Kaisu Leppänen

Katri Sisko Juhontytär ”Kaisu” Leppänen (13. lokakuuta 1904 Turku – 4. maaliskuuta 1993 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä. Hän teki Suomen Kansallisteatterissa yli neljä vuosikymmentä kestäneen uran, valkokankailla hän tulkitsi vahvoja naisrooleja. Kaisu Leppänen palkittiin Pro Finlandia -mitalilla vuonna 1957, sekä Jussi-patsaalla vuonna 1949 naissivuosasta Mettälän Santrana elokuvassa Ihmiset suviyössä.

Kaisu Leppänen
Kaisu Leppänen 1930-luvun alussa.
Henkilötiedot
Koko nimi	Katri Sisko Juhontytär Leppänen
Syntynyt	13. lokakuuta 1904 Turku
Kuollut	4. maaliskuuta 1993 (88 vuotta) Helsinki
Ammatti	näyttelijä
Puoliso	Ilmari Unho (1927–1933) Tauno Majuri (1937–1943)
Lapset	Pentti Unho
Näyttelijä
Merkittävät roolit	Vieras mies tuli taloon Ihmiset suviyössä
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Kaisu Leppänen oli näyttelijä Aarne Leppäsen sisar.

Ura

Leppäsen teatteriura alkoi 17-vuotiaana, jolloin hän pääsi Suomen Kansallisteatteriin kuiskaajaksi. Suomen Näyttämöopiston hän suoritti 1927–1928. Leppänen sai koulun jälkeen kiinnityksen Kansallisteatteriin ja jäi sieltä eläkkeelle 1970. Hän näytteli teatterissa yli 150 roolissa. Hänen vaikuttaviin roolisuorituksiinsa kuuluivat muun muassa Niskavuoren Loviisa, Elisabetin osa näytelmässä Maria Stuart, leskirouva Gurmyskajan osa Aleksandr Ostrovskin näytelmässä Metsä, Irina Arkadina Anton Tšehovin näytelmässä Lokki sekä äidin osa Federico García Lorcan Veren häissä.

Leppänen debytoi valkokankailla 25-vuotiaana huonepalvelijan osassa mykkäelokuvassa Korkein voitto. Vuonna 1932 hänellä oli yksi naispääosista komediassa Olenko minä tullut haaremiin. 1930-luvun jälkipuoliskolla hän teki voimakkaat naispääosat draamaelokuvissa Vieras mies tuli taloon, (1938), Syyllisiäkö? (1938) ja Lapseni on minun (1940). Leppänen itse piti merkittävimpänä roolinaan Astrid Jönssonia Wilho Ilmarin ohjaamassa Vieras mies tuli taloon -elokuvassa.

Leppäsen muita filmirooleja ovat Jussilla palkittu Mettälän Santra Valentin Vaalan elokuvassa Ihmiset suviyössä ja Töyryn emäntä Edvin Laineen suurelokuvassa Täällä Pohjantähden alla. Onnistuneita tulkintoja olivat myös matami Röhelin elokuvassa Kun on tunteet sekä apuvaimo Lindgreenska Pastori Jussilaisessa. Leppäsen viimeiseksi filmityöksi jäi ruotsinkielisen rouvan osa Taavi Kassilan elokuvassa Petos vuonna 1988.

Kaisu Leppäsen ensimmäinen aviopuoliso oli ohjaaja Ilmari Unho ja toinen näyttelijä Tauno Majuri. Leppäsen ja Unhon poika oli Suomen Filmiteollisuudessa työskennellyt elokuvaaja Pentti Unho (1928–1970). Molemmat liitot päättyivät eroon.

Muun muassa Panu Rajala on Tampereen Teatterin historiassaan (2004) sekoittanut Kaisa ja Kaisu Leppäsen.

Filmografia

Vuosi Elokuva Rooli 1929 Korkein voitto huonepalvelija 1932 Olenko minä tullut haaremiin maisteri Aili Viheroja 1936 Tee työ ja opi pelaamaan Anni Kuronen, kauppiaan tytär Onnenpotku Eeva 1937 Kuriton sukupolvi kaunis nainen 1938 Vieras mies tuli taloon Astrid Jönsson Syyllisiäkö? Emmi Hytönen 1939 Takki ja liivit pois! näyttelijätär Irma Aaltonen 1940 Lapseni on minun Elsa Yövartija vain... Liina, tehtaantyttö 1941 Perheen musta lammas Saara Salonen 1943 Katariina ja Munkkiniemen kreivi maaherratar Elisabeth Gerhard 1945 Suomisen Olli yllättää insinöörinrouva Zuleima Johansson 1946 Menneisyyden varjo Kerstin Fader Kirkastuva sävel seurapiirikaunotar Raili Salmio 1948 Ihmiset suviyössä Mettälän Santra 1949 Sinut minä tahdon Harrietin äiti 1950 Tanssi yli hautojen rouva

Vuosi Elokuva Rooli 1952 Yhden yön hinta Villen vaimo Yö on pitkä Ritan äiti Rikollinen nainen Lyyli, naisvanki Kipparikvartetti vuorineuvoksetar Rahala 1953 Tyttö kuunsillalta Margit Lindman 1954 Kun on tunteet matami Röhelin Herrojen Eeva rouva Taavanen 1955 Tähtisilmä rouva Hopeaheimo Pastori Jussilainen Lindgreenska, apuvaimo 1957 Miriam Anta-täti 1958 Verta käsissämme Aaltonan naapuri 1960 Skandaali tyttökoulussa kauppaneuvoksetar Alma Dillman 1962 Pikku Suorasuu Alma Wahl Ihana seikkailu neiti Alina Hammar 1968 Täällä Pohjantähden alla Töyryn emäntä 1972 Pohjantähti 1988 Petos fru

Lähteet

• Uusitalo, Kari: Kaisu Leppänen Elonetissä Elonet. Kansallinen audiovisuaalinen arkisto.
• Luoma, Rauni: Ilon ja murheen näyttämöllä. WSOY, 1986. ISBN 951-0-13829-0. .
• Spectrum Tietokeskus 15. WSOY, 1982. ISBN 951-0-07254-0.

Aiheesta muualla

• Mäkinen, Helka: Leppänen, Kaisu (1904–1993) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 6.9.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.