Ivan Betskoi
Ivan Ivanovitš Betskoi (ven. Ива́н Ива́нович Бецко́й; 3. helmikuuta 1704 Tukholma, Ruotsi – 31. elokuuta 1795 Pietari)[1][2] oli venäläinen hovimies, joka johti Venäjän koulutusjärjestelmän uudistamista keisarinna Katariina Suuren valtakauden alkuvuosina ja toimi Pietarin taideakatemian johtajana vuosina 1764–1794.
Suku ja koulutus muokkaa
Betskoi oli ruhtinas ja sotamarsalkka Ivan Trubetskoin avioton poika, joka syntyi Trubetskoin ollessa sotavankeudessa Ruotsissa suuren Pohjan sodan aikana. Hänen äitinsä oli ruotsalainen aatelisnainen.[2] Aviottoman syntyperänsä vuoksi Betskoi sai sukunimekseen vain osan isänsä nimestä. Betskoi vietti pääosan nuoruudestaan ulkomailla. Hän kävi kadettikoulun Kööpenhaminassa ja palveli jonkin aikaa Tanskan ratsuväessä, mutta jätti palveluksen loukkaannuttuaan ratsastusonnettomuudessa.[1]
Virkaura muokkaa
Betskoi tuli vuonna 1729 Venäjän ulkoministeriön palvelukseen.[2] Hän sai kielitaitonsa ansiosta paljon ulkomaankomennuksia ja toimi muun muassa Venäjän Pariisin-lähettilään sihteerinä. Hän oli suosiossa keisarinna Elisabetin vallan alkuvuosina, mutta siirtyi vuonna 1747 viidentoista vuoden ajaksi asumaan Ranskaan. Palattuaan Venäjälle Betskoi oli vuosina 1762–1779 Katariina Suuren yksityissihteerinä. Hän sai 1766 todellisen salaneuvoksen arvonimen.[1]
Toiminta koulutuksen kehittäjänä muokkaa
Betskoi pyrki kehittämään Venäjän koululaitosta yleisen sivistystason nostamiseksi. Keisarinnalle vuonna 1763 esittämässään muistiossa hän ehdotti molemmille sukupuolille suunnatun laajan sisäoppilaitoksiin perustuvan opetusjärjestelmän perustamista ”uuden ihmisrodun” luomiseksi kasvatuksen avulla. Valistukseen uskonut Betskoi vastusti myös lasten ruumiillista kuritusta kouluissa. Hänen aloitteestaan perustettiin vuonna 1764 aatelisneidoille tarkoitettu Smolnan instituutti sekä monia muita oppilaitoksia.[1]
Vuonna 1764 Betskoista tuli Pietarin taideakatemian järjestyksessä toinen presidentti Ivan Šuvalovin jälkeen. Heti astuttuaan tehtäväänsä hän laati taideakatemialle sen ensimmäisen ohjesäännön ja perusti akatemiaan kasvattiosaston, johon otettiin viisi- ja kuusivuotiaita poikia 15 vuoden koulutusta varten. Hän pyrki lisäämään yleissivistävien aineiden opetusta taideakatemiassa.[3] Betskoi perusti myös löytölastenkodit Moskovaan vuonna 1764 ja Pietariin vuonna 1770.[2] Myöhempinä vuosinaan hän sokeutui ja menetti vaikutusvaltansa Katariina Suureen.[1] Hän oli silti taideakatemian presidenttinä vuoteen 1794.[3]
Betskoita on joskus kirjallisuudessa väitetty huhujen perusteella Katariina Suuren oikeaksi isäksi, koska hänellä oli Pariisissa oleskellessaan läheiset suhteet tämän äitiin, ruhtinatar Johanna Elisabetiin.[2]
Lähteet muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ivan Betskoi Wikimedia Commonsissa
