Arvi Pohjanpää
Sulo Arvi Pohjanpää (vuoteen 1906 Nordqvist, 10. heinäkuuta 1887 Helsinki – 21. joulukuuta 1959 Helsinki) oli suomalainen voimistelija, kirjailija, sotaylituomari[1] 1931–1952 ja hovioikeudenneuvos vuodesta 1952[2].
| Arvi Pohjanpää | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 10. heinäkuuta 1887 Helsinki |
| Kuollut | 21. joulukuuta 1959 (72 vuotta) Helsinki |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | kirjailija, sotaylituomari, hovioikeudenneuvos |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | suomi |
| Tuotannon kieli | suomi |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
Maa:  Suomi
| |||
| Miesten voimistelu | |||
 Olympialaiset
| |||
 Pronssia |
Lontoo 1908 | joukkuevoimistelu | |
Elämäkerta muokkaa
Pohjanpään vanhemmat olivat vaatturimestari Kaarle Henrik Nordqvist (Pohjanpää) ja Iida Vilhelmiina Kourlaa. Runoilija Lauri Pohjanpää (1889–1962) oli hänen veljensä. Pohjanpään ensimmäinen puoliso vuodesta 1922 oli hammaslääkäri Lempi Vilma Ranttila (k. 1947) ja toinen vuodesta 1953 filosofian maisteri Aila Tellervo Heikinheimo. Arvi ja Lempi Pohjanpäällä oli kolme tytärtä, joista yksi oli näyttelijä Elina Pohjanpää (1933-1996). Pohjanpää tuli ylioppilaaksi 1905, suoritti oikeustutkinnon 1910 ja sai varatuomarin arvon 1913. Hän toimi Viipurin hovioikeuden kanslistina 1913-1914, notaarina 1914-1915 ja viskaalina 1915-1917. Senaatin oikeusosaston virkamies Pohjanpää oli 1917-1918, valtiorikosylioikeuden kansliapäällikkö 1918-1919, sosiaaliministeriön osastosihteeri 1919-1920 ja sotaylioikeuden sotaviskaali 1920-1927. Viipurin hovioikeuden asessorina Pohjanpää toimi 1927-1931 ja sotaylioikeuden vanhempana sotaylituomarina 1931-1952. Vuodesta 1952 hän oli Helsingin hovioikeuden hovioikeudenneuvos. Pohjanpää työskenteli asianajajana uransa alkuvaiheessa 1911-1912 ja 1918-1919.[3]
Urheilu-ura muokkaa
Urheilijana Pohjanpää saavutti joukkuevoimistelussa pronssia vuoden 1908 kesäolympialaisissa Lontoossa. Hän voitti Suomen mestaruuden ylioppilasvoimistelijain joukkueessa vuonna 1909.[1]
Tunnustukset muokkaa
Huomionosoituksina Pohjanpäälle myönnettiin Suomen Valkoisen Ruusun komentajamerkki, Vapaudenristit 2 ja 3 sekä Vapaussodan muistomitali soljen kera.[3]
Kirjallinen tuotanto muokkaa
Pohjanpää on julkaissut muun muassa novellikokoelmat Tuntureilta (1913) ja Revontulten alla (1916) sekä näytelmän Jumalan käskynhaltija (1937), johon pohjautuu Yrjö Nortan ja Toivo Särkän yhteistyössä ohjaama elokuva Jumalan tuomio (1939)[4].
Teoksia muokkaa
- Tuntureilta (novelleja, 1913)[1]
- Revontulten alla (novelleja, 1916)[1]
- Vala (näytelmä, esitetty Kansallisteatterissa 1918)[3]
- Jumalan käskynhaltija (näytelmä, 1937, sai 2. palkinnon Kivi-näytelmäkilpailussa)[3]
- Keisarin käräjät (näytelmä, 1943, sai 2. palkinnon valtion ja Suomen Näytelmäkirjailijaliiton näytelmäkilpailussa)[3]
Lähteet muokkaa
- Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan: Arvi Pohjanpää, s. 606-611. Porvoo: WSOY, 1954.
- Markku Siukonen: Urheilukunniamme puolustajat – Suomen olympiaedustajat 1906–2000, s. 252. Graface Jyväskylä, 2001. ISBN 951-98673-1-7.
- Arvi Pohjanpää Biography and Olympic Results (Arkistoitu – Internet Archive) Sports Reference LLC. (englanniksi)