William Huggins

Sir William Huggins (7. helmikuuta 1824, Lontoo – 12. toukokuuta 1910, Lontoo) oli englantilainen tähtitieteilijä joka tunnettu parhaiten hänen uraauurtavasta työstään astronomisessa spektroskopiassa hänen vaimonsa kanssa.[1][2]

William Huggins
John Collierin maalaama muotokuva William Hugginsista.
John Collierin maalaama muotokuva William Hugginsista.
Henkilötiedot
Syntynyt7. helmikuuta 1824
Lontoo
Kuollut12. toukokuuta 1910 (86 vuotta)
Lontoo
Kansalaisuus Iso-Britannia
Koulutus ja ura
Tutkimusalue tähtitiede, spektroskopia

Huggins rakennutti oman observatorion Lontoon Tulse Hilliin vuonna 1856. Vuonna 1859 hän alkoi soveltamaan Robert Bunsenin ja Gustav Kirchhoffin kehittämää spektroskopiaa tähtitieteessä. Hän julkaisi vuonna 1863 ensimmäiset spektroskooppiset havaintonsa jotka todistivat että tähdet sisältävät samoja alkuaineita kuin aurinko ja maa. Vuonna 1864 erilaisita kaasusumuista tekemiensä spektroskooppisien havaintojen perusteella hän pystyi osoittamaan että ne koostuivat pelkästään hehkuvista kaasuista eivätkä tähtien joukoista. Hän sai myös pian tämän jälkeen tutkituksi komeettojen spetrejä ja löysi niistä hiilivetyjä.[1]

Tärkeimmän keksintönsä hän kuitenkin vuonna 1868 kun hän ensimmäisenä määritteli spektriviivoissa esintyvän punasiirtymän avulla maasta poispäin liikkuvan tähden nopeuden.[1]

Vuoden 1875 jälkeen Huggins teki töitä pääasiassa Margaret Hugginsin kanssa. Vuonna 1897 William Huggins lyötiin ritariksi.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Sir William Huggins Encyclopædia Britannica. Viitattu 20.04.2018.
  2. Henry Park Hollis: Huggins William. Dictionary of National Biography, 1912 supplement, 1912. Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muuallaMuokkaa