Tauno Majuri

Tauno Vilho Henrik Majuri (31. lokakuuta 1907 Viipuri – 17. lokakuuta 1980 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä. Majuri oli entinen aktiiviupseeri ja toimi vuodesta 1938 alkaen miehekkäiden sankariosien esittäjänä Suomi-Filmin elokuvissa.

Tauno Majuri
Tauno Majuri selostamassa Petroskoin valtausparaatia Yleisradiolle vuonna 1941.
Henkilötiedot
Koko nimi	Tauno Vilho Henrik Majuri
Syntynyt	31. lokakuuta 1907 Viipuri
Kuollut	17. lokakuuta 1980 (72 vuotta) Helsinki
Ammatti	näyttelijä
Puoliso	Kaisu Leppänen (1937–1943)
Näyttelijä
Aktiivisena	1934–1965
Merkittävät roolit	”komisario Vilho Airisto” (Helsingin kuuluisin liikemies) ”Yrjö Jakoila” (Aktivistit)
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Majuri palveli Suomen puolustusvoimissa 1925–1933. Hän siirtyi siviiliin luutnanttina, ja toisen maailmansodan aikana hänet ylennettiin kapteeniksi. Erottuaan armeijasta Majuri työskenteli sanomalehtimiehenä, Yleisradion reportterina ja Suomen Miekkailuliiton sihteerinä. Lisäksi hän opetti miekkailua Viipurin Musiikkiopistossa.

Majuri tutustui Regina ja Rakel Linnanheimoon 1930-luvulla ja heidän kauttaan tapasi Fazerin kahvilassa elokuvaohjaaja Valentin Vaalan. Tämä valitsi hänet heti elokuvansa Helsingin kuuluisin liikemies (1934) sankarirooliin. Pitkän ja kookasrakenteisen Majurin varsinainen elokuvaura lähti käyntiin vuonna 1938, kun hän teki sankariosat Suomi-Filmin elokuvissa Poikamiesten holhokki ja Aktivistit. Majuri kuului yhtiön vakituisiin näyttelijöihin vuosina 1940–1946. Tällöin hän teki miespääosat useissa Vaalan ohjaamissa komedioissa vastanäyttelijänään Lea Joutseno.

Majuri siirtyi freelanceriksi vuonna 1946, ja vuosisadan puoliväliä kohti hänen roolinsa alkoivat vähitellen pienentyä. Elokuvauran hiipuessa 1960-luvulla Majuri toimi perustamansa Kiinteistösiivous Oy:n toimitusjohtajana. Hän siirtyi eläkkeelle 65-vuotiaana vuonna 1972. Siivousyrityksen toiminta loppui vuonna 1975.

Tauno Majurin ensimmäinen aviopuoliso oli näyttelijä Kaisu Leppänen, jonka jälkeen hän avioitui pitkäaikaisen vaimonsa Elman kanssa.

Filmografia

Vuosi Elokuva Rooli 1934 Helsingin kuuluisin liikemies komisario Vilho Airisto 1935 Roinilan talossa tuomari 1937 Kuriton sukupolvi mies poikamiesasunnossa 1938 Poikamiesten holhokki lähetystöneuvos Mauri Teräs Jääkärin morsian päivystävä upseeri 1939 Vihtori ja Klaara Klasu Tullari Aktivistit luutnantti Yrjö Jakola kenraali Danilovin adjutantti Vihreä kulta Kristinen kavaljeeri Wienissä 1940 Kyökin puolella Ari Karma Poikani pääkonsuli liikemies Taavi Takkulainen 1941 Morsian yllättää insinööri Lauri Honkatie Poretta eli Keisarin uudet pisteet insinööri Volmari Suurmetso 1942 Synnin puumerkki Martti Berg, merikapteeni Kuollut mies rakastuu varatuomari Timo Aarma 1943 Neiti Tuittupää alilääkäri Tauno Hyrkäs Tositarkoituksella tohtori Kaarle Raudanhovi 1944 Herra ja ylhäisyys don Ramiro, Vistahermosan markiisi 1945 Vuokrasulhanen johtaja Arvo Rauta Valkoisen neilikan velho insinööri Reino Arpia 1946 Synnin jäljet tohtori Eero Jokimo Menneisyyden varjo insinööri Niilo Veirilä

Vuosi Elokuva Rooli 1947 Pikajuna pohjoiseen insinööri Mauno Ismola 1948 Läpi usvan Erkki Kataja, toinen perämies Irmeli, seitsentoistavuotias kemian tohtori Heimo Hallamaa 1949 Pontevat pommaripojat esitelmätilaisuuden kuuluttaja 1952 Yö on pitkä Ritan isä, majuri Rikollinen nainen tuomari Lauri Isokari 1953 Pekka Puupää kesälaitumilla päivällisvieras Maailman kaunein tyttö arkkitehti Oksanen Kuningas kulkureitten eversti Kasvot kuvastimessa lääkäri 1954 Rakastin sinua, Hilde Bengt, ”professori” Oi, muistatkos... insinööri Jaatila, työmaan johtaja Kasarmin tytär kapteeni 1957 Risti ja liekki ministrantti Pikku Ilona ja hänen karitsansa autonkuljettaja Pekka ja Pätkä salapoliiseina 1. liikemies 1959 Patarouva majuri 1962 Se alkoi omenasta pääjohtaja 1963 Teerenpeliä teollisuusneuvos Paitsio 1965 Täällä alkaa seikkailu professori Ståhlberg, lääkäri

Lähteet

• Tauno Majuri Elonet.
• Nikula, Jaana: Polttava katse – Regina Linnanheimon elämä ja elokuvat. Helsinki: Like, 2000. ISBN 951-578-795-5.