Ymir

jääjättiläinen ja ensimmäinen elävä olentoskandinaavisessa mytologiassa
Tämä artikkeli käsittelee mytologista hahmoa. Sarjakuvahahmosta, katso Ymir.

Ymir (ruotsalaisittain Ymer) on skandinaavisessa mytologiassa jääjättiläinen ja ensimmäinen elävä olento.[1] Häntä kutsutaan myös nimellä Aurgelmir[2] [3].

Ymir syntyi alkukaaoksessa, Ginnungagapissa, jäätyneen saven sulaessa. Hänestä sai alkunsa jättiläisten suku, sillä Ymirin nukkuessa hänen jaloistaan syntyi poika ja kainalokuopan hiestä kasvoivat mies ja nainen.[1] Jaloista syntyneellä pojalla oli kuusi päätä[2].

Sulavasta savesta muodostui myös toinen olento, alkulehmä Auðhumla. Ymiriä ruokkivat Auðhumlan utareista valuvat neljä maitovirtaa.[1] Ymir siitti jääjättiläiset, jotka olivat jumalien vihamiehiä.

Auðhumla nuoli suolaista jäätä ja paljasti jään alta miehen nimeltä Búri, jolle syntyi Bor, joka puolestaan sai vaimonsa Bestlan kanssa kolme poikaa, Odinin, Vilin ja Ven. Myöhemmin Odin, Vili ja Ve tappoivat Ymirin tämän kasvettua suureksi ja pahaksi. He laittoivat Ymirin ruumiin Ginnungagapin tyhjyyteen ja tekivät ruumiinosista Midgårdin eli ihmisten maailman. Ymirin lihoista tehtiin maa, verestä vedet, luista vuoret, hiuksista metsät, aivoista pilvet ja kallosta taivas. Ymirin mätänevässä lihassa kuhiseville madoille Odin, Vili ja Ve antoivat järjen ja ihmisten muodon, ja niistä tuli vuorten ja kukkuloiden alla eläviä kääpiöitä. [1] [2] [3]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b c d Micha F. Lindemans: Ymir Encyclopedia Mythica from Encyclopedia Mythica Online. Encyclopedia Mythica. Arkistoitu 14.10.2016. Viitattu 5.4.2010. englanti
  2. a b c Aurgelmir Encyclopaedia Britannica Online Academic Edition. Encyclopædia Britannica Inc. Viitattu 4.4.2015. englanti
  3. a b Snorri Sturluson: Edda: taruopillinen alkuosa Gylfin harhanäky (Gylfaginning) www.gutenberg.org. Project Gutenberg. Viitattu 22.10.2016.