Ylöjärven kaivos

Ylöjärven (Parosjärven) kuparikaivos sijaitsi Ylöjärvellä Takamaan kylässä ja se oli toiminnassa 1943–1966. Kaivoksen omisti Outokumpu Oy. Kaivos tuotti kuparin ohella myös wolframia ja pieniä määriä kultaa ja arseenia. Malmia louhittiin toiminta-aikana 4,01 miljoonaa tonnia. Malmin pitoisuudet olivat 0,75 % kuparia ja 0,11 % wolframia. Kultapitoisuus oli 0,04 grammaa/tonni. Enimmillään kaivos työllisti lähes 300 henkilöä.

Kaivos löydettiin maanviljelijä Kalle Leppäsen 1937 lähettämän näytteen perusteella ja varsinainen malmiesiintymä löytyi 1939. Kuparikiisun vuosituotanto oli aluksi noin 100 000 tonnia mutta se kohosi myöhemmin jopa 300 000 tonniin. Malmin rikastuksessa syntyi jätteenä runsaasti arseenipitoista rikastushiekkaa. Tätä hiekkaa pumpattiin aluksi Parosjärven eteläosaan ja tämän alueen täytyttyä sitä varastoitiin 17 hehtaarin kokoiselle jätealueelle noin 3 miljoonaa tonnia 9 metrin paksuiseksi hiekkapatjaksi. Kaivoksen toiminnan lakattua läheisissä järvissä ja soissa sekä Näsijärveen laskevassa Vahantajoessa on havaittu kohonneita arseeni- ja metallipitoisuuksia. Kaivostoiminnan aikana Parosjärvi oli pumpattu tyhjäksi ja se toimi kaivoksen avolouhoksena. Järvi alkaa vähitellen palautua ennalleen kaivoksen lopetettua toimintansa.

Entisellä kaivosalueella toimii nykyisin Puolustusvoimien tutkimuslaitos joka siirtyi sinne vaiheittain 1967–1974 Helsingistä. Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen koekenttä on entisellä rikastushiekka-alueella. Kaivosalueelle on rakennettu uusia rakennuksia mutta myös vanhat kaivosrakennukset on säilytetty.

Lähteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Aina toivottava parasta, mutta pelättävä pahinta. Se on geologien työohje. "Jos sanomee, etteivät tutkimukset ole johtaneet tuloksiin, ovat alkuasukkaat varmoja, että olemme löytäneet kultaa". Käynti geologien puheilla Ylöjärven takamailla, Aamulehti, 21.08.1938, nro 223, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot