Omskin alue
Omskin alue (ven. О́мская о́бласть, Omskaja oblast) on yksi Venäjän federaation jäsenalueista (federaatiosubjekti) Länsi-Siperian eteläosassa Irtyš-joen keskijuoksulla. Alueen pääkaupunki on Omsk, joka sijaitsee Irtyš- ja Om-jokien yhtymäkohdassa.
| Omskin alue Омская область, Omskaja oblast |
|
|---|---|
 |
|
 Lippu |
 Vaakuna |
 Omskin alueen sijainti Venäjän federaation kartalla |
|
|
Koordinaatit: (Omsk) |
|
| Valtio |
 Venäjä |
| Alue | Omskin alue |
| Perustettu | 7. joulukuuta 1934 |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Omsk (1 153 971 as.)[1] |
| – suurin kaupunki | Omsk |
| – kuvernööri | Viktor Nazarov |
| Pinta-ala | 141 140 km² |
| Väkiluku (2010) ([1]) | 1 977 665 |
| Kielet | venäjä |
| BKT (2010) |
371 218,1 milj. RUB[2] (eli 0,99 % Venäjän BKT:stä) |
| – asukasta kohti |
187 705 RUB, noin 4 598 EUR[3] (eli 72 % Venäjän keskiarvotasosta) |
| Aikavyöhyke | UTC+6 (MSK+3) |
| Lyhenteet | |
| – rekisterikilven tunnus | 55 |
| – ISO 3166 | RU-OMS |
| omskportal.ru | |
Maantiede muokkaa
Omskin alue rajoittuu lännessä ja pohjoisessa Tjumenin alueeseen, pohjoisessa lisäksi Hanti-Mansiaan, koillisessa Tomskin alueeseen, idässä Novosibirskin alueeseen ja etelässä Kazakstaniin.
Omskin alue sijaitsee Länsi-Siperian alangon eteläosassa. Merkittävimmät joet ovat Obiin laskeva Irtyš sekä sen sivujoet Išim, Om ja Tara. Alueen pohjoisosa on pääasiassa havumetsää, keskiosa lehtimetsää ja eteläosa peltoa.
Väestö muokkaa
Omskin alueella oli 2 079 220 asukasta (2002) ja väestötiheys on 14,9 as./km². Suurin etninen ryhmä vuonna 1999 olivat venäläiset, joita oli 80,3 % alueen väestöstä. Lisäksi väestöstä oli saksalaisia 6,3 %, ukrainalaisia 4,9 %, kazakkeja 3,5 %, tataareja 2,3 % ja muita 2,7 %.
Alueen suurin kaupunki on yli 1,1 miljoonan asukkaan Omsk (pääkaupunki), jossa asuu yli puolet alueen väestöstä.[1] Muita suuria kaupunkeja ovat Isilkul, Tara ja Kalatšinsk.
Väestö jakautui vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan seuraavasti:
- venäläiset 83,47 %
- kazakit 3,93 %
- ukrainalaiset 3,74 %
- saksalaiset 3,67 %
- tataarit 2,30 %
- valkovenäläiset 0,44 %
- armenialaiset 0,32 %
- azerit 0,20 %
- tšuvassit 0,20 %
- virolaiset 0,15 %
- puolalaiset 0,14 %
- juutalaiset 0,12 %
- romanit 0,11 %
- latvialaiset 0,11 %
Hallinto muokkaa
Hallinnollisesti alue on jaettu 32 piiriin ja 5 kaupunkiin. Aluehallinnon päämiehenä toimii kuvernööri ja edustuslaitoksena lakiasäätävä kokous.
Talous muokkaa
Venäjän tilastokeskus Rosstatin mukaan Omskin alue tuotti vuonna 2010 yhteensä 371,2 miljardin ruplan osuuden eli 0,99 % Venäjän federaation bruttokansantuotteesta.[2] Asukasta kohden BKT oli 187 700 ruplaa (noin 4 500) euroa,[1][3] mikä on 72 % Venäjän keskiarvosta.
Tärkeimmät teollisuudenalat ovat öljynjalostus-, koneenrakennus-, kemian- ja elintarviketeollisuus. Teollisuus ja väestön enemmistö on keskittynyt pääkaupunkiin Omskiin. Maatalous tuottaa viljaa, auringonkukkia ja vihanneksia. Lisäksi harjoitetaan karjataloutta sekä turkiseläinten metsästystä ja tarhausta. Alueen halki kulkee Siperian rata, josta pääkaupungin kohdalta haarautuu rata Kazakstanin puolelle. Omskissa on myös tärkeä jokisatama ja kansainvälinen lentoasema.
Omskissa on yliopisto.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 17.3.2013. (venäjäksi)
- ↑ a b Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Valovoi regionalnyi produkt po subjektam Rossijskoi federatsii v 1998-2010 gg. (v tekštših tsenah; millionov rublei) (Venäjän federaation eri subjektien alueellinen BKT (MS Excel-taulukko)) 12.4.2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 19.6.2012. Viitattu 17.3.2013. (venäjäksi)
- ↑ a b Euro exchange rates RUB (Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 40,8200 RUB/EUR) Kurssimuunnos käyttäen vuoden lopun kurssia 2010-12-31. European Central Bank, ecb.int. Viitattu 17.3.2013. (englanniksi)
