William Flinders Petrie
William Matthew Flinders Petrie (3. kesäkuuta 1853 – 28. heinäkuuta 1942) oli englantilainen arkeologi ja egyptologi.
| William Flinders Petrie | |
|---|---|
 Hilda ja Flinders Petrie vuonna 1903. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 3. kesäkuuta 1853 |
| Kuollut | 28. heinäkuuta 1942 (89 vuotta) Jerusalem |
| Kansalaisuus | brittiläinen |
| Koulutus ja ura | |
| Oppilaat | Margaret Murray, James Quibell ja Ione Gedye |
| Tutkimusalue | arkeologia, egyptologia |
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Hän tuli kuuluisaksi kehitettyään modernin arkeologian mallinselvennä. Hän myös kirjoitti yli sata kirjaa.
Flinders Petrie oli naimisissa arkeologi Hilda Petrien (1871–1957) kanssa. Pariskunta työskenteli yhdessä erilaisissa arkeologisissa hankkeissa Flindersin kuolemaan saakka.[1]
Lapsuus ja opiskelu muokkaa
Petrie syntyi 3. kesäkuuta 1853 Charltonissa, Englannissa. Hänen isänsä William oli ammatiltaan maanmittausinsinööri. Petrien isä opetti hänellä maanmittaustaitoja, joita hän tulisi käyttämään myöhemmin urallaan. Hänen äitinsä, Anne, oli varsin kiinnostunut fossiileista ja mineraaleista. Petrien ura alkoi muotoutua jo varhaisessa vaiheessa. Hän kiinnostui arkeologiasta ja erityisesti muinaisista mittayksiköistä.
Petrie oli kiinnostunut myös matematiikasta ja hän opiskelikin trigonometriaa ja geometriaa jo varsin varhaisella iällä. Hän mittasi ja kartoitti useita kirkkoja ja muinaisia muistomerkkejä, mm. Stonehengen, ympäri Isoa-Britanniaa. 13-vuotiaana hän sai käsiinsä Piazzi Smythin kirjan, Our Inheritance in the Great Pyramids, ja päätti että hänen oli matkustettava Egyptiin nähdäkseen pyramidit itse.
Työura muokkaa
Petrie aloitti työnsä Etelä-Englannissa maanmittausvirastossa. Hän alkoi kiinnostua Stonehengestä ja onnistui selvittämään mittayksikön, jota oli käytetty sen rakentamisessa. Vuonna 1880, ollessaan 24-vuotias, Petrie julkaisi ensimmäisen kirjansa (Stonehenge: Plans, Descriptions and Theories) ja siitä tuli Stonehengen tutkimuksissa käytetty pohjateos. Samana vuonna hän aloitti yli neljäkymmentä vuotta kestäneen Egyptin ja Lähi-idän tutkimuksensa.
Vuosien 1880 ja 1883 välisenä aikana Petrie tutki Gizan suurta pyramidia. Hän oli erittäin perinpohjainen mittauksissaan ja kaivauksissaan. Hänen sanotaan tutkineen jokaisen lapiollisen hiekkaa. Petrie katsotaan yhdeksi ensimmäisistä tieteellisesti muinaisen Egyptin muistomerkkejä tutkineeksi arkeologiksi. Kaivausten päätyttyä hän julkaisi raportinomaisen kirjan nimeltä Pyramids and Temples of Gizeh. Vuonna 1884 hän löysi Ramses II:n patsaan jäännöksiä Taniksen temppelin lähistöltä.
Taniksen kaivausten jälkeen hän työskenteli Niilin suistossa Naukratiksessa ja Daphnaessa.[2] Löytämistään saviastioista ja ruukunsirpaleista hän pystyi päättelemään paikkojen olleen muinaisten kreikkalaisten kauppapaikkoja.
Seuraavan neljänkymmenen vuoden aikana Petrie työskenteli kaivauksilla yli kolmessakymmenessä paikassa Lähi-idässä. Yksi hänen kuuluisimmista löydöistään oli Merenptahin steela, ensimmäinen egyptiläinen lähde, joka mainitsee israelilaiset.
Vaikka Petriellä ei ollut varsinaista muodollista koulutusta, vaan hän oli täysin itseoppinut, hän sai useita kunniatohtorin arvoja. Vuonna 1892 hänestä tuli Lontoon University Collegen egyptologian professori, virka jota hän piti aina vuoteen 1933 asti. Hän perusti myös Egyptin tutkimuksen rahaston, josta tuli vuonna 1905 British School of Archeology.
Uransa aikana Petrie kirjoitti yli sata kirjaa ja lähes 900 lehtiartikkelia. Hänen merkittävimpiin teoksiinsa kuuluu vuonna 1904 julkaistu Methods and Aims of Archeology.
Vuonna 1927 Petrie palasi Tel-Hasiin, Palestiinaan. Seuraavat kymmenen vuotta hän tutki kymmenen muinaisen kaupungin raunioita. Hän kuoli Jerusalemissa, 28. heinäkuuta 1942, ollessaan 89-vuotias.
Moderni arkeologia muokkaa
Kokemuksiensa ja teorioidensa pohjalta Petrie onnistui kehittämään metodin, jolla hän pystyi sijoittamaan löytämänsä saviastiat kronologisesti Egyptin tai naapurivaltioiden historiaan. Petrie testasi metodiaan Tel-Hasissa, Jerusalemin eteläpuolella, Palestiinassa. Hän tutki aluetta kerros kerrokselta, eikä kaivamalla sattumanvaraisesti sieltä täältä kuten aikaisemmin oli tehty. Tarkan luokittelun ja näennäisesti merkityksettömien esineiden tutkiminen auttoi Petrietä muodostamaan kokonaisvaltaisen kuvan kaivausalueensa historiasta.
Petrien uudet menetelmät valoivat pohjan modernille arkeologiselle metodille. Menneisyyden huolettomat ja tietoa tuhoavat tavat hylättiin ja siirryttiin käyttämään modernia, tieteellistä arkeologiaa. Erityisesti hänen viimeisten elinvuosiensa aikana käyttämää tekniikkaa käytetään yhä arkeologisilla kaivauksilla.
Teoksia muokkaa
- Methods and Aims of Archeology
- Pyramids and Temples of Gizeh ISBN 1-85417-051-1
- 3000 Decorative Patterns of the Ancient World ISBN 0-486-22986-6
- Decorative Patterns of Ancient World for Craftsmen
- Ten Years Digging in Egypt ISBN 0-89005-107-0
- Egyptian Decorative Art ISBN 0-486-40907-4
- Eastern exploration, past and future: Lectures at the Royal institution
- A History of Egypt: From the Earliest Times to the Xvith Dynasty ISBN 1-85417-056-2
- Ten Years Digging in Egypt
- Egyptian Tales ISBN B0002J49H4
- Tools and weapons illustrated by the Egyptian Collection in University College, London ISBN 0-913484-06-7
- Amulets ISBN 0-85668-004-4
- Naqada and Ballas ISBN 0-913484-09-1
- A History of Egypt: From the XIXth to the XXXth Dynasities ISBN 1-85417-058-9
- The Arts and Crafts of Ancient Egypt ISBN 0-7103-0792-6
- ''Stonehenge: Plans, Descriptions and Theories
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ University of Michigan Press, 2004: Breaking ground: Women in Old World Archaeology, viitattu 3.4.2018.
- ↑ Hangö, 12.05.1895, nro 57, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 31.07.2016.