Galten (Mälaren)

Galten on Ruotsissa Mälarenin järvessä sen läntisin lahti tai järvenosa. Sen aava selkä on 13 kilometriä pitkä ja lähes kuusi kilometriä leveä. Jos huomioidaan vielä Köpingin kaupunkiin johtava lahti ja koilliseen päin työntyvä Freden, saadaan pituudeksi 17 kilometriä. Galtenin yhteys muuhun Mälareniin tapahtuu kahden salmen kautta. Niiden välissä sijaitsee Nyckelön ja Kvicksundin kaupunki. Nyckelönin eteläpuolella sijaitsee syvä Kvicksundin salmi, jota käyttävät myös veneet ja laivat, ja sen pohjoispuolella sijaitsee Mellansundet.

Galten (lahti: Mälaren)
Maanosa	Eurooppa
Valtiot	Ruotsi
Läänit	Västmanlandin lääni, Södermanlandin lääni
Maakunnat	Västmanland, Södermanland
Kunnat	Kungsörin kunta, Köpingin kunta, Hallstahammarin kunta, Västeråsin kunta, Eskilstunan kunta
Koordinaatit	59°27′N, 16°10′E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue	Norrströmin vesistö
Valuma-alue	vesistön pääuoma
Järveen tulevat joet	Arbogaån, Hedströmmen, Kolbäcksån, Köpingsån
Laskujoki	Kvicksund, Mellansundet
Taajamat	Kvicksund, Kungsör, Köping,
Järvinumero	SE659229-151821
Mittaustietoja (lahti)
Pinnankorkeus	0,7 m
Pituus	17 km
Leveys	6 km
Pinta-ala	61 km²
Tilavuus	0,21 km³
Keskisyvyys	3,4 m
Suurin syvyys	21 m
Valuma-alue	12 208,76 km²
Keskiylivirtaama	279 m³/s (MHQ)
Keskivirtaama	90 m³/s (MQ)
Keskialivirtaama	16,3 m³/s (MNQ)
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Mälarenin länsiosien ja Hjälmarenin vesistöjä.

Galtenin poikki itä-länsi-suunnassa kulkee kuntaraja, jossa sen eteläpuolella sijaitsevat idässä Eskilstunan kunta ja lännessä Kungsörin kunta. Galtenin pohjoispuolella ovat lännessä ja pohjoisessa Köpingin kunta, koillispuolella Hallstahammarin kunta ja idässä Västeråsin kunta. Kaksi viimeisintä jakavat Fredenin vastakkaiset rannat keskenään. Eskilstuna kuuluu Södermanlandin lääniin ja muut Västmanlandin lääniin.

Maantietoa

Yleistä

Järvenosan pinta-ala on 61 neliökilometriä (km²) ja siinä on kaksi erityistä lahtea. Köpingsviken alkaa Köpingsånin joensuusta ja päättyy Runnskärin saarelle, joka sijaitsee keskellä lahdensuuta . Lahden pinta-ala on noin neliökilometri. Toinen lahti on kaksiosainen. Se alkaa Galtenin koillispäästä suurten saarien ja niemien takana ja kapenee pian Borgåsundissa alle 50 metriä leveään kapeikkoon. Kapeikon takana aukeaa 4,5 kilometriä pitkä ja 430–760 metriä leveä lahti Freden . Vielä on mainittava Brobyviken, jolla on enää kapea jokimainen ja soinen yhdysuoma järvenselälle. Galten on 21 metriä syvä ja sen keskisyvyydeksi on saatu 3,4 metriä. Sen vesitilavuudeksi tulee näin 0,21 kuutiokilometriä.

Asutus

Galtenin ympäristössä on useita kaupunkeja, joilla on suora tai välillinen vaikutus järvenosaan. Sen rannoilla sijaitsevat Köping (18 000 asukasta), Kungsör (5 900 as.) ja Kvicksund (3 000 as.). Kungsrörin läpi virtaavan Arbogaånin varrella sijaitsee vielä Arbogan kaupunki (10 000 as.). Fredeniin laskevan Kolbäcksånin varrella sijaitsevat Strömsholm (700 as.), Kolbäck (2 000 as.) ja Hallstahammar (10 000 as.).

Köpingin sisävesisatama

Mälarenissa on kaksi vilkasta sisävesisatamaa, jossa vierailee säännöllisesti myös merialuksia. Västeråsin sataman lisäksi myös Köpingin satama on sellainen. Köpingin satamassa on 640 metriä pitkä lastauslaituri, jossa on 6,7 metriä tai 5,5 metriä syvää. Sataman kapasiteetti on 750 alusta vuodessa, mutta toteutuma on noin 300 alusta vuodessa. Sataman kautta kulkee yli miljoona tonnia rahtia vuodessa. Sataman perällä on lisäksi pienvenesatama. Sataman vilkas kausi alkoi jo keskiajalla, jolloin kuljetettiin Bergslagenin rautaa kohti länttä ja takaisin tuotiin muita tuotteita. Kaupunki on myös sijainnut itä-länsi-suuntaisen Kuninkaantien (Kungsvägen) varrella, jolla liikkui runsaasti kauppatavaraa. Satama selvisi voittajana jo varhain muiden satamakaupunkien välisessä kilpailussa ja vuonna 1819 avattu Södertäljen kanava lisäsi merkittävästi sataman laivaliikennettä.

Arbogaånin alajuoksulta on yhteys Hjälmaren kanavaa myöten Hjälmarenin järvelle.

• 
  Kvicksundin nostosilta
• 
  Köpingin satamaa
• 
  Köpingin satamaa

Luontoarvoja

Ympäristömyrkyistä ja lisäravinteista eniten kärsineitä Mälarenin lahtia ovat Galten, Ekoln ja Skarven. Ravinteiden ruokkimat sinileväkukinnot ovat 1960- ja 1970-luvuilla tavallisia. Tultaessa 2020-luvulle on ongelma pienentynyt, vaikka kukintoja esiintyy joissakin pienissä osissa Galtenia. Ongelma johtuu alueen peltovaltaisesta ympäristöstä, mutta vesistön suuri läpivirtaama vaihtaa vettä säännöllisesti eikä selkeää hapettomuutta pääse esiintymään.

Vesistösuhteet

Galtenilta on Kvicksundista mitattuna yli 115 kilometriä Mälarenin lasku-uomalle Norrströmmenille. Galtenin valuma-alueen pinta-ala on 12 209 km². Valuma-alueella virtaavien jokien ja purojen yhteinen keskivirtaama (MQ) on 90,0 m³/s, keskiylivirtaama (MHQ) 279 m³/s ja keskialivirtaama (MLQ) 16,3 m³/s. Galtenin vesi vaihtuu keskimäärin 0,07 vuodessa eli 26 vuorokaudessa . Tämä vesimäärä purkautuu itään päin Mälarenin Lilla Blackeniin ja sieltä Balckeniin. Vesireitti päätyy lopuksi Tukholmaan, jossa vedet virtaavat ulos Norrströmmenin kautta Saltsjöniin ja edelleen Tukholman saaristoon Itämerellä.

Valuma-alue

Galtenin valuma-alue muodostuu pääasiassa muutaman suuren joen valuma-alueesta. Suurimmat valuma-alueet on Arbogaånilla (7 273 km² ), Hedströmmenillä (1 048 km² ), Köpingsånilla (285 km² ) ja Kolbäcksånilla (3 115 km² ), joiden pinta-aloilla on 96 % osuus koko valuma-alueesta. Loput 4 % kuuluvat etelä- ja pohjoisrantaan laskeville ojille ja pikkujoille.

Galtenin valuma-alueen vedenjakajan itäpuolella sijaitsee Svartånin valuma-alue, eteläpuolella Hjälmarenin valuma-alue ja Eskilstunaånin alue. Nämä kuuluvat kaikki Norrströmin vesistöön (vesistöaluetunnus 61). Valuma-alueen itäpuolella sijaitsee Götajoen vesistö (tunnus 108) ja pohjoispuolella Daljoen vesistö (tunnus 53).

Virtavedet

Galteniin laskee joitakin jokia ja puroja peltovaltaiselta valuma-alueelta. Ne on lueteltu alla alkaen Fredeniltä ja edeten sitten Galtenin rantoja myötäpäivään. Luettelon tietojen lähteet on ilmoitettu taulukon oikeassa sarakkeessa ja niiden selitykset löytyvät taulukon alta.

Laskujoen nimi	Etäisyys merestä (km suusta)	Järvenosan kohta Galtenissa	Pituus (km)	Virtaama (MQ m³/s)	Valuma-alue (km²)	Lähteet
Kolbäcksån	122	Freden	103	30,5	3 115	1,1,1,1,2,1
Bodabäcken	125	Freden	7	0,7	111	1,1,1,2,2,1
Brobybäcken	115	kaakkoisranta	17	0,4	76	1,1,1,2,2,1
Äntbäcken	126	eteläranta	noin 10	0,3	41	1,4,1,4,3,3
Arbogaån	125	lounaisranta	46	42,8	3 308	1,1,1,1,3,3
Hedströmmen	125	Köpinpingsviken	97	11,5	1 048	1,1,1,1,2,1
Stäholmsbäcken	126	Köpinpingsviken	17	0,5	69	1,1,1,2,2,1
Norsabäcken	128	Köpinpingsviken	9	0,1	18	1,1,1,2,3,3
Köpingsån	129	Köpinpingsviken	2	2,2	285	1,1,1,1,2,1
Munkbäcken	126	pohjoisranta	noin 7	0,4	58	1,4,1,4,3,3

Lähteet: 1 = , 2 = tieto saatu SMHI:n verkkopalvelusta etsimällä sieltä joen tiedot (lähde 1), 3 = tieto saatu SMHI:n karttatietopalvelusta (lähde Modeldata ), 4 = mitattu kartasta (, ei tarkka arvo)

Lähteet

• Sonesten, Lars & al.: Mälaren – Tillståndsutvecklingen 1965–2011. Uppsala: Sveriges lantbruksuniversitet, 2013. ISBN 978-91-576-9139-2. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 9.2.2021). (ruotsiksi)