Kambodžan maantiede

Kambodžan maantiedettä hallitsee kaksi topografista piirrettä: Mekongjoki ja Tônlé Sab -järvi. Niiden hedelmällisellä keskustasangolla asuu suurin osa valtion ihmisistä. Tulva-aikana Mekongin pinta nousee useita metrejä ja Tônlé Sabin pinta-ala kasvaa yli 10 000 neliökilometriin. Keskustasankoa reunustaa lounaassa ja pohjoisessa vuoristoja. Maan lounaisosassa on lisäksi Siaminlahden kapea rannikkotasanko. Kambodžalla on yhteistä rajaa Thaimaan, Laosin ja Vietnamin kanssa. Pinta-alaa valtiolla on 181 035 neliökilometriä.

Kambodžan maantiede
Kambodžan kartta
Kambodžan kartta
Maanosa Aasia
Naapurimaat Thaimaa, Laos, Vietnam
Koordinaatit 13°00′S, 105°00′E
Tilastot
Pinta-ala 181 035 km²
 – Maa 176 510 km²
 – Sisävesi 4 525 km² (2,5 %)
Rantaviiva 443 km
Rajan pituus 2 572 km
Ennätykset
Korkein kohta Phnum Aoral, 1 810 m
Matalin kohta Siaminlahti, 0 m
Pisin joki Mekong
Suurin järvi Tônlé Sab
Ilmasto
Ilmasto trooppinen monsuuni-ilmasto
Luonnonvarat
Luonnonvarat maaöljy, maakaasu, jalokivet, rautamalmi, mangaani, fosfaatit, vesivoima
Ympäristöongelmat
Ympäristöongelmat laittomat metsänhakkuut, jalokivien avolouhinta, eroosio, laiton kalastus ja ylikalastus

Kambodžan ilmastoon vaikuttaa kaksi monsuunikautta: marras-maaliskuun kuiva koillismonsuuni ja touko-lokakuun kostea lounaismonsuuni. Lounaismonsuunin aikana tulee usein iltapäivisin puuskittaisia sadekuuroja, ja kauden aikana sataa kolme neljäsosaa maan vuotuisesta vesimäärästä. Lämpötila on ympäri vuoden korkea. Kylmimpänäkin kuukautena, tammikuussa lämpötila voi nousta 30 asteeseen. Huhtikuu on vuoden lämpimin kuukausi.

Fyysinen maantiede muokkaa

 
Auringonlasku Mekongjoella.
 
Tônlé Sab -järvi ja Mekong ja niiden tulvatasanko.

Kambodžan merkittävin luonnonmaantieteellinen alue on keskustasanko.[1] Se käsittää valtion pinta-alasta noin 75 prosenttia.[2] Siellä sijaitsevat maan kaksi huomattavinta topografista piirrettä: Mekongjoki ja Tônlé Sab -järvi.[3] Mekong on maailman kymmenenneksi pisin ja Kaakkois-Aasian merkittävin joki. Se on pituudeltaan noin 4800 kilometriä, ja paikoin sen leveys on noin 4 kilometriä.[4] Mekong virtaa Kambodžaan Laosista ja virtaa maan halki Vietnamiin. Virrattuaan Kambodžassa noin 507 kilometriä joki haarautuu kahteen uomaan Phnom Penhin eteläpuolella. Läntistä haaraa kutsutaan Bassacjoeksi. Lopulta joki haarautuu lukuisiksi sivuhaaroiksi ja muodostaa laajan suiston ennen kuin laskee Vietnamissa Etelä-Kiinan mereen.[5]

Tônlé Sab on Kaakkois-Aasian suurin järvi. Sen yhdistää Mekongiin 120 kilometriä pitkä Tônlé Sab -joki. Kuivanakautena järven suurin syvyys on maksimissaan 1,5 metriä. Sadekautena, toukokuusta lokakuulle, Mekong tulvii, kun uomaan kertyy huomattavasti lietettä. Joki tulvii jopa 13 metriä yli sen rannan. Osa ylimääräisestä vedestä pyrkii virtaamaan Tônlé Sabiin, ja tämä vesi muuttaa Tônlé Sab -joen kulkusuunnan. Normaalisti se virtaa Mekongiin, mutta sadekaudella vettä alkaa virrata Mekongista Tônlé Sabiin. Tämän seurauksena järvi laajenee noin tuhannesta neliökilometristä yli 10 000 neliökilometrin laajuiseksi vesimassaksi, ja sen syvyys kasvaa 12–18 metriin.[6]

Mekongin ja Tônlé Sabin sedimentit ja tulviminen ovat tehneet keskustasangosta hyvin hedelmällisen. Suurin osa maan joista laskee Mekongiin tai Tônlé Sabiin.[3] Pääosa tasangosta on lievästi kumpuilevaa, mutta Phnom Penhin eteläpuolella maasto tasoittuu.[1]

Keskustasankoa reunustavat vuoristoalueet. Lounaassa ovat Krâvanh- ja Dâmreivuoret sekä pohjoisessa Dângrêkvuoret. Koillis- ja itäosien vuoristoalueet yhdistyvät Vietnamin keskiylänköön. Luode-kaakko-suuntainen Krâvanhvuoret kohoavat yli 1 500 metriin, ja vuoriston itäosassa on Kambodžan korkein kohta Phnom Aural. Dâmreivuoret on Krâvanhvuorten jatke ja kohoaa noin 500–1 000 metriin. Nämä kaksi vuoristoa erottavat kapean rannikkoalueen keskustasangosta.[2]

Tônlé Sabin altaan pohjoisreunalla ovat Dângrêkvuoret, jotka kohoavat jyrkästi alankoalueen yläpuolelle. Vuoristo on noin 500 metriä korkea, mutta osa huipuista ovat yli 700 metrissä. Jyrkänne on myös Thaimaan Khoratin tasangon eteläraja.[2] Kambodžan itäinen ylänköalue on korkeimmillaan 900 metriä korkea.[4]

Kulttuurimaantiede muokkaa

 
Kambodžan suurin kaupunki Phnom Penh ilmakuvassa.

Kambodža on pinta-alaltaan 181 035 neliökilometriä, ja se on itä-länsi-suunnassa on 580 kilometriä ja pohjois-etelä-suunnassa 450 kilometriä pitkä. Sitä rajoittavat lännessä Thaimaa, pohjoisessa Thaimaa ja Laos, idässä Vietnam ja etelässä Siaminlahti.[3] Suurin osa Thaimaan vastaisesta rajasta kulkee pitkin Dângrêkvuorten vedenjakajaa. Muuten ranskalaiset siirtomaaisännät ovat sopineet maan rajoista. Kambodžalla on ollutkin rajariitoja sekä Thaimaan että Vietnamin kanssa.[7]

Suurin osa maan asukkaista elää Mekongin ja Tônlé Sab lähellä tulvatasangoilla.[3] Ihmiset ovat jo vuosisatojen ajan käyttäneet hyväkseen tulvien säännöllisyyttä peltojen kastelussa ja viljelyssä. Tulviminen tekee erityisesti riisin viljelyn todella kannattavaksi. Hedelmällisessä maaperässä kasvaa myös muita viljoja, ja joista saa runsaasti kalaa.[1]

Kambodžan selvästi suurin kaupunki on maan pääkaupunki Phnom Penh, jossa oli 1 485 661 asukasta vuonna 2010. Băt Dâmbângissa (190 090), Sihanoukvillessä (152 873) ja Siĕm Réab (135 112) oli myös yli 100 000 asukasta.[8]

Ilmasto muokkaa

Kambodžan ilmastoon vaikuttaa erityisesti kaksi monsuunia. Marraskuulta maaliskuulle alueella vallitsee kuiva koillismonsuuni, jolloin maassa sataa vain vähän. Toukokuusta lokakuulle lounaismonsuuni tuo runsaita sateita ja voimakkaita tuulia. Kausien välissä huhti-toukokuulla ilmasto on yleensä näiden kahden ääripään sekoitus. Kolme neljäsosaa vuoden sademäärästä kertyy lounaismonsuunin aikana, ja useimmat sateet tulevat iltapäivisin puuskina.[6] Vuotuinen sademäärä vaihtelee alueittain. Lounaisten vuoristojen merenpuolen rinteet saavat sadetta yli 5 000 millimetriä vuodessa. Keskustasangolla jäädään noin 1 400 millimetriin.[9]

Lämpötila on ympäri vuoden korkea. Huhtikuu on kuumin kuukausi, ja sen aikana lämpötila voi nousta 40 asteeseen. Vuoden kylmin kuukausi on tammikuu, mutta senkin aikana lämpömittari voi näyttää jopa 30 astetta. Päivän minimilämpötilat ovat yleensä korkeintaan 10 astetta maksimiasteiden alapuolella. Alimmallaan lämpötila voi tippua joulu- ja tammikuussa öisin 14 asteeseen.[9] Vuoden keskilämpötila on 25 astetta.[10]

Taifuunit, jotka tekevät tuhoa naapurimaassa Vietnamissa, harvoin aiheuttavat vahinkoa Kambodžassa.[10] Vuonna 2009 Taifuuni Ketsana surmasi 43 ja vaikutti 50 000 ihmisen elämään.[11]

Phnom Penhin ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 31 32 33 35 33 32 32 32 31 30 30 30 ka. 31,8
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) 21 22 23 24 24 24 24 24 24 24 23 21 ka. 23,2
Vrk:n keskilämpötila (°C) 26 27 28 29 28 28 28 28 27 27 26 25 ka. 27,3
Sademäärä (mm) 0 10 30 70 140 140 150 150 220 250 130 40 Σ 1 330
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
31
21
32
22
33
23
35
24
33
24
32
24
32
24
32
24
31
24
30
24
30
23
30
21
S
a
d
a
n
t
a
0
10
30
70
140
140
150
150
220
250
130
40


Lähde: [12]

Luonto muokkaa

Kasvisto muokkaa

 
Kambodžalaista maisemaa: riisiviljelmiä ja metsää.
 
Palmyrapalmu on Kambodžan kansallispuu. Kuvan laji kasvaa Angkorin temppelialueella.

Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö jakaa Kambodžan kolmeen kasvillisuusvyöhykkeeseen. Maan länsi- ja lounaisosassa sekä pienessä osassa Môndôl Kirin maakuntaa kasvaa trooppista sademetsää. Itäosassa ja paikoin maan keskiosassa kasvaa trooppista kosteaa lehtimetsää. Sen yleisimmät puulajit kuuluvat mahonkikasveihin, rautayrttikasveihin, hernekasveihin tai heimoon Combretaceae. Maan keskiosissa on trooppista kuivaa metsää, jonka päälajeja ovat dipterokarpuskasvit.[13][14]

Keskustasangon kasvistoa hallitsevat viljelykasvit. Riisipellot ovat erityisen yleisiä, mutta muitakin viljelykasveja, kuten tupakkaa ja maissia löytyy runsaasti.[15] Lisäksi tasangolla kasvaa paikoin ruokoja, pitkää heinää ja harvoja metsiä. Vuoristoseutuja kohti mentäessä siirtymävyöhykkeellä kasvaa lähinnä pitkää savanniheinää, joka voi kasvaa 1,5 metriä korkeaksi.[16]

Kambodžan lounaisosassa on edelleen aarniometsää. Tiheää sademetsää kasvaa erityisesti vuoriston merenpuoleisella rinteellä. Korkeammilla rinteillä on myös havumetsiä. Rannikkokaistaleella kasvaa sekä ainavihantaa metsää että mangrovetta. Pohjoisen vuorilta löytyy ainavihantia lehtimetsiä. Puiden latvat kohoavat jopa 30 metriin. Metsän tiheä aluskasvillisuus muodostuu köynnöskasveista, bambuista ja monista matalista kasveista. Itäisillä vuoristoalueilla löytyy ruohikkoalueita ja lehtimetsiä. Vuoristojen metsissä kasvaa useita eri lajeja orkideoita.[16]

Kambodžan kansallispuu on sokeripalmuksi kutsuttu palmyrapalmu. Sitä käytetään rakennusmateriaalina ja siitä tuotetaan lääkkeitä, viiniä ja etikkaa. Puu ei kasva elinaikanaan juurikaan paksuutta ja siltä puuttuu normaali kaarna.[16] Toinen yleinen puu on tiikki, jota käytetään sahatavarana. Se ei kuitenkaan ole Kambodžan alkuperäislaji, vaan se tuotiin maahan 1600-luvun lopussa.[15]

Eläimistö muokkaa

 
Iravadindelfiini Mekongissa.

Kambodžan maaseudulla isot maanisäkkäät, jotka ovat huomattavan harvinaisia muualla maailmassa, voivat elää suhteellisen turvallisesti. Maan suuriin maanisäkkäisiin kuuluvat aasiannorsu, leopardi ja tiikerin alalaji indokiinantiikeri. Kambodžan kansalliseläin kouprei. Se löydettiin vasta 1939, ja se on äärimmäisen uhanalainen. Sen lukumäärästä ei ole varmuutta, mutta siitä on tehty muutamia vahvistamattomia havaintoja, joiden perusteella sen epäilleen elävän edelleen maan syrjäisillä seuduilla.[15]

Muita Kambodžan harvinaisia maanisäkäslajeja ovat aasiannorsu, aasiankultakissa, vuorisusi, indokiinangibboni, puuleopardi, kalastajakissa, gauri, vuohieläimiin kuuluva Capricornis milneedwardsii, marmorikissa, pohjanpehmeähäntätupaija, saukkobeletti, kalottigibboni, pikkulori, karhumakaki, malaijikarhu ja villejä vesipuhveleita.[16] Kouprein lisäksi vain lepakkolaji Otomops wroughtoni, jonka luultiin elävän vain Intiassa, luokitellaan äärimmäisen uhanalaiseksi. Lisäksi jaavansarvikuonoja tavataan aivan rajan takana Vietnamissa, joten on mahdollista, että lajia esiintyy myös Kambodžan puolella.[17]

Kambodžasta löytyy viimeisiä iravadindelfiinin makean veden kantoja. Niitä tavataan Mekongissa Krâchéhin kaupungin ja Laosin välisellä alueella.[17] Muita harvinaisia vesinisäkkäitä ovat rosopyöriäinen, intiankyttyrädelfiini, dugongi ja karvakuonosaukko.[16]

Kambodžan lintulajisto on monipuolinen, sillä siellä on runsaasti vettä ympäri vuoden. Jopa kuivan metsän alueilla on pieniä lampia, jotka houkuttelevat lintuja rannoilleen.[17] Yleisimpiä lintuja ovat merimetsot, kurjet, jalohaikarat, metsäkanat, haikarat, pelikaanit ja fasaanit.[16] Kaloja syövät sorsalinnut ovat erityisen yleisiä Tônlé Sabilla, jossa niille riittää runsaasti ruokaa sadekautena.[15]

Luonnonsuojelu muokkaa

 
Kiriromin kansallispuistoa.

Kambodžassa on seitsemän kansallispuistoa ja 16 muuta luonnonsuojelualuetta.[18] Maan ensimmäinen suojelualue perustettiin vuonna 1925 Angkorin temppeleitä ympäröivän metsän suojelemiseksi. Vuonna 1969 maassa oli jo kuusi kansallispuistoa, mutta pitkä sisällissota raunioitti suojeluohjelman. Vasta 1993 suojelujärjestelmä palautettiin ja kuninkaallisella julistuksella määrättiin 23 suojelualuetta. Ne peittävät noin 18 prosenttia maan pinta-alasta, eli yhteensä noin 33 000 neliökilometriä.[19]

Maan tärkeimmät kansallispuistot ovat Phnom Bokorin kansallispuisto, joka sijaitsee maan eteläosassa kilometrin korkeudelle olevalla ylätasangolla Kâmpôtin kaupungin lähellä, Reamin kansallispuisto, johon kuuluu merensuojelualue, Kiriromin kansallispuisto ja Viracheyn kansallispuisto, joka on maan suurin kansallispuisto ja joka sijaitsee aivan Laosin ja Vietnamin rajalla. Monet suojelualueista eivät ole kovinkaan hyvin suojeltuja, sillä hallituksella ei ole tarpeeksi resursseja niiden vartioimiseksi.[19]

Suurin uhka Kambodžan luonnolle on metsänhakkuut. Vielä 1960-luvun puolivälissä noin 75 prosenttia maasta kasvoi sademetsää. Vuonna 1998 sademetsät olivat selvästi vähentyneet, ja enää ne peittivät noin 30 prosenttia maan pinta-alasta. Siitä noin puolet oli aarniometsää.[9] Metsän hävittäminen pahentaa tulvia Mekongin varrella. Tulevat monsuunit saattavat huuhtoa pintamaan, jos metsiä ei ole sitomassa sitä. Tällä voi olla katastrofaaliset vaikutukset Tônlé Sabiin, kun matalaan järveen valuu normaalia suurempi määrä silttiä. Järven tulevaisuutta uhkaavat lisäksi liikakalastus ja saasteet.[20]

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. a b c Sheehan & Cooke, s. 9.
  2. a b c Topography Country Studies. U.S. Library of Congress. Viitattu 6.1.2011. (englanniksi)
  3. a b c d Ray, s. 29.
  4. a b Sheehan & Cooke, s. 10.
  5. Sheehan & Cooke, s. 11.
  6. a b Sheehan & Cooke, s. 12-13.
  7. Regional Divisions Country Studies. U.S. Library of Congress. Viitattu 6.1.2011. (englanniksi)
  8. Cambodia: largest cities and towns and statistics of their population World Gazetteer. Viitattu 6.1.2011. (englanniksi)
  9. a b c Ray, s. 30.
  10. a b Climate Country Studies. U.S. Library of Congress. Viitattu 6.1.2011. (englanniksi)
  11. Risk, vulnerabilities and hazards WHO 2010. Viitattu 8.1.2011 (englanniksi)
  12. Phnom Penh, Cambodia Weatherbase. Viitattu 20.12.2010.
  13. Cambodia Ecological Zones (mukana kartta) FAO. Viitattu 6.1.2011. (englanniksi)
  14. Forest Resources Assesment 2000 Main Report (8 Mb, latautuu hitaasti) FAO. Viitattu 6.1.2011. (englanniksi)
  15. a b c d Sheehan & Cooke, s. 13–14.
  16. a b c d e f Ray, s. 33.
  17. a b c Ray, s. 34.
  18. Protected areas system in Cambodia mekong-protected-areas.org. 5.7.2004. Viitattu 6.1.2011. (englanniksi)
  19. a b Ray, s. 35.
  20. Ray, s. 31.