Kansainvälinen Suomalais-Ugrilainen Kongressi

Kansainvälinen Suomalais-Ugrilainen Kongressi (englanniksi International Congress for Fenno-Ugric Studies, venäjäksi Международный конгресс финно-угроведов, lyhyenä CIFU) on fennougristiikan viiden vuoden välein järjestettävä tieteellinen kongressisarja. Ensimmäisen kerran se järjestettiin Budapestissä vuonna 1960, kymmenes, vuonna 2005 järjestetty niin sanottu riemukongressi kokoontui Joškar-Olassa, Marin tasavallassa.

Kuvaus

Kansainvälinen Suomalais-Ugrilainen Kongressi CIFU on fennougristiikan – laajemmassa ymmärryksessä uralistiikan – merkittävin ohjelmasarja, ammatillinen foorumi. Tapahtumiin osallistuu suomalais-ugrilaisten ja myös muiden kansojen tutkijoita. Ensimmäisessä kongressissa osanottajien määrä oli alle sata henkeä, mutta vuonna 2005 läsnäolijoita oli jo noin 600. Kansainvälinen Suomalais-Ugrilainen Kongressi on myös suomalais-ugrilaisia kieliä puhuvien kansojen kulttuurin ja historian tutkimuksen tärkein kansainvälinen tiedetapahtuma.

Historiaa

Fennougristiikan tutkijat olisivat halunneet järjestää kansainvälisiä tapaamisia jo 1930-luvulla. Toisen maailmansodan jälkeisinä kylmän sodan aikoina kansainvälisten tiedetapahtumien järjestäminen rautaesiripun halki ei ollut helppo tehtävä. Vuonna 1955 Szegedissä ja sekä vuonna 1958 Helsingissä oli suomalais-ugrilaisessa teemassa otettu esiin ajatus kongressista. Vuonna 1947 Neuvostoliitossa oli järjestetty ensimmäinen yhteinen suomalais-ugrilainen konferenssi. Lopulta tutkijat järjestivät ensimmäisen kansainvälisen suomalais-ugrilaisen kongressin Budapestissa. Sen taustavoimina oli muutamia arvostettuja ja vaikutusvaltaisia tutkijoita, kuten suomalaiset Lauri Posti ja Kustaa Vilkuna, unkarilainen Gyula Ortutay, venäläinen Boris Serebrennikov, virolainen Paul Ariste ja tuolloisessa DDR:ssä vaikuttanut saksalainen Wolfgang Steinitz.

Kongressi jouduttiin koronaviruspandemian takia siirtämään, eli vuoden 2020 sijaan XIII kongressi järjestettiin vuonna 2022.

• I 1960 – Unkari, Budapest
• II 1965 – Suomi, Helsinki
• III 1970 – Neuvostoliitto, Viro (silloin: Viron SNT), Tallinna
• IV 1975 – Unkari, Budapest
• V 1980 – Suomi, Turku
• VI 1985 – Neuvostoliitto, Komin tasavalta (silloin: Komi ASNT), Syktyvkar
• VII 1990 – Unkari, Debrecen
• VIII 1995 – Suomi, Jyväskylä
• IX 2000 – Viro, Tartto
• X 15.–20. elokuuta 2005 – Venäjä, Marin tasavalta, Joškar-Ola. Tapahtumaan tuli osallistujia 16 maasta yhteensä noin 600 henkeä, joista noin 200 oli Marin tasavallasta. Kongressin järjesti Marin Yliopisto. Työ oli yhdessä 25 sektiossa^selvennä. Sektioiden ohessa oli 4-4 symposiumia ja järjestettiin pyöreän pöydän neuvotteluja.
• XI 9.–14. elokuuta 2010 – Unkari, Piliscsaba. Kongressin keskeisenä teemana oli uralilaisten eli suomalais-ugrilaisten ja samojedien kansojen yhteiskunnallinen, kulttuurillinen ja kielellinen tilanne sekä tulevaisuudennäkymät.
• XII 2015 – Suomi, Oulu
• XIII 21.–26. elokuuta 2022 – Itävalta, Wien
• XIV elokuu 2025 – Viro, Tartto

Katso myös

• Kansainvälinen suomalais-ugrilaisten opiskelijoiden konferenssi
• Suomalais-ugrilaisten Kansojen Maailmankongressi
• Suomalais-Ugrilainen Seura
• Estologia
• Fennistiikka
• Hungarologia
• Lappologia
• Permistiikka
• Samojedologia

Lähteet

• Domokos Péter: A finnugor kongresszusok története és szerepe Magyar Tudomány. Viitattu 21.5.2010.
• A kongresszusról 11. Nemzetközi Finnugor Kongresszus. Viitattu 3.6.2010.
• A Finnugor Kongresszusok Nemzetközi Bizottságának (ICFUC) alapszabálya 11. Nemzetközi Finnugor Kongresszus. Viitattu 3.6.2010.
• Pusztay János (1996–2000). "A tudományos élet színtereinek megteremtése", in Kollega Tarsoly István: Magyarország a XX. században, V. kötet.. 
• The Xth International Congress for Finno-Ugric Studies A 10. CIFU portálja. Arkistoitu 1.8.2009. Viitattu 22.5.2010. angol és orosz