Hyökkäys Ranskan suurlähetystöön Haagissa
Hyökkäys Ranskan suurlähetystöön Haagissa oli Japanin punaisen armeijakunnan tekemä hyökkäys ja sitä seurannut panttivanki- ja piiritystilanne Ranskan suurlähetystössä Haagissa, Alankomaissa. Tapahtumat alkoivat 13. syyskuuta 1974 ja kestivät viisi päivää. Hyökkäykseen liittyi myös kranaatti-isku kahvilassa Pariisissa.
| Hyökkäys Ranskan suurlähetystöön Haagissa | |
|---|---|
 Lähetystörakennus |
|
| Paikka | Ranskan suurlähetystö, Haag, Alankomaat + kahvila Pariisissa |
| Ajankohta | 13. – 17. syyskuuta 1974 |
| Iskutyyppi | panttivankitilanne + käsikranaatti-isku (Pariisi) |
| Kuolleita | 0 (Pariisissa 2) |
| Haavoittuneita | 3 (Pariisissa 34) |
| Epäilty/epäillyt | Japanin punainen armeijakunta |
Tausta muokkaa
Japanin punainen armeijakunta oli japanilainen kommunistinen järjestö, jonka tavoitteena oli kaataa Japanin hallinto ja aloittaa maailmanlaajuinen vallankumous. Järjestö teki useita iskuja ja salamurhia 1970-luvulla. Esimerkiksi paria vuotta aiemmin oli tapahtunut tuhoisa Tel Avivin lentoasemaisku.[1]
Tapahtumat muokkaa
Hyökkäys suurlähetystöön muokkaa
Tapahtumat alkoivat perjantaina 13. syyskuuta 1974, kun kolme Japanin punaisen armeijakunnan jäsentä hyökkäsi sisään Ranksan suurlähetystöön Haagissa. Pian kolme alankomaalaista poliisia saapui paikalle ja heitä ammuttiin heti. Kaksi loukkaantui vakavasti ja kolmas vastasi tuleen.[1][2]
Punainen armeijakunta vaati jäsenensä Yoshiaki Yamadan (myös nimellä Yatsuka Furuya) vapauttamista ranskalaisesta vankilasta, miljoonaa dollaria rahaa ja ranskalaista lentokonetta käyttöönsä. Panttivankeina lähetystössä oli yksitoista henkilöä, jotka uhattiin tappaa, jos vaatimuksiin ei suostuttaisi. Yksi panttivangeista oli Ranskan suurlähettiläs Jacques Senard. Lähetystön keskeisen sijainnin takia viranomaiset päättivät saada ratkaisun neuvottelemalla, eikä rynnäköllä rakennukseen. Alueella oli suuri määrä viranomaisia, jotka piirittivät hyökkääjien hallitsemia tiloja.[1][2]
Kahvilaisku Pariisissa muokkaa
Panttivanki- ja piiritystilanteeksi edenneeseen Haagin iskuun liittyi toinen isku; 15. syyskuuta heitettiin käsikranaatti kahvilaan Saint-Germain-des-Présin kaupunginosassa Pariisissa, Ranskan pääkaupungissa. Iskussa kuoli kaksi ja loukkaantui 34 ihmistä. Palestiinan vapautuksen kansanrintama otti teosta vastuun ja vuonna 1996 sekä jälleen 2017 venezuelalainen terroristi Ilich Ramírez Sánchez tuomittiin iskun suorittamisesta ja muusta terrorismistaan. On sanottu, että juuri Pariisin isku painosti Ranskan hallitusta vapauttamaan Yamadan.[3]
Tilanteen päättyminen muokkaa
Kaksi naispanttivankia vapautettiin maanantaina 16. syyskuuta. Loppujenkin panttivankien vapauttamiseksi, pitkien neuvotteluiden jälkeen, aamulla tiistaina 17. syyskuuta Ranska suostui vapauttamaan Yamadan, maksamaan 300 000 dollaria lunnaita ja antamaan lentokoneen lennolle pois Alankomaista. Kone oli Air Francen Boeing 707. Ranska ei suostunut tarjoamaan miehistöä, joten lentäjät olivat alankomaalaisia.[1][4]
Hyökkääjät ja Yamada eli kaikki neljä terroristia kuljetettiin Amsterdamin Schipholin lentoasemalle, josta he lensivät annetulla koneella Adeniin, Etelä-Jemeniin tankkaamaan, minkä jälkeen kone kuljetti heidän Damaskokseen, Syyriaan. Alun perin oli tarkoitus lentää Libanoniin, mutta maa kielsi laskeutumisen. Terroristit pääsivät Syyriaan 18. syyskuuta ja heidät pakotettiin jättämään aseet ja lunnaat. Syyria lupasi suojata heitä.[1][4]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e Gijzeling Franse ambassade Andere Tijden. Viitattu 6.5.2024. (hollanniksi)
- ↑ a b Guerrillas Threaten Lives of 9 Seized at Embassy in the Hague The New York Times. 14.9.1974. Viitattu 6.5.2024. (englanniksi)
- ↑ Carlos the Jackal to face trial in France over 1974 bombing The Guardian. 12.3.2017. Viitattu 6.5.2024. (englanniksi)
- ↑ a b TERRORISTS LAND,@RELINQUISH MONEY The New York Times. 19.9.1974. Viitattu 6.5.2024. (englanniksi)
