Japanin punainen armeijakunta

Japanin punainen armeijakunta (jap. 日本赤軍, Nihon Sekigun) oli japanilainen helmikuussa 1971 perustettu terroristijärjestö, jonka perustajana pidetään Fusako Shigenobua. Järjestö perustettiin, kun Shigenobu riitautui Japanin kommunistisen liiton - Punainen armeijakunta kanssa.

Japanin punaisessa armeijakunnassa oli noin 40 jäsentä. Sillä oli läheiset suhteet palestiinalaiseen PFLP:hen. Liikkeen aktiivisimmat vuodet olivat 1960-luvun loppupuoli ja 1970-luku. 1980-luvulla JPA ei ollut aktiivinen Japanissa ja tukeutui lähes kokonaan PFLP:hen rahoituksessa. JPA:n tavoitteena oli kaataa Japanin keisarikunta ja aloittaa maailmanvallankumous. Japanissa sen kohteina olivat muun muassa Yhdysvaltain joukot ja Yhdysvaltain kansalaiset.

JPA syntyi Vietnamin sodan vastaisten opiskelijalevottomuuksien aikaan 1960-luvulla. Vuonna 1997 JPA menetti tukikohtansa Libanonissa. Perustaja Shigenobu pidätettiin vuonna 2000. Vuonna 2001 hän lakkautti järjestön. Vapautuessaan vuonna 2022 hän pyysi anteeksi ja sanoi: "aiheutimme vahinkoa viattomille ihmisille".

JPA:n toiminta

• 31. maaliskuuta 1970: JPA kaappasi kotimaan lennolla olevan Japan Airlinesin lennon, jolla oli 129 matkustajaa. Kaappaus tapahtui Tokion kansainvälisellä lentoasemalla. Kahdeksalla JPA:n jäsenellä oli aseistuksenaan katana ja yhdellä pommi. Lentokone pakotettiin lentämään Fukuokasaan ja myöhemmin Gimpon lentokentälle Souliin, Etelä-Koreaan, jossa kaikki matkustajat vapautettiin. Sen jälkeen lentokone lennettiin Pohjois-Koreaan, jossa koko koneen henkilöstö vapautettiin. JPA:n jäsenet poistuivat koneesta.
• 30. toukokuuta 1972: Joukko rynnäkkökivääreillä ja käsikranaateilla aseistautuneita JPA:n jäseniä hyökkäsi Ben-Gurionin kansainvälisellä lentokentälle Tel Avivissa. 26 ihmistä kuoli ja 80 haavoittui. Kaksi terroristia sai surmansa. Tel Avivin lentoasemaiskut.
• Heinäkuu 1973: JPA:n jäsenet, joita johtivat palestiinalaisen PFLP:n sissit, kaappasivat Japan Airlinesin lentokoneen Alankomaissa. Matkustajat ja lentokoneen henkilöstö vapautettiin Libyassa, jossa kaappaajat räjäyttivät koneen.
• Tammikuu 1974: JPA hyökkäsi öljy-yhtiö Shellin jalostamoon Singaporessa ja otti viisi panttivankia. Samaan aikaan PFLP kaappasi Japanin suurlähetystön Kuwaitissa. Panttivangit vaihdettiin lentokoneeseen, joka lennätti kaappaajat Etelä-Jemeniin.
• 13. syyskuuta 1974: Ranskan suurlähestystö Haagissa, Hollannissa, kaapattiin. Suurlähettiläs ja kymmenen muuta työntekijää jäivät panttivangeiksi. Panttivangit vapautettiin, kun JPA:n jäsen Yatuka Furuya vapautettiin ranskalaisesta vankilasta kaappaajien vaatimuksesta. Kaappaajille annettiin 300 000 dollaria sekä lentokone. Lentokone lennätti kaappaajat ensin Adeniin, Etelä-Jemeniin, jonka hallitus ei suostunut yhteistyöhön sekä myöhemmin Syyriaan, missä lunnaat palautettiin.
• 4. elokuuta 1975: JPA kaappasi 50 panttivankia suurlähetystöissä Kuala Lumpurissa, Malesiassa. Panttivankeina olivat muan muassa Yhdysvaltain ja Ruotsin konsulaatin työntekijät. Kaappaajien toverit vapautettiin vankilasta ja heidät lennätettiin Libyaan.
• 4. syyskuuta 1977: JPA kaappasi Japan Airlinesin lentokoneen Mumbaissa, Intiassa. Lentokone pakotettiin lentämään Dhakaan, Bangladeshiin. Japanin hallitus vapautti kuusi terroristia ja maksoi kuuden miljoonan dollarin lunnaat.
• Joulukuu 1977: JPA kaappasi Malaysia Airlinesin lennon. Lentokoneessa oli Kuuban suurlähettiläs Mario Garcia matkalla Tokioon. Lentokone putosi, kun kaappaaja mahdollisesti ampui molemmat lentäjät ja sen jälkeen itsensä.
• Toukokuu 1986: JPA tulitti Japanin, Kanadan ja Yhdysvaltojen suurlähetystöjä Jakartassa, Indonesiassa.
• Heinäkuu 1987: JPA tulitti Britannian ja Yhdysvaltain suurlähetystöjä Roomassa, Italiassa.
• Huhtikuu 1988: JPA:n terroristit asettivat pommin Yhdysvaltain armeijan sotilaiden suosimaan diskoon Napolissa, Italiassa. Viisi ihmistä kuoli.
• Huhtikuu 1988: JPA:n yhteysmies Yu Kikumura pidätettiin räjähteillä lastatusta autosta. Hänet tuomittiin elinkautiseen Yhdysvalloissa.
• JPA asetti 17 pommia suurten japanilaisten yritysten rakennuksiin, muun muassa Mitsui & Companyn sekä Taisei Corporationin konttoreihin. 20 ihmistä loukkaantui ja kahdeksan kuoli Mitsubishi Heavy Industries Ltd:n päärakennuksen pommi-iskussa.

Lähteet

Yleiset lähteet

• Kullberg Anssi, toim: Suomi Terrorismi Supo. WSOY, 2011. ISBN 978-951-0-38557-7.