Wikipedia

Råckstaån

Mälareniin laskeva joki Ruotsissa

Råckstaån [1] tai myös Råcksta å [6] on Ruotsissa Södermanlandin läänissä Strängnäsin kunnassa virtaava 8 kilometriä pitkä joki, joka kuuluu Råckstaånin valuma-alueessa sen 40 kilometriä pitkään pääuomaan. Råckstaån laskee Mälarenin Gripsholmsvikeniin Marielundissa Strängnäsin kunnassa.[1][2][6]

Råckstaån
Maanosa Eurooppa
Maat Ruotsi
Läänit Södermanland
Maakunnat Södermanland, Uppland
Kunnat Strängnäs
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Norrströmin vesistö
Valuma-alue Råckstaånin valuma-alue
Pinta-ala 261,71 km² [1]
Järvisyys 5,1 % [2][3]
Pääuoman pituus 40 km [1][4]
Pääuoman osuudet Råckstaån ←Bergaån ←Lännaån ←Stämån ←Flättsjöbäcken
Yhtyy Mälaren
Joen uoman kohteita
Alkulähde Visnaren, Åkers styckebruk, Strängnäs [1][5]
  59.2484°N, 17.113°E
Laskupaikka Marielund, Strängnäs [1][6]
  59.2439°N, 17.1778°E
Esteet kaksi patoa
Sivu-uomat Löta å, Laketorpsån
Taajamat Mariefred, Åkers styckebruk
Mittaustietoja
Lähdekorkeus 10 m mpy.
Laskukorkeus 0,7 m mpy.
Korkeusero 9,3 m
Pituus 8 km [1]
Kaltevuus 1,16 m/km
Keskiylivirtaama 5,99 m³/s (MHQ) [7]
Keskivirtaama 1,75 m³/s (MQ) [3][7]
Keskialivirtaama 0,41 m³/s (MNQ) [7]
Muuta
Yläreunassa laskee Råckstaån Mälareniin Gripsholmfjärdeniin Marielundissa.

Joen kulku muokkaa

Joki alkaa Visnarenin pohjoisrannasta, jossa on jo Åkers styckebrukin taajama- ja teollisuusaluetta. Järven vedenpinta on 10 metriä mpy. ja aivan joen niskalla Forsan kohdalla sijaitsee pato, josta vesi putoaa metrin verran. Siitä on vielä kaksi kilometriä matkaa Åkers Krutbrukiin, jossa on Forsan patoakin korkeampi pato. Se pitää joessa vedenkorkeutta 9 metrin korkeudella ja tämä aiheuttaa ilmeisesti jokilaaksossa voimakasta soistumista. Padon jälkeen on joen vedenpinta enää 6 metriä ja 100 metrin päässä padosta enää 2 metriä mpy. Kun joki on virrannut 2,5 kilometriä pohjoiseen, se tekee mutkan kohti kaakkoa. Täällä yhtyy jokeen luoteesta tuleva Löta å. Jokilaakso on koko loppumatkaltaan soistunut 100–600 metrin leveydeltä, joka johtunee Mälarenin vedenpinnan korkeudesta. Joki kääntyy lopuksi Bond Krokenissa kohti koillista. Krokenissa on joessa kaksi voimakkaasti ruohottunutta suvantoa, joiden välissä jokeen yhtyy etelästä virtaava Laketorpsån. Joki alittaa tämän jälkeen eurooppatien E20 ja levenee lahtimaiseksi vesialueeksi. Lahden suulla sijainnut entinen saari Stora Skallaholmen on yhdistetty mantereeseen vanhalla rautatiepenkereellä. Södertäljen ja Eskilstunan välinen rataverkon osuus ylittä joen eurooppatien vierellä. Nykyinen joensuun lahtimainen suvanto laskee Marielundsfjärdeniin alle 20 metriä leveästä aukosta Marielundin taajamassa.[1]

Vesivoimalaitoksia muokkaa

Joessa sijaitsee pieni yksityinen Bergan vesivoimalaitos, jonka omistaa AB Berga Säteri. Voimalan kapasiteetti on 0,1 megawattia ja sen vuosituotanto on 0,4 gigawattia.[8]

Valuma-alueen vesireitin kulku muokkaa

Yllä on vielä joen ja valuma-alueen pääuoman eri kohdat luettelomuotoon kirjoitettuna. Pääuomaan valitaan ruotsalaisten vesistöviranomaisten toimesta sellainen uoma, jossa virtaama on suurempi kuin muissa rinnakkaisissa uomissa. Pääuoma on helpointa etsiä lähtemällä liikkeelle joensuusta ja valitsemalla yläjuoksulle mentäessä aina se haara, jossa virtaa keskimäärin eniten vettä.[9] Näin toimien on saatu Råckstaånin pääuomaksi seuraava vesistöreitti. Flättsjöbäcken alkaa pelto-ojana. joka laskee etelään päin. Se käy nopeasti Fällsjönissä ja laskee pitkänomaiseen Eklångeniin. Idempänä alkaa pohjoisrannasta Stämån, joka virtaa Träskatenin läpi ja jatkaa koilliseen päin, missä se laskee padottuun Mörtsjöniin. Pato kuuluu Lännan ruukille ja josta saa Lännaån alkuunsa. Vesi putoaa padolla 28 metristä 22 metriin. Joki, jonka rannat ovat 100–160 metriä leveää kosteikkoa, laskee Lännasjöniin ja jatkaa siitä Bergaånina eteenpäin Bergaan, missä on taas pato. Pato ylläpitää lähes järven vedenpinnan korkeutta joessa. Täällä vesi putoaa 21 metristä 14 metriin eli pudotusta on 7 metriä. Loppumatkalla joelle kertyy pudotusta vielä 4 metriä lisää. Joki saapuukin nyt Visnareniin, josta jatkaa virtaamistaan Råckstaån Mälarenille.[4][5]

Råckstaånin valuma-alue muokkaa

Yleistä muokkaa

Joen valuma-alue sijaitsee neljän kunnan eli Strängnäsin, Flenin, Gnestan ja Eskilstunan alueilla. Valuma-alueella asuu kiinteästi 4 600 asukasta, josta 3 000 asuu taajamissa.[2]

Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (36,3 %), turve (8,5 %), kalliomaa (20,3 %), hiekka ja sora (4,0 %), multamaa (8,7 %), savimaa (12,6 %) ja jäätikköjokijäänteet (3,8 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (69,6 %), soita ja kosteikkoja (3,2 %), viljelymaita (13,1 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (2,0 %) sekä joutomaita (7,0 %). Näiden lisäksi on 5,2 % vesistöjä.[7]

Valuma-alueella sijaitsee 17 patoa ja kuusi kuivatus- tai järvenlaskuyhtiötä. Esimerkiksi Flättsjö ja Träskaten ovat laskettuja järviä.[2]

Vesistösuhteita muokkaa

Råckstaån kuuluu Norrströmin vesistöön (vesistöaluetunnus 61), jonka valuma-alueen pinta-ala on 22 650 neliökilometriä (km²) ja jonka vesistöreitin pääuoman alaosaan kuuluvat esimerkiksi laskujoki Norrström, järvi Mälaren, Eskilstunaån ja järvi Hjälmaren. Råckstaån on vesistöreittinsä sivujoki, jonka valuma-alueen pinta-ala on 262 km² eli 1,2 % koko vesistöalueensa pinta-alasta. Se laskee Mälarenin Gripsholmsvikeniin Marielundissa Strängnäsin kunnassa. Tämän jälkeen vedet kulkeutuvat Mälarenilla itään päin ja kerääntyvät lopulta Tukholmassa Riddarfjärdeniin. Sieltä ne laskevat pääasiassa Norrströmiä pitkin Saltsjöniin, joka on Itämeren Tukholman saaristoa.[2][10][11]

Sivu-uomia muokkaa

Joki muodostaa vain valuma-alueensa alajuoksun. Valauma-alueen vesistöreitti eli pääuoma kerää itseensä monien eri haarojen kautta lisää vettä. Alla on lueteltu merkittävimmät sivu-uomat. Taulukon tietojen lähteet on merkitty oikeaan sarakkeeseen ja lähteiden selitykset löytyvät taulukon alta.

Sivu-uoman
nimi
  		Yhtyy
Råckstaån
(km suusta) 		Pääuoman
kohta
  		Pituus
(km)
  		Virtaama
(MQ m³/s)
  		Valuma-alue
(km²)
  		Lähteet
 
 
Laketorpsån 2 Råckstaån 8 0,1 19 1,4,1,1,2,1
Löta å 6 Råckstaån 7 alle 0,1 13 1,4,1,1,3,3
oja Nedre Marvikenista 8 Visnaren 8 0,1 22 1,1,1,1,2,1
Långsjönin puro 9 Lännaån 5 0,2 35 1,4,1,1,2,1
Stålbågan puro 31 Eklången 6 0,2 22 1,4,1,1,2,1

Lähteet: 1 = [1] 2 = tieto saatu SMHI:n verkkopalvelusta etsimällä sieltä joen tiedot (lähde 1), 3 = tieto saatu SMHI:n karttatietopalvelusta (lähde Modeldata [12]), 4 = mitattu kartasta (ei tarkka arvo)

Järviä muokkaa

Valuma-alueella sijaitsee 36 järveä ja monia pieniä lampia. Järvistä kaksi, Ältaren ja Holmsjön, kuuluvat läänin kalkitsemisprojektiin, jossa veden happamuutta alennetaan takaisin normaaliksi. Muita järvi esiintyy seuraavasti. Råckstaånin uomassa sijaitsee kaksi pientä suvantolampea Bondkroken. Laketorpsån eli Marsjönån tuo etelässä sijaitsevien Marsjönin ja Trehörningenin vesiä. Suuri Visnaren voidaan tulkita olevan valuma-alueensa pääuoman läpivirtausjärvi samalla kun se on Råckstaån lähdejärvi. Visnarenin eteläpäähän laskee padottu Nedre Marviken, jonka yläpuolisia järviä ovat Mellan Marviken ja Övre Marviken. Viimeksi mainittuun laskee lännestä Millsjön ja edelliseen pieni Mörtsjön. Suurempi Mörtsjön laskee aivan Åkerin kohdalle Bergaåniin. Tämän ojan valuma-alueella sijaitsee useita järviä. Mörtsjönin kaakkoiskärkeen laskee Göksjön, johon vuorostaan laskevat Malsjön ja Holmsjön yhteistä ojaa pitkin, ja Mossjön ja Älgsjön omaa ojaa myöten. Samalla valuma-alueella on vielä Långsjön, johon laskee lounaasta Idlången, ja siihen vuorostaan esimerkiksi Salvaren. Långsjönin alapuolella yhtyy lisäksi Myssjarenin laskuoja. Eklången on vesireitin pääuomassa järviketjun ylin suurjärvi. Järven etelärantaan laskee etelästä päin tuleva puro, jonka valuma-alueella sijaitsevat Kvarndammen, Vårsjön, Ältaren ja monia pieniä lampia. Eklångenin pohjoisrantaan laskee Flättsjönbäcken, joka virtaa peltoalueelta lasketun järven kosteikon läpi. Kosteikossa lymyää pieni Flättsjön.[2]

  •  
    Visnaren Åkerin suuntaan
  •  
    Älgsjön heinäkuussa 2014
  •  
    Holmsjön valuma-alueen eteläosassa

Valuma-alueen luontoarvoja muokkaa

Yleistä muokkaa

Suurimmat järvet ja virtaamaltaan suuret joet ovat kemialliselta tilaltaan tyydyttävässä kunnissa. Kun muissa aiheryhmissä ne ovat hyvässä kunnossa, laskevat elohopean ja polybromatun difenyylieetterin (PBDE) korkeat pitoisuudet luokitusta.[13]

Virtavesissä on 21 kalojen liikkumista haittaavaa etenemisestettä, jotka ovat pääasiassa patoja. Padot ovat sekä säännöstelypatoja ja vesivoimapatoja, joista suuri osa on huonossa kunnossa. Padoista 17 on rekisteröity Ruotsin patorekisteriin. Niistä seitsemän sijaitsevat valuma-alueen pääuomassa ja loput sivu-uomissa. Pääuoman alin pato ja vaelluseste on Åkers Krutbruk, joka sijaitsee Råckstånissa seitsemän kilometriä joensuusta. Heti sen yläpuolella sijaitsee Forsan pato.[14]

Åkersin puistoalueella (Åkers kronopark) sijaitsee 11 järveä, johon myydään vapaa-ajan kalastajille kalastuslupia. Joessa on merkittynä suosittu melontareitti. Marielundin taajama ei ylety valuma-alueelle, mutta Åkers styckebruk ja Merlänna sijaitsevat valuma-alueella.[2]

Marvikenin suojelualueet muokkaa

Marvikenin kolme peräkkäistä ja pitkittäistä järveä Nedre-, Mellan- ja Övre Marviken ovat muodostuneet jyrkkärinteiseen laaksoon. Sen ympäristöön on perustettu suojelualue, joka perustuu useisiin eri suojelupäätöksiin. Pohjoisimpana on Långaedetin suojelualue (Långaedets naturreservat, 171 hehtaaria (ha)) ja etelämpänä on Marvikarnan suojelualue (Marvikarnas naturreservat ja Krampan, 155 ha ja lisäalueet 58 ha ja 58 ha). Pohjoisosassa kallioseinämät putoavat järveen jyrkkinä ja tämä on viehättänyt retkeilijöitä, jotka seuraavat Marviksledeniä tai melovat järvillä. Järvissä voi hyvin uida. Kallioalueella elää Ruotsissa harvinaistuva kalliosinisiipi, järvissä viihtyy esimerkiksi kuikka, järvestä nauttii kalasääksi, ja kalliolla pesii huuhkaja. Erityyppisten metsien kirjo on suuri ja siksi aluskasvillisuudesta voi tavata erikoistuneita kasvilajeja. Sellaisia ovat ainakin kevätesikko, kartioakankaali, kultapäivännouto, käärmeenpistonyrtti, kalliokielo, verikurjenpolvi, karhunvatukka ja ruohosipuli.[15][16]

  •  
    Marvikarna nähtynä kalliolta
  •  
    Marvikarna katsottuna kohti pohjoista
  •  
    melojia matkallaan Marvikarnalla
  •  
    Krampanin suojelualuetta

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. ↑ a b c d e f g h i j Råckstaån (SE657136-157645) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 10.2.2021. (ruotsiksi)
  2. ↑ a b c d e f g Råckstaåns åtägrdsområde, 2020, s. 3–9, viitattu 12.2.2021
  3. ↑ a b Sonesten, Lars & al.: Mälaren – Tillståndsutvecklingen 1965–2011, s. 7–9, viitattu 12.2.2021 (ruotsiksi)
  4. ↑ a b Råckstaånin pääuoman_alku Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 10.2.2021. (ruotsiksi)
  5. ↑ a b Råckstaånin yläjuoksu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 10.2.2021. (ruotsiksi)
  6. ↑ a b c Råckstaånin alajuoksu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 10.2.2021. (ruotsiksi)
  7. ↑ a b c d Råckstaån, Vattenwebb, SMHI, viitattu 10.2.2021 (ruotsiksi)
  8. ↑ Kuhlins, Leif: Råckestaån, vattenkraft.info, viitattu 21.2.2021 (ruotsiksi)
  9. ↑ Svenskt Vattendragsregister, Hydologi, SMHI, nro 102, ISSN 0283-772, 2006 (ruotsiksi)
  10. ↑ Mälaren (SE658020-162625) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 10.2.2021. (ruotsiksi)
  11. ↑ Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 10.2.2021 (ruotsiksi)
  12. ↑ Modelldata per område (valuma-aluelaskuri), SMHI (ruotsiksi), viitattu 12.2.2021
  13. ↑ Råckstaåns åtägrdsområde, 2020, s. 9–15, viitattu 12.2.2021
  14. ↑ Råckstaåns åtägrdsområde, 2020, s. 23–26, viitattu 12.2.2021
  15. ↑ Långaedet, suojelualueiden hakupalvelu Länsstyrelsen Södermanland, viitattu 12.2.2021 (ruotsiksi)
  16. ↑ Marvikarna och Krampan, suojelualueiden hakupalvelu Länsstyrelsen Södermanland, viitattu 12.2.2021 (ruotsiksi)

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Råckstaån&oldid=21363313”