Helvetialaiset
Helvetialaiset tai helveetit (lat. Helvetii) olivat kelttiläinen heimo, joka asui nykyisen Sveitsin alueella, jota roomalaiset kutsuivat nimellä Helvetia. Julius Caesar kertoo heistä kirjassaan Gallian sota (Commentarii de bello Gallico).
Helvetialaiset asuivat alun perin Germanian eteläisissä osissa, mutta kun germaanit työntyivät etelämmäs, he siirtyivät vuonna 61 eaa. nykyisen Sveitsin alueelle. Koska germaaniheimot työntyivät pian myös helvetialaisten uusille asuinseuduille, he päättivät muuttaa Galliaan päällikkönsä Orgetorixin johdolla.[1]
Gallia Narbonensisin gallialaiset pyysivät Caesaria suojelemaan heitä maahan tunkeutuvilta helvetialaisilta. Caesar komensi tuolloin kuutta legioonaa, ja hän värväsi nopeasti avukseen vielä kaksi legioonaa lisää. Kokeneet ja hyvin organisoituneet roomalaiset joukot löivät helvetialaiset, vaikka näitä olikin huomattavasti enemmän kuin roomalaisia. Tosin suurin osa helvetialaisista oli naisia, lapsia ja vanhuksia, eikä suinkaan sotilaita. Roomalaiset tappoivat suurimman osan helvetialaisista, ja osan he ottivat orjiksi. Loput helvetialaiset ajettiin takaisin Helvetiaan.
Vuonna 52 eaa. 10 000 helvetialaista liittyi Vercingetorixin johtamaan kapinaan.
Tiberius ja Drusus liittivät helvetialaisten alueet Rooman valtakuntaan 15 eaa. Alamannit hyökkäsivät helvetialaisten asuinalueille 200-luvulla jaa., ja helvetialaiset sekoittuivat vähitellen germaaneihin. [2]
Lähteet muokkaa
- Paavo Castrén ja Leena Pietilä-Castrén: Antiikin käsikirja. Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.