Yhdyssanamuoto

Yhdyssanamuoto eli kompositiivi on suomen kielen sananmuoto, jota käytetään yhdyssanan alku- eli määriteosana mutta ei koskaan itsenäisenä sanana.

Kaikilla -nen-loppuisilla sanoilla paitsi lukusanalla kymmenen on s-loppuinen yhdyssanamuoto, esimerkiksi Kauppis-Heikki, leivosparvi. Myös eräillä muilla sanoilla on s-loppuinen yhdyssanamuoto, esimerkiksi herraskartano, rouvasväki, saarnastuoli. Viimeksi mainitussa sanassa s on kuitenkin peräisin tuoli-sanan vanhasta muodosta stuoli. Tuoli on germaanilaina, esimerkiksi ruotsin stol (äännetään [stu:l]) ja saksan Stuhl. Sanan alussa oli s aluksi myös suomen kielessä, mutta se putosi pois, koska suomessa ei normaalisti ole sanan alussa useita konsonantteja.

Erityistä yhdyssana­muotoa käytetään myös muutamista luku­sanoista, kuten kolme > kolmi-, neljä > neli-, seitsemän > seitsen- ja kymmenen > kymmen-. Näiden ohella käytetään myös yhdys­sanojen alkuosina luku­sanojen perus­muotoa.

Myös joillakin a:han ja ä:hän päättyvillä substantiiveilla on eri vokaaliin päättyvä yhdys­sana­muoto, mutta niiden käyttö rajoittuu muutamiin hyvin vakiintuneisiin yhdys­sanoihin, esimerkiksi sika > sikolätti ja sikotauti, jalka > jalkopää, lehmä > lehmikarja ja ikä > iki­vanha.

Lähteet

• Ikola, Osmo: Kielen elämää ja käyttöä. (Artikkeli Rouvasväki ja saarnastuoli.) WSOY, Helsinki 1990. ISBN 951-0-16378-3
• Korpela, Jukka K.: Suomen kielen yhdyssanamuodot (kompositiivit) jkorpela.fi. 2009. Viitattu 30.6.2010.