Tibiaalinen lihasdystrofia
Tibiaalinen lihasdystrofia (TMD) on suomalaiseen tautiperintöön kuuluva harvinainen, lievä lihasrappeumatauti, joka rajoittuu yleensä säären etupuolen lihaksiin. Sairaus aiheuttaa lihassyiden korvautumista rasva- ja sidekudoksella, ja sen oireita ovat muun muassa kävelyvaikeudet ja heikentynyt jalkaterän liikkuvuus. Tibiaalinen lihasdystrofia ei kuitenkaan johda kävelykyvyn menettämiseen. Taudin aiheuttaa mutaatio titiini-proteiinia koodaavassa geenissä kromosomissa 2. Sairaus periytyy dominoivasti (vallitsevasti) autosomaalisesti.[1]
Oireet muokkaa
Tibiaalinen lihasdystrofia on ominaisuuksiltaan niin sanotusti melko lievä, sillä sairauden aiheuttamat lihasrappeumaoireet alkavat näkyä vasta suhteellisen myöhään, ja lisäksi oireet rajoittuvat pääsääntöisesti vain sääriluun lihaksiin. Sairaudesta huolimatta TMD-potilaiden kävelykyky säilyy koko eliniän.[1] Kliiniset oireet ilmenevät usein 35–45 vuoden iässä tai jopa vasta myöhemmällä iällä.[2] Tyypillisiä taudin oireita ovat muun muassa heikentynyt kyky taivuttaa jalkaterää ylöspäin, vaikeudet kantapäillä kävelemisessä sekä jalkaterien läpsähtely kävellessä. Tauti voi esiintyä myös niin lievänä, ettei potilas edes huomaa sairastavansa tautia. Taudissa voi myöhemmällä iällä, noin 70 ikävuodesta eteenpäin, esiintyä lievänä myös reiden lihasten ja lantion alueen lihasten heikkoutta. Harvoin taudissa voi esiintyä myös yläraajojen lihasten heikkoutta, mutta sen ei ole todettu aiheuttavan koskaan kasvojen alueen tai sydänlihasten oireita.[3]
Toteaminen ja hoito muokkaa
Tibiaalisen lihasdystrofian aiheuttama geenivirhe voidaan todeta DNA-testillä, joka tehdään verinäytteestä. Sairauteen ei ole hoitoa, mutta koska oireet ovat usein lieviä, ei hoitoa välttämättä tarvita. Sairauden vaikuttaessa nilkkoihin kävelyä voidaan helpottaa nilkkatuella tai jänneleikkauksella. Tibiaalinen lihasdystrofia diagnosoidaan arviolta noin kymmenellä 100 000 suomalaisesta vuosittain.[3]
Taudin genetiikka muokkaa
Tibiaalinen lihasdystrofia kuuluu lihastautien alaryhmään nimeltään distaaliset myopatiat. Taudin aiheuttaa mutaatio titiini-proteiinia koodaavassa geenissä eli TTN-geenissä. TTN-geeni sijaitsee lokuksessa 2q31, ja se sisältää 363 eksonia.[4] Suomalaiseen tautiperintöön kuuluvassa TMD:ssa sairauden aiheuttaa 11 emäsparin mittainen insertio/deleetiomutaatio TTN-geenin viimeisessä eksonissa. Tätä vain suomalaisilla esiintyvää mutaatiota kutsutaan FINmaj-perustajamutaatioksi, ja se on löydetty kaikilta tähän asti tutkituilta suomalaisilta TMD-potilailta. Muualla Euroopassa on havaittu olevan useita muita TTN-geenin mutaatioita, jotka aiheuttavat TMD:n.[5]
Titiiniproteiinit vaikuttavat lihassolujen rakenteeseen ja toimintaan muodostamalla rungon sarkomeereille, jotka ovat lihaksen toiminnallisia osia. Titiini toimii yhdessä aktiinin ja myosiinin kanssa[6], ja yksi titiiniproteiinin tärkeimmistä tehtävistä on palauttaa myofilamentit takaisin paikoilleen lihaksen supistumisen jälkeen.[4] Titiiniproteiinilla on eri muunnoksia mRNA:n vaihtoehtoisen silmukoinnin kautta, ja nämä eri muodot esiintyvät eri lihastyypeissä, kuten luustolihaksessa ja sydänlihaksessa.[6]
Periytyminen muokkaa
Tibiaalinen lihasdystrofia periytyy vallitsevasti, mikä on poikkeavaa suomalaisen tautiperimän taudille. Sairastumiseen vaaditaan siis vain yksi virheellinen geeni, eli tautigeeni peittää normaalin vastingeenin vaikutuksen. Näin ollen TMD periytyy 50 %:n todennäköisyydellä jälkeläiselle. Jos TMD-geenivirhe peritään molemmilta vanhemmilta tai TMD-geenivirheen lisäksi peritään jokin muu titiiniin liittyvä geenivirhe, on seurauksena vakava hartia-lantiotyypin lihasrappeuma nimeltään LGMD2J.[3]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Henna Haravuori, Päivi Mäkelä-Bengs, Bjarne Udd, Juhani Partanen, Leena Pulkkinen, Hannu Somer: Assignment of the Tibial Muscular Dystrophy Locus to Chromosome 2q31. The American Journal of Human Genetics, 1998-03, nro 3, s. 620–626. PubMed:9497249. doi:10.1086/301752. Artikkelin verkkoversio. en
- ↑ Peter Hackman, Anna Vihola, Henna Haravuori, Sylvie Marchand, Jaakko Sarparanta, Jerome de Seze: Tibial Muscular Dystrophy Is a Titinopathy Caused by Mutations in TTN, the Gene Encoding the Giant Skeletal-Muscle Protein Titin. The American Journal of Human Genetics, 2002-09, nro 3, s. 492–500. PubMed:12145747. doi:10.1086/342380. ISSN 0002-9297. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b c Tibiaalinen lihasdystrofia lihastautiliitto.fi. Viitattu 20.12.2020.
- ↑ a b Reijo Norio: The Finnish disease heritage III: the individual diseases. Human Genetics, 1.5.2003, nro 5, s. 470–526. doi:10.1007/s00439-002-0877-1. ISSN 1432-1203. Artikkelin verkkoversio. en
- ↑ Mark Screen, Olayinka Raheem, Jeanette Holmlund-Hampf, Per Harald Jonson, Sanna Huovinen, Peter Hackman: Gene Expression Profiling in Tibial Muscular Dystrophy Reveals Unfolded Protein Response and Altered Autophagy. PLoS ONE, 11.3.2014, nro 3. PubMed:24618559. doi:10.1371/journal.pone.0090819. ISSN 1932-6203. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b H. Haravuori, A. Vihola, V. Straub, M. Auranen, I. Richard, S. Marchand: Secondary calpain3 deficiency in 2q-linked muscular dystrophy: Titin is the candidate gene. Neurology, 10.4.2001, nro 7, s. 869–877. PubMed:11294923. doi:10.1212/WNL.56.7.869. ISSN 0028-3878. Artikkelin verkkoversio. en
Kirjallisuutta muokkaa
- Jokela, M., Oja-Leikas, M. & Rova, M.(toim.): Kiehtovat geenit: mihin geenitietoa käytetään? 2017, 1. painos. Helsinki, Duodecim. ISBN 9789516568167
- Distaaliset myopatiat – laajeneva kirjo erilaisia tauteja myös Suomessa, duodecimlehti.fi.