190[9], 750 Moskovan alue
51 Murmanskin alue
52, 152[10] Nižni Novgorodin alue
53 Novgorodin alue
54, 154 Novosibirskin alue
55 Omskin alue
56 Orenburgin alue
57 Orjolin alue
58 Penzan alue
59, 81, 159 Permin aluepiiri (ml. entisten Permin alueen ja Permin Komin autonomisen piirikunnan koodit)
60 Pihkovan alue
61, 161[11], 761 Rostovin alue
62 Rjazanin alue
63, 163[12], 763 Samaran alue
64, 164 Saratovin alue
65 Sahalinin alue
66, 96[13], 196 Sverdlovskin alue
67 Smolenskin alue
68 Tambovin alue
69 Tverin alue
70 Tomskin alue
71 Tulan alue
72 Tjumenin alue
73, 173 Uljanovskin alue
74, 174[14] Tšeljabinskin alue
75, 80 Taka-Baikalian aluepiiri (ml. entisten Tšitan alueen ja Agan Burjatian autonomisen piirkunnan koodit)
76 Jaroslavlin alue
77, 97[15], 99[16], 177[17], 197[18], 199[19], 777, 799[20] Moskovan kaupunki
78, 98[21], 178, 198[22] Pietarin kaupunki
79 Juutalaisten autonominen alue
82 Krimin tasavalta[23]
83 Nenetsian autonominen piirikunta
86, 186 Hanti-Mansian autonominen piirikunta
87 Tšukotkan autonominen piirikunta
89 Jamalin Nenetsian autonominen piirikunta
92 Sevastopol
94 Tietyt Venäjän ulkopuolella olevat alueet, joilla Venäjällä on valtiollista toimintaa (esim. Baikonur)
95 Tšetšenian tasavalta
184 Khersonin alue
185 Zaporizhzhian alue

— Ei vapaassa käytössä.

Lähteet muokkaa

  1. Otettu käyttöön marraskuussa 2006.
  2. Otettu käyttöön joulukuussa 2006
  3. Otettu käyttöön vuoden 2005 alussa.
  4. Otettu käyttöön heinäkuussa 2009.
  5. Otettu käyttöön toukokuussa 2005.
  6. Käytetään vain metallisissa siirtokilvissä.
  7. Otettu käyttöön toukokuussa 2001.
  8. Otettu käyttöön huhtikuussa 2006.
  9. Otettu käyttöön elokuussa 2009.
  10. Otettu käyttöön toukokuussa 2009.
  11. Otettu käyttöön toukokuussa 2007.
  12. Otettu käyttöön vuoden 2007 alussa.
  13. Otettu käyttöön marraskuussa 2005.
  14. Otettu käyttöön huhtikuussa 2007.
  15. Otettu käyttöön kesäkuussa 2002.
  16. Otettu käyttöön elokuussa 1998.
  17. Otettu käyttöön elokuussa 2005.
  18. Otettu käyttöön toukokuussa 2010.
  19. Otettu käyttöön marraskuussa 2007.
  20. General information of region - Moscow City (Arkistoitu – Internet Archive)
  21. Otettu käyttöön maaliskuussa 2004.
  22. Otettu käyttöön helmikuussa 2018.
  23. Otettu käyttöön kesäkuussa 2014.

Aiheesta muualla muokkaa