Norrströmin vesistö
Norrströmin vesistö (ruots. Norrströms avrinningsområde, vesistöaluetunnus 61) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Norrströmin, Mälarenin ja Hjälmarenin suurjärvistä ja niiden sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 22 650 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa.[1][2][3]
Vesistön valuma-alue muokkaa
Norrströmin vesistö sijaitsee neljän suuren vesistön, Selkämereen laskevan Daljoen vesistön (tunnus 53), Skagerrakiin laskevan Götajoen vesistön (tunnus 108), Itämeren pääaltaaseen virtaavien Motalanvirran vesistön (tunnus 67) ja sitä pienemmän Nyköpingsånin vesistön (tunnus 65) välissä. Norrströmin joensuun pohjoispuolella sijaitsee vielä kuusi pienempää päävesistöä. Ne ovat pohjoisesta etelään lueteltuina Forsmarksånin vesistö (tunnus 55), Olandsånin vesistö (tunnus 56), Skeboånin vesistö (tunnus 57), Broströmmenin vesistö (tunnus 58), Norrtäljeånin vesistö (tunnus 59) ja Åkerströmin vesistö (tunnus 60). Ja näiden lisäksi joensuun eteläpuolella sijaitsee kaksi päävesistöä, eli Tyresånin vesistö (tunnus 62) ja Trosaånin vesistö (tunnus 63). Joensuun ympäristössä on Tukholman saaristossa runsaasti ojien ja purojen pieniä valuma-alueita, jotka reunustavat Norrströmmin vesistöä.[1]
Valuma-alueen piirteitä muokkaa
Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (38,8 %), turve (7,4 %), kalliomaa (12,1 %), hiekka ja sora (2,9 %), multamaa (8,8 %), savimaa (16,7 %) ja jäätikköjokijäänteet (1,1 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (58,2 %), soita ja kosteikkoja (2,5 %), viljelymaita (18,7 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (4,2 %) sekä joutomaita (5,4 %). Näiden lisäksi on 11,0 % vesistöjä.[4]
Virtaamia muokkaa
| Norrströmin keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (2004–2019) |
|---|
SMHI on julkaissut tilastossaan Norrströmin virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 2004–2019. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 165 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 457 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 14,2 m³/s [4]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 170 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) on 525 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 8 m³/s [5]. Suurin kuukausittainen keskivirtaama 529 m³/s on mitattu joulukuussa 2016 ja pienin 8,91 m³/s elokuussa 2017. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot. Sen mukaan kevättulva ajoittuisi huhtikuulle.[3][4]
Vesistöalueen perusrakenne muokkaa
Norrströmin vesistön pääuoman viimeinen osuus on vesistön nimikkovirta Norrström. Virran pituus on noin kilometrin ja sen keskivirtaama (MQ) on 170 kuutiometriä sekunnissa. Joki laskee Itämereen noin 5,4 kuutiokilometriä vettä vuodessa [5]. Norrströmin vesistö poikkeaa useimmista ruotsalaisista päävesistöistä siinä, ettei siitä erotu helposti pitkää jokea, jonka kautta kaikki vesi kerääntyy virtaamaan mereen päin. Sen sijaan vesistöllä on kaksi suurta keskusjärveä Mälaren ja Hjälmaren, jotka ovat Ruotsin kolmanneksi ja neljänneksi suurimmat järvet. Kumpaankin järveen laskee runsaasti jokia ja puroja. Hjälmarenista laskee Eskilstunaån Mälareniin, josta vuorostaan laskee lyhyt Norrström Tukholman saaristossa mereen.[2]
Pääuoman vesireitti muokkaa
Ruotsalaiset vesistöviranomaiset valitsevat vesistön pääuomaan sellaiset sivujoet, joiden virtaama on suurin [1]. Kun näin on edetty Norrstömmenin, Mälarenin ja Eskistunaånin kautta Hjälmareeseen, on tähän laskevista joista valittu pääuoman osuudeksi järven länsipäähän Örebrossa laskeva pitkä Svartån. Svatrånin latvavedet sijaitsevat Vänernin itäpuolella ja Vätternin luoteispuolella. Svartånilla on läpivirtausjärvi Teen, johon laskee kaksi Svartånia. Näistä suurempi tulee Toftenista, joka laskee Teenin etelärantaan. Aivan joen alajuoksulla siihen yhtyy kaakosta tuleva Laxån. Se alkaa Västra Laxsjönistä, johon laskee idästä Östra Laxsjönistä tuleva lyhyt joki. Pääuoman yläjuoksulla sen latvahaaran asemasta kilpailevat Djupdalsbäcken ja Gäddsjöbäcken, jotka ovat kummatkin neljä kilometriä pitkiä.[2]
Keskusjärvi: Mälaren muokkaa
| Mälarenin järvenosia | |
|---|---|
| nimi | etäisyys (km) |
| Norrströmmen | 5 |
| Tukholman salmet | 15 |
| Skarven | 31 |
| Södra Björkfjärden | 33 |
| Norra Björkfjärden | 36 |
| Gripsholmsviken | 48 |
| Arnofjärden | 58 |
| Oxfjärden | 82 |
| Granfjärden | 86 |
| Blacken | 102 |
| Västeråsfjärden | 104 |
| Galten | 113 |
| Lähteet: 1 = [3] | |
Mälarenin järvialue on hyvin saaristoinen ja siinä on joitakin pitkä lahtia sekä suurien saarien takana kiertäviä salmia. Siksi onkin hyvin vaikeaa jakaa järvi osa-alueisiin tarkempaa tarkastelua varten. Oheisessa luettelossa (yllä) olevat järvenosat on esitetty karttanimillään ja niiden yhteydessä on etäisyydet Norrströmmeniin Tukholman keskustaan. Sen lisäksi, että Mälaren välittää Eskilstunaånista virtaavat vedet eteenpäin, se kerää ympäristöstään siihen laskevien jokien vettä. Oheessa on luettelo suurimmista järveen laskevista virtavesistä. Taulukon tietojen lähteet on mainittu taulukon alla.[2][3]
| Laskujoen nimi |
Etäisyys merestä (km suusta) |
Järvenosan kohta |
Pituus (km) |
Virtaama (MQ m³/s) |
Valuma-alue (km²) |
Lähteet |
|---|---|---|---|---|---|---|
| laskee Norrströmistä Itämereen Tukholman saaristossa | ||||||
| Bällstaån | 4 | Tukholman salmet | noin 11 | 0,3 | 39 | 1,1,1,4,3,3 |
| Oxundaån | 51 | Skarven | 0,7 | 1,6 | 271 | 1,1,1,4,2,1 |
| Lejondalsbäcken | 45 | Skarven | 6 | 0,2 | 35 | 1,1,1,2,2,1 |
| Märstaån | 45 | Skarven | 13 | 0,5 | 79 | 1,1,1,2,2,1 |
| Lövstaån | 50 | Skarven | noin 5 | 0,7 | 121 | 1,1,1,2,2,1 |
| Fyrisån | 75 | Skarven | 54 | 13,8 | 2 003 | 1,1,1,2,2,1 |
| Hågaån | 75 | Skarven | 34 | 0,8 | 123 | 1,1,1,2,2,1 |
| Sävaån | 88 | Skarven | 25 | 0,3 | 200 | 1,1,1,1,2,1 |
| Örsundaån | 89 | Skarven | 59 | 4,9 | 735 | 1,1,1,2,2,1 |
| Fiskvikin kanava | 54 | Norra Björkfjärden | 16 | 0,4 | 89 | 1,1,1,2,2,1 |
| Hjälstaån | 60 | Norra Björkfjärden | noin 12 | 0,3 | 59 | 1,1,1,4,2,1 |
| Turingeån | 49 | Gripsholmsviken | 6 | 0,6 | 106 | 1,1,1,2,2,1 |
| Taxingeån | 48 | Gripsholmsviken | 13 | 0,3 | 53 | 1,1,1,2,2,1 |
| Råckstaån | 55 | Gripsholmsviken | 8 | 1,8 | 262 | 1,1,1,1,2,1 |
| Blackfjärdskanalen | 58 | Arnofjärden | yli 10 | 0,2 | 42 | 1,1,1,2,2,1 |
| Ekaån | 58 | Arnofjärden | 17 | 0,2 | 38 | 1,1,1,2,2,1 |
| Enköpingsån | 69 | Arnofjärden | 9 | 0,9 | 164 | 1,1,1,2,2,1 |
| Sagån | 82 | Oxfjärden | 66 | 5,6 | 856 | 1,1,1,2,2,1 |
| Eksågsån | 108 | Granfjärden | 16 | 0,6 | 101 | 1,1,1,2,2,1 |
| Kafjärdsgraven | 96 | Blacken | 15 | 0,4 | 61 | 1,1,1,2,2,1 |
| Eskilstunaån | 103 | Blacken | 20 | 28,7 | 4 180 | 1,1,1,1,2,1 |
| Asköbäcken | 105 | Blacken | 22 | 0,4 | 59 | 1,1,1,2,2,1 |
| Limstabäcken | 99 | Västeråsfjärden | 16 | 0,4 | 73 | 1,1,1,2,2,1 |
| Svartån | 104 | Västeråsfjärden | 73 | 6,4 | 775 | 1,1,1,2,2,1 |
| Brobybäcken | 115 | Galten | 17 | 0,4 | 76 | 1,1,1,2,2,1 |
| Kolbäcksån | 122 | Galten | 103 | 30,5 | 3 115 | 1,1,1,1,2,1 |
| Bodabäcken | 125 | Galten | 7 | 0,7 | 111 | 1,1,1,2,2,1 |
| Arbogaån | 125 | Galten | 46 | 42,8 | 3 308 | 1,1,1,1,3,3 |
| Hedströmmen | 125 | Galten | 97 | 11,5 | 1 048 | 1,1,1,1,2,1 |
| Stäholmsbäcken | 126 | Galten | 17 | 0,5 | 69 | 1,1,1,2,2,1 |
| Norsabäcken | 128 | Galten | 9 | 0,1 | 18 | 1,1,1,2,3,3 |
| Köpingsån | 129 | Galten | 2 | 2,2 | 285 | 1,1,1,1,2,1 |
Lähteet: 1 = [3], 2 = tieto saatu SMHI:n verkkopalvelusta etsimällä sieltä joen tiedot (lähde 1), 3 = tieto saatu SMHI:n karttatietopalvelusta (lähde Modeldata [6]), 4 = mitattu kartasta (ei tarkka arvo)
Keskijuoksu: Eskilstunaån muokkaa
Eskilstunaånin valuma-alue on Mälarenin järveen laskevista tulouomien valuma-alueista pinta-alaltaan suurin, joten vesistöviranomaiset ovat valinneet Eskilstunaånin Norrströmin vesistöalueen keskijuoksun pääuomaksi. Itse Eskilstunaån on yksinkertainen joki, joka lähinnä päästää Hjälmarenin vedet Mälareniin. Siinä on vain muutama pieni sivuoja, joita ei tässä käsitellä.[7]
Keskusjärvi: Hjälmaren muokkaa
| Hjälmarenin järvenosia | |
|---|---|
| nimi | etäisyys (km) |
| Närsjöfjärden | 5 |
| Tandlaviken | 1 |
| Nordösundet | 1 |
| Hedfjärden | 1 |
| Hyndevadsström | 4 |
| Östra Hjälmaren | 11 |
| Storhjälmaren | 32 |
| Mellanfjärden | 8 |
| Hemfjärden | 8 |
| Lähteet: 1 = [8] | |
Hjälmaren on varsin aava järvi, jonka neljää järvenselkää erottavat toisistaan pohjois-etelä-suuntaiset harjujaksot. Järven itäpää on varsin jokimainen järvenosa, mutta 11 kilometriä pitkä Östra Hjälmaren on jo leveämpi saareton järvenselkä. Suurin järvenselkä on 32 kilometriä pitkä, jota seuraavat kahdeksan kilometriä pitkät Mellanfjärden ja Hemfjärden. Oheisessa luettelossa (yllä) olevat järvenosat on esitetty karttanimillään ja niiden yhteydessä on etäisyydet Eskilstunaånin luusuaan. Sen lisäksi, että Hjämaren välittää Svartånista virtaavat vedet eteenpäin Eskilstunaåniin, se kerää ympäristöstään siihen laskevien jokien vettä. Oheessa on luettelo suurimmista järveen laskevista virtavesistä. Taulukon tietojen lähteet on mainittu taulukon alla.
| Sivu-uoman nimi |
Laskee järveen (km) luusuasta |
Pääuoman kohta |
Pituus (km) |
Virtaama (MQ m³/s) |
Valuma-alue (km²) |
Lähteet |
|---|---|---|---|---|---|---|
| järven laskujoki Eskilstunaån laskee Mälareniin Blackenin järvenosassa | ||||||
| Tandlaån | 5 | Tandlaviken | 1 | 170 | 1,1,1,–,2,1 | |
| Näshultaån | 13 | Östra Hjälmaren | 0,8 | 125 | 1,1,1,–,2,1 | |
| Albergabäcken | 21 | Östra Hjälmaren | 0,3 | 43 | 1,1,1,–,2,1 | |
| Forsån | 36 | Suurhjälmaren | 1 | 204 | 1,1,1,–,2,1 | |
| Tjurlångsbäcken | 37 | Suurhjälmaren | 0,2 | 32 | 1,1,1,–,2,1 | |
| Högsjöbäcken | 46 | Suurhjälmaren | 0,3 | 46 | 1,1,1,–,2,2 | |
| Täljeån eli Kvismaren kanava | 51 | Suurhjälmaren | 71 | 6 | 790 | 1,1,1,3,2,2 |
| Kärstabäcken | 60 | Hemfjärden | 0,2 | 27 | 1,1,1,–,2,2 | |
| Äverstaån | 64 | Hemfjärden | 0,4 | 57 | 1,1,1,–,2,2 | |
| Lillån (Örebro) | 70 | Hemfjärden | 0,8 | 88 | 1,1,1,–,2,1 | |
| Svartån | 70 | Hemfjärden | 100 | 15 | 1 439 | 1,1,1,3,2,2 |
Lähteet: 1 = [8], 2 = [6], 3 = ruotsinkielinen Wikipedia
Yläjuoksu: Svartånin valuma-alue muokkaa
| Svartån pääuoman osuuksia | |
|---|---|
| nimi | etäisyys (km) |
| Svartån | 3 |
| Karlslundin vesivoimalaitos | |
| Svartån | 7 |
| pato (kanava) | |
| Svartån | 19 |
| Hidingebron vesivoimalaitos | |
| Svartån | 12 |
| voimalat: Gropen, Backa 1, Backa 2 | |
| Svartån | 14 |
| Teen | |
| Hasselforsin vesivoimalaitos | |
| Svartån | 2 |
| Toften | |
| Svartån | 2 |
| Laxån | 5 |
| Oxhultin vesivoimalaitos | |
| Laxån | 2 |
| Valsverketin vesivoimalaitos | |
| Laxån | 0,5 |
| Sulfitenin vesivoimalaitos | |
| Laxån | 2 |
| Lassånan vesivoimalaitos | |
| Laxån | 0,5 |
| Nyhammarenin vesivoimalaitos | |
| Laxån | 1 |
| Fördärvetin vesivoimalaitos | |
| Laxån | 0,5 |
| Röforsin vesivoimalaitos | |
| Laxån | 2 |
| Västra Laxsjön | |
| pato | |
| Laxån | 0,5 |
| Östra Laxsjön | |
| Gäddsjöbäcken | 0,5 |
| Gubbakärret | |
| Gäddsjöbäcken | 1 |
| Gäddsjön | |
| Lähteet: 1 = [9] | |
Svartån on Norrströmin vesistöalueen latvavesien eli Svartånin valuma-alueen pääuoma noin 60 kilometrin alajuoksun osalta. Toftenissa ovat vesistöviranomaiset vaihtaneet pääuoman vesireittiin Laxånin joen. Laxån on Östra Laxsjönista ja Västra Laxsjönista alkava lasku-uoma. Pääuomaksi on latva-alueilla valittu pieni puro, joka alkaa Gäddsjönista. Luettelo pääuoman suurimmista sivu-uomista on kerätty alla sijaitsevaan taulukkaan.[10]
| Sivu-uoman nimi |
Yhtyy pääuomaan (km suusta) |
Pääuoman kohta |
Pituus (km) |
Virtaama (MQ m³/s) |
Valuma-alue (km²) |
Lähteet |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Svartån laskee Hjälmareniin Hemfjärdenin järvenosassa | ||||||
| Lillån (Hjälmaren) | 1 | Svartån | 0,82 | 88 | 1,1,1,–,2,1 | |
| kanalen | 12 | Svartån | 2 | 167 | 1,1,1,–,2,1 | |
| Lillån (Fjugesta) | 28 | Svartån | 0,6 | 72 | 1,1,1,–,2,1 | |
| Garphytteån | 32 | Svartån | 1 | 100 | 1,1,1,–,2,1 | |
| Brohyttebäcken | 36 | Svartån | 1,1,1,–,2,1 | |||
| Lillån (Kvistbro) | 45 | Svartån | 0,8 | 62 | 1,1,1,–,2,1 | |
| oja Skagerhultamosseniin | 49 | Svartån | 0,4 | 41 | 1,1,1,–,2,1 | |
| Lillån (Mullhyttan) | 54 | Svartån | 0,5 | 39 | 1,1,1,–,2,1 | |
| puro Hemsjönistä | 58 | Teen | 0,1 | 12 | 1,1,1,–,2,1 | |
| Stavån | 59 | Teen | 0,8 | 84 | 1,1,1,–,2,1 | |
| Testabäcken | 62 | Toften | 0,2 | 20 | 1,1,1,–,2,1 | |
| Svartån (Svartå) | 62 | Toften | 2 | 153 | 1,1,1,–,2,1 | |
| Spettån | 65 | Toften | 0,7 | 67 | 1,1,1,–,2,1 | |
| Svartån (Laxå) | 68 | Laxån | 1 | 97 | 1,1,1,–,2,1 | |
| Grytsjöbäcken | 119 | Västra Laxsjö | 0,3 | 23 | 1,1,1,–,2,1 | |
Lähteet: 1 = [9], 2 = [6], 3 = ruotsinkielinen Wikipedia
Järvet muokkaa
Vesistöalueen suurimmat järvet ovat luonnollisesti Mälaren ja Hjälmaren, jotka ovat Ruotsin kolmanneksi ja neljänneksi suurimmat järvet. Mälarenin lähialueen järvet ovat pääosin pieniä. Västeråsiin laskevan Svartånin pääuomassa sijaitsevat Fläcksjön ja Hörendesjön. Hallstahammarin läpi virtaavassa Kolbäcksånissa sijaitsevat Åmänningen, Södra Barken, Norra Barken ja Väsman, ja Arbogassa virtaavassa Arbogaånissa sijaitsee Väringen.[11]
Hjälmarenin osuus valuma-alueesta on pieni. Siellä sijaitsee Näshultasjön, joka pitkä mutta kapea. Lyhyen laskuoman päässä etelärannasta sijaitsee Öljaren.[7]
Svartånin valuma-alueella on paljon pieniä järviä. Joen pääuomassa sijaitsevat Teen ja Toften. Tofteniin laskevat joet ovat lyhyitä. Niiden varsilta voidaan mainita Laxånin lähdejärvet Västra Laxsjön ja Östra Laxsjön sekä Svartånin Stor-Björken ja Ölen. Pääuoman sivujoessa sijaitsee huomattava lintujärvi Tysslingen.[10]
Vesivoimalaitoksia muokkaa
Vesistön alajuoksulla sijaitsevaan Mälareniin laskee monia jokia, joissa tuotetaan sähköenergiaa vesivoimasta. Yksittäisiä voimaloita esiintyy Fyrånissa, Örsundaånissa, Turingeånissa, Råckstaånissa, Sagånissa ja Svartånissa. Seuraavissa joissa on enemmän vesivoimaloita.
Arbogaånin pääuomassa on 22 vesivoimalaitosta, jotka ovat Grindberga, Jäder, Frötuna, Oppboga, Frövifors, Vedevåg, Östra Bohr, Dalkarlshyttan, Dylta, Axbergshammar, Hammarby, Born, Hagby, Gyttorp, Kvarnen Skrikarhyttan, Öskevik, Guldsmedshyttan, Finnåker, Ringaby, Skrikarhytte Gård, Svartvik ja Dalkarsberg. Arbogaån sivu-uomissa on pienempiä voimaloita lisää. Storånissa on 11 voimalaa: Storå, Storå Kvarn, Flögfors, Rällså, Dammen, Rällsälv, Stjärnfors, Bångbro, Krokfors, Finnhyttan ja Ställdalen, Kölsjöånissa on 4 voimalaa: Östra Löa, Ånäs, Löa ja Kölsjö station, Danshytteånissa sijaitsee Danshyttan, Essingeånissa on Ekebyhammar ja Åbyhammar, Hyttbäckenissa on Västgöthyttan, ja Järleånissa on Järle Kvarn. Arbogaånin valuma-alueen voimaloiden yhteisteho on 31,9 megawattia (MW) ja niiden vuosituotanto on noin 144,9 gigawattituntia (GWh).[12]
Kolbäcksånin valuma-alueen pääuomassa on 22 vesivoimalaa: Västerkvarn, Sörstafors, Hallstahammar, Ålsätra, Surahammar, Ramnäs, Seglingsberg, Virsbo, Västanfors, Uddnäs, Fagersta, Semla, Smedjebacken, Morgårdshammar, Lernbo, Ludvika, Sunnansjö, Loforsen, Vännebo, Nyhammar, Snöån ja Hellsjön. Kolbäcksånin sivu-uomissa on vielä 5 voimalaa lisää. Botånissa sijaitsee Nordansjön vesivoimala, Finnbobäckenissa Finnbokraftin voimala, Larsboånissa Saxehammar, Lexenissa Lexsjöbo ja Tunkarlsbobäckenissa sijaitsee Tunkarlsbo Kraft. Valuma-alueen voimaloiden yhteisteho on 58,6 MW ja niiden vuosituotanto on 204,5 GWh.[13]
Hedströmmenin valuma-alueen pääuomassa on 10 vesivoimalaa: Kallstena, Östuna, Ekeby, Lyftinge, Kolsva, Nygårdsforsen, Holmen, Norrhammar, Östanfors ja Skinnskatteberg. Gunnilboånin sivujoessa on vielä 3 voimalaa lisää: Gisslarbo, Färna ja Kedjebohammar. Valuma-alueen voimaloiden yhteisteho on 9,0 MW ja niiden vuosituotanto on noin 38,2 GWh.[14]
Eskilstunaånin pääuomassa on 5 vesivoimalaa: Kvarnfallet, Nyby, Faktoriholmarna, Tunafors ja Skogstorp. Hjälmareniin laskevien jokien valuma-alueilla on 18 voimalaitosta lisää. Näshultaånissa on pieni Näshulta kvarn ja Kvismaren kanavan Björkabäckenin sivu-uomassa sijaitsee toinen pieni Löve kvarn. Näiden voimaloiden yhteisteho on 4,0 MW ja vuosituotanto 18,9 GWh.[15]
Hjälmareniin laskevassa Svartånin pääuomassa on 16 vesivoimalaa: Karlslund, Hidingebro, Gropen, Backa 1, Backa 2, Hasselfors, Svartå Herrgård, Svartå, Ölsboda Bruk, Oxhult, Valsverket, Sulfiten, Lassåna, Nyhammaren, Fördärvet ja Röfors. Valuma-alueen sivu-uomissa on vielä 7 voimalaa lisää. Frösvidalsånissa on Frösvidal ja Garphytteånissa sijaitsevat Skärmartorp, Arbohyttan, Lannafors, Garphytte Gård, Garphyttan, Falkasjön, Lassåna, Nyhammaren, Fördärvet ja Röfors. Valuma-alueen voimaloiden on 5,2 MW ja niiden vuosituotanto on noin 19 GWh.[16]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 16.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b c d Norrströmin joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 2.1.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b c d e Norrström (SE591920-180800) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 2.1.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Norrströmin vesistö (Excel-lomake nro 7117), Vattenwebb, SMHI, viitattu 10.1.2021 (ruotsiksi)
- ↑ a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, rivit 3183–3447, viitattu 16.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b c Modelldata per område (valuma-aluelaskuri), SMHI (ruotsiksi), viitattu 8.2.2021
- ↑ a b Hjälmaren Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 25.11.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b Närsjöfjärden (SE657796-153552) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 15.11.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b Svartån från Lindbacka till Hjälmaren (SE657201-146445) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 18.11.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b Svartån Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 24.11.2021. (ruotsiksi)
- ↑ Mälaren Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 25.11.2021. (ruotsiksi)
- ↑ Kuhlins, Leif: Arbogaån, vattenkraft.info, viitattu 25.11.2021 (ruotsiksi)
- ↑ Kuhlins, Leif: Kolbäcksån, vattenkraft.info, viitattu 25.11.2021 (ruotsiksi)
- ↑ Kuhlins, Leif: Hedströmmen, vattenkraft.info, viitattu 25.11.2021 (ruotsiksi)
- ↑ Kuhlins, Leif: Eskilstunaån, vattenkraft.info, viitattu 21.2.2021 (ruotsiksi)
- ↑ Kuhlins, Leif: Svartån, vattenkraft.info, viitattu 20.11.2021 (ruotsiksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Norrströmin vesistö Wikimedia Commonsissa
