Uralilaiset kansat

Uralilaiset kansat ovat kansoja, jotka puhuvat uralilaisia kieliä. Uralilaiset kansat voidaan jakaa suomalais-ugrilaisia kieliä puhuviin suomalais-ugrilaisiin kansoihin sekä samojedikieliä puhuviin samojedeihin.^[1]

Joskus kaikkiin uralilaisiin kansoihin voidaan viitata puhumalla suomalais-ugrilaisista kansoista tai käsitteellä suomensukuinen.^[2]

Yleisen näkemyksen mukaan uralilaiset levittäytyivät länteen ja itään Volga-joen seudulta, mutta myös itäisempää alkukotia on ehdotettu. Suurin osa nykyisistä uralilaiskansoista kantaa yhä yhteistä siperialaista geeniperimää vaikka muistuttaakin pääosin maantieteellisiä naapureitaan. Poikkeuksena ovat unkarilaiset, jotka ovat sekoittuneet ei-uralilaiseen väestöön kokonaan. Geneettiset erot uralilaisten kansojen välillä ovat sitä suurempia, mitä suurempia kielelliset erot ovat.^[3]

Lähteet muokkaa

↑ URALIC PEOPLES www.suri.ee. Viitattu 23.6.2021.
↑ Ajankohtaista - Suomi ulkomailla Unkari. Viitattu 23.6.2021.
↑ Puttonen, Mikko: Suomalaisten juuret löytyivät Siperiasta – Esi-isämme toivat kielen idästä mukanaan. Helsingin Sanomat, 27.11.2018. Viitattu 29.6.2022.

Aiheesta muualla muokkaa

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Uralilaiset kansat Wikimedia Commonsissa

Kádár, György: Johdatus uralilaiseen filosofiaan ”Kaikki olemassaoleva on olemassa vain johonkin toiseen olemassaolevaan suhteutettuna” – uralilaisen filosofian peruspiirteitä Sándor Karácsonyn ja Gábor Lükőn yhteisöllispsykologisten ja kielifilosofisten havaintojen pohjalta, 2006

[1] URALIC PEOPLES www.suri.ee. Viitattu 23.6.2021.

[2] Ajankohtaista - Suomi ulkomailla Unkari. Viitattu 23.6.2021.

[3] Puttonen, Mikko: Suomalaisten juuret löytyivät Siperiasta – Esi-isämme toivat kielen idästä mukanaan. Helsingin Sanomat, 27.11.2018. Viitattu 29.6.2022.

[1]

[2]

[3]