Ympäristötaide
Ympäristötaide on rakennettuun kulttuuriympäristöön tai luonnonympäristöön tehtyä taidetta. Ympäristötaideteos voi olla myös teko, tapahtuma tai prosessi. Ympäristötaiteeksi voidaan sanoa myös ekologisia asioita käsittelevää taidetta.[1][2]
Ympäristötaide sai alkunsa 1960- ja 1970-luvuilla Yhdysvalloissa.[3] Aluksi ympäristötaide assosioitui selkeimmin veistoksiin, varsinkin maataiteessa ja paikkasidonnaisessa taiteessa (site-specific art). Aiempi kuvanveisto nähtiin vanhanaikaisena. Lisäksi katsottiin, ettei se ollut harmoniassa luonnon kanssa.
Lähellä ympäristötaidetta on tilataide, joka tarkoittaa erilaisiin paikkoihin tehtyjä kolmiulotteisia teoksia.[3] Esimerkiksi Kaarina Kaikkosen installaatiot ovat usein myös ympäristötaidetta.
Suomessa
muokkaaSuomeen ympäristötaide tuli kesänäyttelyiden rinnalla. Taiteilija saattoi muokata ympäristöä teokseksi sen sijaan että tuo valmiita objekteja puistoihin. Helsingin juhlaviikot oli tässä uranuurtaja.[4]
Helsingin taidemuseossa Meilahdessa järjestettiin ensimmäinen suomalaisen ympäristötaiteen näyttely Siirrettävä tuonela vuonna 1983. Myös rakennusta ympäröivä puisto on ollut näyttelykäytössä.[5][6]
Lähteet
muokkaa- ↑ Ympäristötaide Tieteen termipankki. 6.4.2019. Viitattu 31.5.2024.
- ↑ Haapamatti, Kirsi: Ympäristötaide voi aiheuttaa ekoherätyksen – antaa uuden näkökulman, saada ajattelemaan, jopa toimimaan Kulttuuritoimitus. 30.5.2019. Viitattu 31.5.2024.
- ↑ a b ”Ympäristötaide”, CD-Facta. Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-23152-5
- ↑ Paula Holmila: Surkean lomasään hyvä seuraus Uusi Suomi. 30.7.2008. Viitattu 29.12.2012.
- ↑ Outi Heiskanen Ateneumin taidemuseo. Viitattu 31.5.2024.
- ↑ Näyttelytekstit – Outi Heiskanen Ateneumin taidemuseo. Viitattu 31.5.2024.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ympäristötaide Wikimedia Commonsissa
