Maxima Sequanorum (lat. Provincia Maxima Sequanorum) eli Sequania (lat. Provincia Sequania),[1] harvemmin Lugdunensis quinta,[2] oli Rooman valtakunnan provinssi, joka sijaitsi Germaniassa nykyisten Sveitsin ja Ranskan alueilla.[1][3][4]

Maxima Sequanorum
Provincia Maxima Sequanorum
Rooman provinssi
Valtio Rooman valtakunta
Länsi-Rooman valtakunta (395–)
Prefektuuri Gallia (300-luku–)
Diokeesi Gallia (n. 293–)
Nykyinen valtio/alue Sveitsi, Ranska
Perustettu n. 293
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Vesontio

Maantiede muokkaa

 
Maxima Sequanorum ja muut Gallian provinssit vuonna 400.

Maxima Sequanorumin provinssi sijaitsi Gallian itäosassa tai myöhemmin roomalaisessa Germaniassa Rooman valtakunnan ulkopuolisen Germanian vastaisella rajalla. Maxima Sequanorumin itäpuolella sijaitsi Raetia priman provinssi, kaakkoispuolella Liguria, eteläpuolella Alpes Poeninae et Graiae ja Viennensis, länsipuolella Lugdunensis prima ja pohjoispuolella Belgica prima ja Germania prima. Maxima Sequanorum käsitti aiemman Germania superiorin provinssin eteläosan, siinä missä Germania prima muodosti pohjoisosan. Rooman ulkopuolinen Germania sijaitsi Maxima Sequanorumista koilliseen.[1][3] Provinssin hallinnollinen keskus oli Vesontio.[2]

Kaupunkeja muokkaa

Maxima Sequanorumin kaupunkeja olivat muun muassa:

Historia muokkaa

Maxima Sequanorumin alue oli aiemmin osa Germania superiorin provinssia.[3] Seudun tärkeimmät heimot olivat sequanit (Sequani), joiden tärkein kaupunki oli Vesontio, helvetialaiset eli helveetit (Helvetii), joiden keskus oli Aventicum, sekä rauracit (Rauraci), joiden keskus oli Augusta Raurica.[5]

Maxima Sequanorumin provinssi perustettiin keisari Diocletianuksen noin vuonna 293 tekemän uudistuksen aikoihin erottamalla se Germania superiorista. Provinssi kuului Gallian diokeesiin. Veronan luettelossa 300-luvun alkupuolella provinssi esiintyy nimellä Sequania. 300-luvulta lähtien provinssi oli osa Gallian prefektuuria.[1][3][4] Rooman valtakunnan jaon vuonna 395 jälkeen provinssi oli osa Länsi-Roomaa ja kuului edelleen Gallian prefektuuriin ja Gallian diokeesiin. 400-luvun alun Notitia dignitatumin mukaan provinssia hallitsi praeses.[1]

Tärkeimmät provinsseissa tapahtuneet muutokset alueella olivat:

Rooman valtakunta Länsi-Rooma Nykyinen
alue tai valtio
Tasavallan ja keisarikauden provinssit
n. vuoteen 293 saakka
Myöhäisroomalaiset provinssit
n. vuosina 293–395[sel 1] n. vuodesta 395[sel 2]
Gallia comata
(Tres Galliae)
5016 eaa.
Gallia Belgica
16 eaa.
Germania superior
n. 83
Germania prima Germania prima (Alsace ja Rheinland-Pfalz)
Sequania Maxima Sequanorum (Sveitsi läntinen ja keskinen)
Germania inferior
n. 83
Germania secunda Germania secunda (Maas-joen alue)
Gallia Belgica Belgica prima Belgica prima (Mosel-joen alue)
Belgica secunda Belgica secunda (Belgia ja Pohjois-Ranska)
Gallia Lugdunensis
16 eaa.
Lugdunensis prima Lugdunensis prima (Burgundi)
Lugdunensis secunda Lugdunensis secunda (Normandia)
Lugdunensis tertia (Bretagne)
Senonia (Lugdunensis quarta) (Pariisi ja Orléans)
Gallia Aquitania
16 eaa.
Aquitania prima Aquitanica prima (Auvergne)
Aquitania secunda Aquitanica secunda (Poitou-Charentes)
Novempopulana Novempopulana (Gascogne)
Gallia transalpina
12122 eaa.
Gallia Narbonensis
22 eaa.
Narbonensis prima Narbonensis prima (Languedoc)
Narbonensis secunda Narbonensis secunda (Var, Vaucluse ja Drôme)
Viennensis Viennensis (Rhône-joen alue)
Selitykset:
  1. Provinssit Diocletianuksen noin vuonna 293 tekemän uudistuksen jälkeen.
  2. Provinssit Theodosius I:n ajan jälkeen vuonna 395, kun imperiumi jaettiin Länsi- ja Itä-Roomaan.

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e Nicholson, Oliver: ”Maxima Sequanorum”, The Oxford Dictionary of Late Antiquity, s. 991. Oxford University Press, 2018. ISBN 9780192562463.
  2. a b Leitch, John: Handbook of the Geography and Statistics of the Church, s. 69. Nide 1. Bosworth & Harrison, 1859. Teoksen verkkoversio.
  3. a b c d Adkins, Lesley & Adkins, Roy A.: Handbook to Life in Ancient Rome, s. 115–117, 124. Updated Edition. Facts on File Library of World History. Infobase Publishing, 2004. ISBN 978-0-8160-5026-0.
  4. a b Peck, Harry Thurston: Harper's dictionary of classical literature and antiquities. Harper & brothers: New York, 1896. Teoksen verkkoversio. Teoksen verkkoversio (Perseus)
  5. Butler, Samuel: A Sketch of Modern and Ancient Geography, for the Use of Schools. Longman, Brown, Green, and Longmans, 1851. Teoksen verkkoversio.