William Sims
William Sowden Sims (15. lokakuuta 1858 Port Hope, Ontario, Kanada — 28. syyskuuta 1936, Boston, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen amiraali. Hän ansioitui erityisesti laivasuunnittelun, laivuetaktiikoiden ja laivaston tykistön periksiantamattomana kehittäjänä. Tämän vuoksi häntä pidetään yhtenä Yhdysvaltain laivaston historian vaikutusvaltaisimmista upseereista.[1]
| William Sowden Sims | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 15. lokakuuta 1858 Port Hope, Ontario, Kanada |
| Kuollut | 28. syyskuuta 1936 Boston, Yhdysvallat |
| Kansalaisuus | Yhdysvallat |
| Sotilashenkilö | |
| Palvelusvuodet | 1880-1992 |
| Sotilasarvo | neljän tähden amiraali |
Ura muokkaa
Sims syntyi Ontariossa yhdysvaltalaisen insinöörin perheeseen vuonna 1858. 18-vuotiaana Sims meni Yhdysvaltain laivastoakatemiaan, josta hän valmistui vuonna 1880. Hänestä tuli upseeri "Uuden laivaston" ("New Navy") aikakautena, jolloin purjelaivoista alettiin luopumaan ja laivasto siirtyi käyttämään panssaroituja höyryaluksia. Valmistumisensa jälkeen hän siirtyi meripalvelukseen, jossa pysyi pääsääntöisesti 17 vuoden ajan. Meriupseerin kannalta aika oli melko haasteetonta, sillä kiinnostavat komennukset olivat harvinaisia ja ylennyksiä jaettiin vähän.[2] Tuona aikana hän kirjoitti navigaatio-opuksen, joka jäi Yhdysvaltain laivaston ja kauppalaivaston käyttöön pitkäksi aikaa.[1] Vuosien 1888-1889 aikana hän otti vuoden mittaisen virkavapaan, jonka hän käytti ranskan kielen opiskelemiseen Pariisissa. Hän oppi puhumaan kieltä sujuvasti, mistä oli hänelle myöhemmin hyötyä.[2]
Vuosisadan lopun 1897–1900 Sims toimi laivastoattaseana Yhdysvaltain Pariisin ja Pietarin lähetystöissä. Tämän vuoksi hän ei voinut osallistua Espanjan–Yhdysvaltain sodan meritaisteluihin. Yhdysvaltain laivasto oli pärjännyt hyvin sodassa, mutta tästä huolimatta monien maiden laivastoihin tutustunut Sims piti sitä uusimmasta kehityksestä jälkeenjääneenä ja pienikokoisena.[1] Luonteeltaan hän oli hallitseva ja suorapuheinen mies, joka toi oman mielipiteensä julki. Hän vetosi sekä laivaston johtohenkilöihin että poliittisiin päättäjiin pyrkien tuomaan esille havaitsemiaan puutteita sekä löytämiään parantamismahdollisuuksia.[3] Hän ajoi voimakkaasti uudistuksia pyrkien vaikuttamaan myös laivastoasioiden hallintoon, jota hän piti liian monille tahoille sirpaloituneena.[4] Hänen uudistamispyrkimyksensä toi hänelle myös vastustajia, joista kansallismielisimmät pyrkivät leimaamaan hänet ajan puitteissa halventavasti anglofiiliksi sekä kanadalaisen syntyperänsä että sen seikan vuoksi, että Sims käytti Britannian kuninkaallista laivastoa esikuvana monissa puheenvuoroissaan.[3][4]
Vuosina 1901-1902 Sims palveli Yhdysvaltain Aasian laivaston komentajan alaisuudessa. Tänä aikana hän oppi brittiläiseltä kapteenilta Percy Scottilta pysyvään tähtäämiseen perustuvan tykistön tulitustekniikan. Hän kirjoitti tekniikasta laivastoministeriöön, mutta alhaisesta arvosta johtuen häntä ei kuunneltu. Seuraavaksi hän kirjoitti suoraan presidentti Theodore Rooseveltille, joka vaikuttui Simsin ehdotuksesta sekä Yhdysvaltain laivaston tilaan kohdistetusta kritiikistä ja teki hänestä laivaston tykistöharjoitusten tarkkailijan.[1] 1900-luvun alun merkittävimpiä meritaisteluita käytiin Venäjän–Japanin sodan aikana 1904-1905. Sims pääsi seuraamaan tätä laivastosodankäyntiä sotilastarkkailijana. Nähdessään kansainvälisesti ylistetyn venäläisen panssariristeilijä Gromoboin hän ei ollut vakuuttunut, vaan hän löysi useita puutteita sen suunnittelussa. Venäjän tappio ratkaisevissa meritaisteluissa tuli monille yllätyksenä, mutta ei Simsille. Sodan jälkeen hän pystyi käyttämään havaitsemiaan yhteneväisyyksiä venäläisten ja yhdysvaltalaisten laivojen suunnittelussa jälkimmäisten parantamiseksi.[4] Sims näki vain vähän taistelutoimintaa pitkän meripalveluksensa aikana. Vuosina 1909-1911 hän palveli taistelulaiva USS Minnesotan komentajana. Vuosina 1913-1915 hän oli kahden hävittäjälippueen komentaja, kunnes hän sai USS Nevadan komentajuuden. Muutamaa kuukautta ennen Yhdysvaltojen liittymistä ensimmäiseen maailmansotaan hänet siirrettiin Yhdysvaltain Newportin laivastoakatemian[5] johtajaksi.[2]
Sims vieraili Britanniassa ja piti saksalaisia sukellusveneitä vaarallisimpana uhkana liittoutuneiden menestykselle. Hän vaati laivaston johtoa siirtämään kaiken sukellusveneiden vastaiseen sodankäyntiin käyvän kaluston saksalaisia vastaan. Sodan jälkeen hän kritisoi laivaston menettäneen miljoonien tonnien edestä tarvikkeita, minkä vuoksi hän laski sodan jatkuneen tarpeettomasti kuusi kuukautta pitempään, mikä puolestaan aiheutti liittoutuneille satojen tuhansien henkien sekä miljardien dollarien menetyksen. Hän joutui riitoihin laivastoministeri Josephus Danielsin kanssa, joka kuitenkin puolustautui. Vaikka Sims kärsi poliittisen tappion, hän pystyi uusimaan virkansa laivastoakatemian johdossa. Hän jäi eläkkeelle vuonna 1922.[6]
Yksityiselämä muokkaa
Sims avioitui vasta varttuneella iällä 48-vuotiaana. Hänen vaimonsa Ann Hitchcock oli Yhdysvaltain sisäministeri Ethan Allen Hitchcockin tytär.[2]
Lähteet muokkaa
- Bradford, James C.: Admirals of the New Steel Navy: Makers of the American Naval Tradition, 1880-1930. Naval Institute Press, 2013. ISBN 1612512593.
- Daugherty, Leo J., III: Pioneers of Amphibious Warfare, 1898–1945: Profiles of Fourteen American Military Strategists. McFarland, 2009. ISBN 0786453524.
Viitteet muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta William Sims Wikimedia Commonsissa
