Kurganin alue

Venäjän federaation hallinnollinen alue

Kurganin alue (ven. Курга́нская о́бласть, Kurganskaja oblast) on Venäjän federaation Uralin federaatiopiiriin sijoittuva hallinnollinen alue Länsi-Siperiassa Aasiassa.

Kurganin alue
Курганская область
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Alueen sijainti Venäjän federaation kartalla
Alueen sijainti Venäjän federaation kartalla

Koordinaatit: 55.4410°N, 65.3411°E (Kurgan)

Valtio Venäjä Venäjä
Perustettu 6. joulukuuta 1943
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Kurgan
 – suurin kaupunki Kurgan (333 606 as.)[1]
Pinta-ala 71 000 km²
Väkiluku (2010) 910 807[1]
Kielet venäjä
BKT (2010) 115 222,8 milj. RUB[2]
(eli 0,31 % Venäjän BKT:stä)
 – asukasta kohti 126 506 RUB,
noin 3 099 EUR[3]
(eli 48 % Venäjän keskiarvotasosta)
Aikavyöhyke UTC+5 (MSK+2)
Symbolit
 – lippu Kurganin alueen lippu
 – vaakuna Kurganin alueen vaakuna
Lyhenteet
 – rekisterikilven tunnus 45
 – ISO 3166 RU-KGN
www.kurganobl.ru (venäjäksi)

Maantiede muokkaa

Kurganin alue sijaitsee Länsi-Siperian alangon eteläosassa. Alue rajoittuu pohjoisessa Sverdlovskin alueeseen, koillisessa Tjumenin alueeseen, kaakossa ja etelässä Kazakstaniin sekä lännessä Tšeljabinskin alueeseen.

Alueen läpi virtaavat Obin vesistöön kuuluvat Tobol ja Iset.[4] Kurganin rauhoitusalue on luonnonsuojelualueista merkittävimpiä.[5]

Väestö muokkaa

Kurganin alueen asukasluku on useimpien muiden alueiden tapaan pienentynyt merkittävästi 1990- ja 2000-luvulla. Alueen väkiluku oli vuoden 2010 väestönlaskennassa 910 807.[1]

Väestöstä 60,26 prosenttia oli kaupunkilaisia; tähän kuuluvat kaupungeissa tai kaupunkityyppisissä taajamissa asuvat. Alueen suurimmat kaupungit olivat vuonna 2010 Kurgan (333 606 as.) ja Šadrinsk (77 756 as.). Pienempiä kaupunkeja ovat Šumiha (17 819 as.), Kurtamyš (17 099 as.), Kataisk (14 003 as.), Dalmatovo (13 911 as.), Petuhovo (11 292 as.), Štšutšje (10 973 as.) ja Makušino (8 338 as.).[1]

Hallinto muokkaa

Kurganin alue on yksi Venäjän federaation aluista (subjekti) ja sen pääkaupunki on Kurgan. Alue on jaettu hallinnollisesti 23 piiriin ja 9 kaupunkialueeseen. Paikallishallinnosta vastaavat aluehallinnon päämies ja alueduuma.

Talous muokkaa

Alueen tärkeimmät teollisuudenalat ovat koneenrakennus-, elintarvike- ja kevytteollisuus. Maatalous on keskittynyt viljan viljelyyn ja karjanhoitoon.

Lähteet muokkaa

  1. a b c d Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 25.7.2012. (venäjäksi)
  2. Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Valovoi regionalnyi produkt po subjektam Rossijskoi federatsii v 1998-2010 gg. (v tekštših tsenah; millionov rublei) (Venäjän federaation eri subjektien alueellinen BKT (MS Excel-taulukko)) 12.4.2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 19.6.2012. Viitattu 16.2.2013. (venäjäksi)
  3. Euro exchange rates RUB (Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 40,8200 RUB/EUR) Kurssimuunnos käyttäen vuoden lopun kurssia 2010-12-31. European Central Bank, ecb.int. Viitattu 16.2.2013. (englanniksi)
  4. Новый Атлас автомобильных дорог 2006-2007. Россия - Страны СНГ - Прибалтика. 1:750 000 и 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Главный редактор В.Х. Пейхвассер. Тривум, 220053, г. Минск. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
  5. OOPT Uralskogo okruga (- Uralin federaatiopiirin luonnonsuojelualueiden dynaaminen sijaintikartta) Venäjän suojelualueiden sivusto, oopt.info. Viitattu 25.7.2012. (venäjäksi)

Aiheesta muualla muokkaa