YK:n digitaalisopimus

YK:n digitaalisopimus (Global Digital Compact) on Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin António Guterresin Our Common Agenda -tavoiteohjelmassa käynnistämä aloite. Sen tavoitteena on edistää avointa, vapaata, turvallista ja ihmiskeskeistä digitaalista tulevaisuutta, joka perustuu yleismaailmallisiin ihmisoikeuksiin ja tukee kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Päämääränä on myös edistää kansainvälisesti oikeudenmukaista tiedonhallintaa sekä hallita ihmiskunnan käyttöön otettuja teknologioita, kuten tekoälyä.

• 

Tausta ja prosessi

Kuultuaan yli miljoonaa sidosryhmää ympäri maailmaa YK:n jäsenvaltiot antoivat julkilausuman, jossa korostetaan digitaalisen yhteistyön parantamisen tärkeyttä. Julistuksen jälkeen pääsihteerin Our Common Agenda -ohjelmassa kehotettiin järjestämään tulevaisuushuippukokous, jonka teknologiaosio johtaa digitaaliseen sopimukseen.

YK:n yleiskokouksen puheenjohtaja nimitti 17. tammikuuta 2023 Ruandan ja Ruotsin välittäjiksi johtamaan hallitustenvälistä prosessia digisopimuksen laatimiseksi. Prosessin tiekartta julkaistiin 16. tammikuuta 2023.

Osana neuvoa-antavaa prosessia Yhdistyneet Kansakunnat on pyytänyt yksityishenkilöiltä, ryhmiltä, yhdistyksiltä, organisaatioilta ja muilta tahoilta palautetta digisopimuksen muotoiluun. Saatua palautetta hyödynnetään digisopimukseen liittyvissä keskusteluissa, joita järjestetään syyskuussa 2024 osana tulevaisuushuippukokousta.

Tavoitteet

Digitaalisopimuksen toisen version mukaisesti sopimuksella

1. Kurotaan umpeen digitaaliset kuilut ja nopeutetaan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa.
   • Verkkoyhteydet: Tunnistetaan universaalin ja edullisen internet-yhteyden tärkeys ja sitoudutaan yhdistämään kaikki verkkoon. Tämä vaatii kumppanuuksia ja lisää investointeja, erityisesti kehitysmaihin.
   • Digitaalinen lukutaito, taidot ja valmiudet: Tunnustetaan digitaalisten taitojen ja elinikäisen oppimisen merkitys ottaen huomioon kunkin yhteiskunnan ja kaikkien ikäryhmien sosiaaliset, kulttuuriset ja kielelliset tarpeet. Tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä ja rahoitusta kehitysmaiden digitaalisen kapasiteetin kehittämiseksi ja paikallisen sisällön tukemiseksi.
   • Digitaaliset julkishyödykkeet ja digitaalinen julkinen infrastruktuuri: Digitaalisten julkishyödykkeiden, kuten avoimen lähdekoodin ohjelmistojen, alustojen ja datan, tunnustetaan voimaannuttavan yhteiskuntia ja yksilöitä. Kestävät, turvalliset ja osallistavat digitaaliset julkiset infrastruktuurit lisäävät mahdollisuuksia. Tarvitaan lisää investointeja digitaaliseen muutokseen ja innovaatioihin kaikkien sidosryhmien osallistumisella.
2. Laajennetaan kaikkien osallisuutta digitaalitalouteen ja digitaalitaloudesta saatavaan hyötyyn.
   • Tunnustetaan, että oikeudenmukainen ja edullinen pääsy digitaalisiin teknologioihin voi vapauttaa digitaalitalouden potentiaalin kaikissa yhteiskunnissa. Edistetään digitaalista osallisuutta luomalla toimintaympäristöjä, jotka tukevat innovaatioita, suojaavat kuluttajien oikeuksia ja lisäävät luottamusta digitaalitalouteen. Pidetään vahvoja kyberturvallisuusstandardeja välttämättöminä turvallisten ja luotettavien verkkoympäristöjen mahdollistamiseksi.
3. Edistetään osallistavaa, avointa, turvallista ja turvallista digitaalista tilaa, jossa kunnioitetaan, suojellaan ja edistetään ihmisoikeuksia.
   • Ihmisoikeudet: Sitoudutaan kunnioittamaan ja suojelemaan ihmisoikeuksia digitaalisessa tilassa, noudattamaan kansainvälistä lainsäädäntöä ja varmistamaan, että käyttäjät voivat turvallisesti hyötyä teknologioista ilman loukkauksia ja syrjintää.
   • Internetin hallinnointi: Internetin on tunnustettu olevan kriittinen globaali väline osallistavan ja oikeudenmukaisen digitaalisen muutoksen mahdollistamiseksi. Internetin hallinnan on säilyttävä globaalina ja kaikkien sidosryhmien osallistuvan siihen, ja Internet Governance Forumin sekä NETmundial-periaatteiden keskeinen rooli on vahvistettava.
   • Digitaalinen luottamus ja turvallisuus: Kaikkien teknologian avulla tapahtuvien väkivallan, vihapuheen, syrjinnän, väärän tiedon, kyberkiusaamisen ja lasten seksuaalisen hyväksikäytön muotojen torjumiseksi on kiireellisesti perustettava ja ylläpidettävä vahvoja riskienhallinta- ja oikaisutoimia, jotka suojaavat yksityisyyttä ja ilmaisuvapautta.
   • Tiedon luotettavuus: Relevanttien, luotettavien ja tarkkojen tietojen saatavuuden varmistaminen on välttämätöntä digitaalisen tilan avoimuuden, turvallisuuden ja osallisuuden kannalta. Tietojen manipuloinnin ja vääristymisen torjumiseksi sekä demokratian suojelemiseksi kansainvälistä yhteistyötä ja lainsäädännön mukaista toimintaa tullaan vahvistamaan.
4. Edistetään oikeudenmukaista ja yhteentoimivaa tietohallintoa.
   • Tietosuoja ja -turvallisuus: Tietohallinnon ja sääntelyn hallitsemattomuus on johtanut tiedon ja käyttökapasiteetin keskittymiseen harvoille. Tunnustetaan, että vastuullinen ja yhteensopiva tietohallinto on olennaista kehitystavoitteiden edistämiseksi, ihmisoikeuksien suojelemiseksi, innovoinnin tukemiseksi ja talouskasvun edistämiseksi. Kansainvälisen tietohallinnon vahvistamista ja kehitysmaiden kapasiteetin parantamista tarvitaan, jotta digitaaliset teknologiat voidaan hyödyntää täysimääräisesti ja tietosuoja voidaan varmistaa.
   • Tiedonsiirto ja standardit: Tietoaukot, kuten sukupuolivinouma, voivat johtaa hyötyjen epätasa-arvoiseen jakautumiseen ja tietojen väärinkäyttöön. Yhteisten tietostandardien ja yhteensopivien tiedonsiirtomenetelmien avulla voidaan parantaa tiedon saatavuutta ja jakamista sekä tukea avoimen datan aloitteita kaikkien sidosryhmien hyödyksi.
   • Kestävän kehityksen data: Turvallisten ja luotettavien tietojärjestelmien tunnustetaan olevan kriittisiä näyttöön perustuvan päätöksenteon ja julkisten palveluiden tarjoamiseksi. Kansainvälistä yhteistyötä tullaan vahvistamaan vakavien tietovajeiden täyttämiseksi ja SDG-tietojen julkisen saatavuuden lisäämiseksi.
   • Rajat ylittävien tietovirtojen hallinta: Vuoteen 2030 mennessä sitoudutaan ymmärtämään sidosryhmien sääntelyn eroja ja yhteneväisyyksiä parhaiden käytäntöjen kehittämiseksi.
5. Tehostetaan tekoälyn ja uusien teknologioiden kansainvälistä hallintaa ihmiskunnan hyväksi.
   • Tunnustetaan, että uusien teknologioiden hallinnan on oltava tasapainoista, osallistavaa ja riskit huomioon ottavaa, ja kaikkien maiden, erityisesti kehitysmaiden, on oltava täysin edustettuina. Tekoälyn vaikutusten arvioimiseksi ja hallitsemiseksi tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä, joka edistää yhteensopivia sääntöjä ja hallintakehyksiä. Sitoudutaan edistämään oikeudenmukaisia ja osallistavia tekoälyn käyttöä, kunnioittamaan kansainvälisiä ihmisoikeuksia ja tukemaan kehitysmaiden kykyjä tekoälyn ja datan kehittämisessä.

Suhde muihin aloitteisiin

Digitaalisopimus liittyy useisiin muihin kansainvälisiin ponnisteluihin, kuten kestävän kehityksen tavoitteisiin, YK:n pääsihteerin digitaalisen yhteistyön tiekarttaan (Roadmap for digital cooperation) ja Partner2Connect Digital Coalitioniin.