Wikiprojekti:Wiki Loves Monuments/Satakunta
Etsi kuvattava kulttuuriperintökohde näiltä listoilta ja lataa kuvasi Wiki Loves Monuments -valokuvauskilpailuun syyskuun aikana. Halutessasi voit osallistua tietojen parantamiseen Talkoot-sivulla.
- Satakunnan kulttuuriperintökohteet kunnittain
Kohdelistat eivät sisällä jokaista rekisteröityä kulttuuriperintökohdetta. Niiden avulla voi saada yleisnäkymän kulttuuriperintökohteistamme. Muinaisjäännösten, rakennettujen kulttuuriympäristöjen ja rakennusperinnön osalta ajantasaiset luettelot löytyvät Kulttuuriympäristön palveluikkuna -palvelusta.
Kuvauskohteet: Eura.
Einola pronssikautinen hautaröykkiö Eurassa  Sijainti 61.19855573°N, 21.96988265°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
 Arkeologinen kohde 262010008 Muinaisjäännösrekisterissä
 Lue ja muokkaa kohdetta Einola (Q65094027) Wikidatassa
|  | ||
Einolan metsä pronssikautinen hautaröykkiö Eurassa Sijainti 61.19936108°N, 21.96783354°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 262010010 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Einolan metsä (Q65094032) Wikidatassa
|  | ||
Eläinlääkärin tontti rautakautinen ruumiskalmisto Eurassa Sijainti 61.12594256°N, 22.13289732°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 50010026 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Eläinlääkärin tontti (Q65094040) Wikidatassa
|  | ||
Euran kirkkoympäristö Euran kirkonkylän historialliset julkiset rakennukset, kirkko, pappila, koulu ja seurantalo Euran Pirtti muodostavat historiallisen saarekkeen kirkonkylän halki kulkevan raitin varrelle. Rakennettu kulttuuriympäristö 269 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Euran kirkkoympäristö (Q30505960) Wikidatassa
| |||
.jpg) | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Euran kirkkoympäristö. Euran Pirtti on Euran kirkonkylässä sijaitseva entinen nuorisoseurantalo, joka on kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus. Sen on suunnitellut Jalmari Karhula vuonna 1908 ja rakennus edustaa tyyliltään kansallisromanttista jugendia. Karhula suunnitteli myös Euran Pirtin sisustuksen ja kalusteet. Sijainti 61.13373333°N, 22.12855°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Euran Pirtti (Q23870400) Wikidatassa
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Euran kirkkoympäristö. Euran kirkko on kivestä ja tiilestä vuonna 1898 valmistunut Josef Stenbäckin suunnittelema kirkko Euran kunnan kirkonkylässä. Kirkko on oletettavasti järjestyksessään seurakunnan kolmas kirkko. Euran seurakunta on ollut olemassa emäseurakuntana jo vuodesta 1445 ja sen ensimmäinen, Pyhän Mikaelin kirkko oli jo tällöin olemassa. Nykyistä edellinen kirkko oli vuodelta 1728 ja se oli tyypillinen yksinkertainen lounaissuomalainen torniton pitkäkirkko. Tämä kirkko purettiin vuonna 1897. Nykyisen kirkon seinät on muurattu luonnonkivestä ja torni sekä päädyt tiilestä. Sijainti 61.1332°N, 22.1307°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (304876) ja kohde (200439) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Euran kirkko (Q3585497) Wikidatassa
 Arkkitehti Josef Stenbäck
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Euran kirkkoympäristö. Euran pappila on Eurassa Euran seurakunnan kirkkoherran asunto, historiallinen maatila ja Euran kylä, joka on osa Euran keskustaajamaa. Pappila sijaitsee Euran kirkolta noin 500 metriä luoteeseen Pappilanmäellä, joka on kuuluisa myös rautakautisesta kalmistostaan. Sijainti 61.13643333°N, 22.12395°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Euran pappila (Q23870317) Wikidatassa
|  | |
| Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Euran kirkkoympäristö. Pappilanmäki on hiekkainen kukkula Eurassa, Euran aukeaksi kutsutulla peltoaukealla, noin 500 metriä Euran kirkolta luoteeseen. Se on kuuluisa rautakautisesta kalmistostaan, josta on löytynyt hyvin varusteltuja ruumishautoja ajanjaksolta 550–1150 jaa. Komein löytö on rengasmiekka 600-luvulta jaa. Saman mäen päälle on vuonna 1843 rakennettu Euran pappilan empiretyylinen päärakennus, joka on säilynyt hyvässä kunnossa. Mäki kuuluu nykyään pappilan pihapiiriin, johon kuuluvat myös pohjoinen varasto ja läntinen varasto. Pihan vierestä on myös otettu hiekkaa. Noin 600 metriä itä-koilliseen sijaitsee toinen suuri rautakautinen kalmisto Lauhianmäki, joka toimii nykyään Euran seurakunnan hautausmaana. Sijainti 61.13623545°N, 22.12349583°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 50010029 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Pappilanmäki (Q25461347) Wikidatassa
|  | |
Harola rautakautisia röykkiöitä Eurassa Satakunnassa Sijainti 61.086473°N, 22.170655°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 50010019 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Harola (Q31029238) Wikidatassa
|  | ||
 | Harolan muinaisjäännösalue on Eurassa Kauttualla Pyhäjärven rannan lähellä sijaitseva yli 50 hehtaaria laaja alue, josta on löytynyt toistaiseksi yli 700 kiviröykkiötä. Niistä on tutkittu vain 19 ja niiden löytöjen perusteella kalmisto voidaan ajoittaa rautakaudelle. Alueen nimi juontaa Harolan torpasta, joka sijaitsee kalmistoalueen keskellä. Sijainti 61.08647166°N, 22.17066292°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 50010019 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Harolan muinaisjäännösalue (Q23498850) Wikidatassa
|  | |
Hautausmaa pronssikautinen hautaröykkiö Eurassa Sijainti 61.2221978°N, 21.97447772°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 262010048 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Hautausmaa (Q65094047) Wikidatassa
|  | ||
Heikkilä pronssikautinen hautaröykkiö Eurassa Sijainti 61.19317989°N, 21.99106004°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 262010002 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Heikkilä (Q65094035) Wikidatassa
|  | ||
Hinnerjoen kirkonkylä Hinnerjoen kirkonkylä kuvastaa hyvin pienten kirkonkylien rakennetta ennen 1900-luvun voimakasta uusiutumisvaihetta. Rakennettu kulttuuriympäristö 1974 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Hinnerjoen kirkonkylä (Q30689940) Wikidatassa
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hinnerjoen kirkonkylä. Hinnerjoen kirkko on Hinnerjoella Eurassa sijaitseva vuonna 1755 valmistunut puukirkko. Nykyiselle paikalleen kirkko siirrettiin vuonna 1799. Tällöin kirkon yhteyteen rakennettiin myös torni ja muutoinkin laajennettiin Ruotsin yli-intendentin konttorin laatimien piirustusten mukaan. Rakennusmestarina toimi Lapin seurakunna lukkari Johan Höckert. Muodoltaan Hinnerjoen kirkko on erivartinen ristikirkko, jossa runkohuoneeseen liittyy kaksi lyhyempää mutta samankorkuista poikkisakaraa. Vuoden 1921 täysremontti tehtiin arkkitehti Ilmari Launiksen suunnitelman mukaan. Kirkkoa on remontoitu ainakin vuosina 1873, 1893, 1900, 1921 ja 1933. Kirkon urut ovat Kangasalan urkutehtaan valmistamat 10-äänikertaiset ja 2-sormioiset mekaaniset urut vuodelta 1976. Kirkon alttarilla on Launiksen maalaama lasimaalaus Kristus ristillä. Kirkon kolme kelloa ovat vuosilta 1627, 1739 ja 1825. Sijainti 60.99310422°N, 21.99042131°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (304882) ja kohde (200445) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Hinnerjoen kirkko (Q11862662) Wikidatassa
Arkkitehti Yli-intendentinvirasto
|  | |
 | Honkilahden kirkko eli Pyhän Mikaelin kirkko on Eurassa sijaitseva puukirkko, joka on muodoltaan tyypillinen 1700-luvun lounaissuomalainen torniton pitkäkirkko. Kirkon rakensi vuonna 1759 Thomas Rahvonius. Sakaristo ja asehuone ovat runkohuoneen vastakkaisilla sivuilla, joten kirkko muistuttaa jossain määrin ristikirkkoa. Kirkon yhteyteen on rakennettu myös erillinen kellotapuli, joka valmistui vuonna 1771. Tapulissa on kaksi Tukholmassa valettua kelloa vuosilta 1777 ja 1781. Kirkko on hirsirakenteinen ja saumapeltikatteinen. Alttarilla olevan lasimaalauksen vuonna on tehnyt Gunnar Forsström ja se on nimeltään Jeesus Getsemanessa. Kirkon urut ovat Kangasalan urkutehtaan valmistamat 9+1-äänikertaiset pneumaattiset urut vuodelta 1934. Sijainti 60.96718647°N, 22.11422892°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (304883) ja kohde (200446) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Honkilahden kirkko (Q18662908) Wikidatassa
|  | |
Juhola pronssikautinen hautaröykkiö Eurassa Sijainti 61.21688372°N, 21.98957918°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 262010027 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Juhola (Q65094048) Wikidatassa
|  | ||
Juholan metsäpalsta pronssikautinen hautaröykkiö Eurassa Sijainti 61.18918142°N, 21.97253616°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 50010011 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Juholan metsäpalsta (Q65094041) Wikidatassa
|  | ||
Kaalperko pronssikautinen hautaröykkiö Eurassa Sijainti 61.20244998°N, 21.96308815°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 262010012 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Kaalperko (Q65094033) Wikidatassa
|  | ||
Kahala pronssikautinen hautaröykkiö Eurassa Sijainti 61.17186798°N, 21.94709613°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 50010064 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Kahala (Q65094013) Wikidatassa
|  | ||
Kallionkulma pronssikautinen hautaröykkiö Eurassa Sijainti 61.23668461°N, 21.96971537°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 262010046 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Kallionkulma (Q65094023) Wikidatassa
|  | ||
 | Kauttuan linnavuori on Eurassa Satakunnassa sijaitseva rautakautinen linnavuori. Kauttua on Euran vanhoja kyliä, jossa tiedetään olleen laaja ja rikas rautakauden asujaimisto. Linnavuoren toimintaan liittynee muun muassa Kauttualla oleva Luistari, joka on samalla Ala-Satakunnan ainoa ja eräs Suomen pienemmistä linnavuorista. Sijainti 61.10555556°N, 22.15611111°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 50010023 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Kauttuan linnavuori (Q18681968) Wikidatassa
|  | |
Kauttuan ruukki- ja paperitehdasyhdyskunta Kauttuan teollisuusalue on vanhan ruukkimiljöön ja 1900-luvun modernin teollisuusrakentamisen muodostama historiallisesti ja arkkitehtonisesti arvokas ja monipuolinen kokonaisuus, joka on edelleen teollisessa käytössä. Sijainti 61.110942°N, 22.158718°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennettu kulttuuriympäristö 912 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Kauttuan ruukki- ja paperitehdasyhdyskunta (Q29974191) Wikidatassa
|  | ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kauttuan ruukki- ja paperitehdasyhdyskunta. Kauttuan paperitehdas on Eurassa sijaitseva paperitehdas. Sen omistaa japanilaiseen Nippon Paper Industriesiin kuuluva Jujo Thermal. Aiemmin koko tehdas oli Ahlströmin omistuksessa ja vuoteen 2015 saakka Ahlstrom Tampere Oy:llä oli Kauttuan paperitehtaalla yksi paperikone ja Jujo Thermal Oy:llä kaksi paperikonetta. Ahlstromin paperikone suljettiin juhannusviikolla 2015. Kauttuan paperitehtaan tuotantokapasiteetti on yhteensä noin 82 000 tonnia erikoispapereita. Tehtaalla työskentelee yhteensä noin 309 henkilöä. Työntekijöitä edustaa Paperiliiton Kauttuan osasto n:o 7 r.y. Sijainti 61.110556°N, 22.158611°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Kauttuan paperitehdas (Q11870666) Wikidatassa
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kauttuan ruukki- ja paperitehdasyhdyskunta. Kauttuan ruukinpuisto on Euran Kauttualla sijaitseva entinen rautaruukki ja paperiteollisuusmiljöö. Sijainti 61.110265°N, 22.164102°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Kauttuan ruukinpuisto (Q65196294) Wikidatassa
|  | |
Lohiluoma Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kauttuan ruukki- ja paperitehdasyhdyskunta. yli-insinöörin asunto Kauttuan ruukki- ja paperitehdasyhdyskunnassa Eurassa Sijainti 61.102439°N, 22.183111°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Lohiluoma (Q29982160) Wikidatassa
|  | ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kauttuan ruukki- ja paperitehdasyhdyskunta. Luistari on Euran kunnassa sijaitseva muinaisjäännösalue. Se on yksi Suomen merkittävimmistä ja eniten tutkituista arkeologisista kohteista. Luistarin muinaisjäännösalue käsittää pronssi- ja varhaisrautakautisen asuinpaikan sekä Suomen suurimman myöhäisrautakautisen kalmiston. Luistari on tunnettu ensisijaisesti kalmistosta tehtyjen puku- ja esinelöytöjen vuoksi ja vuosikymmeniä jatkuneiden tutkimusten avulla on saatu paljon uutta tietoa muun muassa viikinkiaikaisesta kulttuurista ja pukeutumisesta. Luistarin haudan numero 56 perusteella on 1970-luvulla rekonstruoitu Euran emännän puku. Sijainti 61.112948°N, 22.146163°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 50010032 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Luistari (Q11879756) Wikidatassa
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kauttuan ruukki- ja paperitehdasyhdyskunta. Terassitalo on Euran Kauttualla sijaitseva Alvar Aallon suunnittelema funktionalistinen asuintalo, jota pidetään yhtenä hänen merkittävimmistä töistään. Vuonna 1938 valmistunut Terassitalo on alun perin suunniteltu A. Ahlström Oy:n Kauttuan tehtaiden ylemmille toimihenkilöille. Sijainti 61.111634°N, 22.162642°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Terassitalo (Q17384325) Wikidatassa
Arkkitehti Alvar Aalto
|  | |
Keittiömäki ajoittamaton, kivi- ja rautakautinen röykkiö Eurassa Sijainti 61.11164865°N, 22.15461939°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 50010043 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Keittiömäki (Q65094043) Wikidatassa
|  | ||
 | Kiukaisten kirkko eli Pyhän Mikaelin puukirkko on vuonna 1761 rakennettu ristikirkko Eurassa, entisen Kiukaisten kunnan keskustaajamassa Eurakoskella. Kirkkoon tehtiin laajennus 1846. Alttaritaulun maalasi hovimaalari Felix Frang. Kirkko rakennettiin Lapin seurakunnan lukkarin Job Höckertin johdolla. Laajennus tehtiin P.J. Gyllichin piirustusten mukaan. Alttaritaulun ympärille on luotu vuonna 1989 ryhmä uskonnollisia lasimaalauksia. Sijainti 61.21612168°N, 22.08515575°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (304897) ja kohde (200460) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Kiukaisten kirkko (Q18662924) Wikidatassa
Arkkitehdit Job Höckert, Pehr Johan Gylich
|  | |
Kivimäki poistettu pronssikautinen hautaröykkiö Eurassa (ei rauhoitettu) Sijainti 61.18671936°N, 21.96633183°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 50010056 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Kivimäki (Q65094007) Wikidatassa
|  | ||
| Kolmhaaran asuinpaikka on hyvin säilynyt, mutta hiekanotossa osittain tuhoutunut muinaisjäännös, joka liittyy pääasiassa Jäkärlän ryhmän ja tyypillisen kampakeramiikan kulttuurin kausiin sekä rautakauteen. Se sijaitsee Euran Honkilahdessa molemmin puolin Hinnerjokea Kolmhaarassa kohdassa, jossa Vaaljoki yhtyy Hinnerjokeen. Asuinpaikasta ja siihen liittyvästä kalmistosta on kirjoitettu paljon, koska punamultahautauksesta tuli arkeologiaan tuolloin uusi käsite ja asuinpaikan löydötkin olivat huomattavia. Se onkin eräs Suomen tunnetuimmista kivikautisista asuinpaikoista. Munasaaren nuotioista on teetetty radiohiiliajoituksia ja paasiarkkuhautojen luista (rautakausi). Sijainti 60.95254045°N, 22.06422074°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 50010033 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Kolmhaara (Q18682044) Wikidatassa
|  | |
Kuivarinta poistettu kivikautinen ruumiskalmisto Eurassa (ei rauhoitettu) Sijainti 61.1169613°N, 22.07699449°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 50010002 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Kuivarinta (Q65094006) Wikidatassa
|  | ||
Kukonmäki rautakautinen polttokenttäkalmisto Eurassa Sijainti 61.12791819°N, 22.13006314°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 50010024 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Kukonmäki (Q65094010) Wikidatassa
|  | ||
Kukonsuo pronssikautinen hautaröykkiö Eurassa Sijainti 61.19901928°N, 21.97823572°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 262010004 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Kukonsuo (Q65094045) Wikidatassa
|  | ||
 | Käräjämäki ja Osmanmäki on Lounais-Suomessa Satakunnassa Eurassa hiekkaharjulla sijaitseva laaja rautakauden kalmisto, jonka laella ovat kuuluisat käräjäkivet. Arkeologisten tutkimusten mukaan kalmistoa käytettiin todennäköisesti yhtäjaksoisesti ainakin vuosina 550–1200 jaa., vaikka joitakin viitteitä on tätäkin vanhemmista haudoista. Alueelta on löytynyt yli 200 hautaa tai hautakuopannetta. Hiekanotto on todennäköisesti tuhonnut osin jäljet osasta hautausjaksoista. Alueella tehtiin ensimmäisiä arkeologisia tutkimuksia jo 1800-luvun lopulla, ja nykyään Käräjämäki on Museoviraston hallussa oleva suosittu tutustumiskohde. Sijainti 61.12856201°N, 22.13918945°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 50010027 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Käräjämäki-Osmanmäki (Q11874145) Wikidatassa
|  | |
Köyliönjokilaakson ympäryskylät Köyliönjokilaakson ympäryskylät edustavat sijoittumiseltaan ja rakenteeltaan perinteistä maanviljelykseen liittyvää asutusta. Rakennettu kulttuuriympäristö 1978 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Köyliönjokilaakson ympäryskylät (Q30506142) Wikidatassa
| |||
Lapinjokilaakson kylä- ja viljelymaisema Lapinjoen yläjuoksun laaja, useita keskiaikaisia kyliä käsittävä kylä- ja viljelymaisema edustaa länsisuomalaisten jokilaaksojen ryhmäkylän pitkää asutushistoriaa. Rakennettu kulttuuriympäristö 1980 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Lapinjokilaakson kylä- ja viljelymaisema (Q30506217) Wikidatassa
| |||
| Lauhianmäki eli Louhianmäki on Euran Sorkkisten kylässä sijaitseva entinen rautakautinen kalmisto ja nykyinen Euran seurakunnan hautausmaa, joka sijaitsee Euran kirkosta 800 metriä pohjoiseen. Se on hiekkapohjainen matala kumpare, joka kohoaa loivasti savipeltojen keskeltä noin 350 metriä Eurajoesta itään. Eurajoen toisella puolella 600 metriä länsi-lounaaseen sijaitsee Pappilanmäen rautakautinen kalmisto. Lauhianmäkeen haudattiin ihmisiä noin 0–1000 jaa. Sijainti 61.14039206°N, 22.1312452°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 50010030 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Lauhianmäki (Q23870308) Wikidatassa
|  | |
Loukomäki pronssikautinen hautaröykkiö Eurassa Sijainti 61.22965202°N, 21.96132316°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 262010023 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Loukomäki (Q65094034) Wikidatassa
|  | ||
Metsä-Juusela pronssikautinen hautaröykkiö Eurassa Sijainti 61.23969382°N, 21.98825648°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 262010030 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Metsä-Juusela (Q65094031) Wikidatassa
|  | ||
Metsä-Konstari I pronssikautinen hautaröykkiö Eurassa Sijainti 61.23892744°N, 21.98190105°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 262010028 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Metsä-Konstari I (Q65094017) Wikidatassa
|  | ||
Mikkolanmäki rautakautinen hautapaikka Eurassa Sijainti 61.11461298°N, 22.15425759°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 50010044 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Mikkolanmäki (Q65094012) Wikidatassa
|  | ||
Mikola pronssikautinen hautaröykkiö Eurassa Sijainti 61.20068984°N, 22.01900627°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 262010018 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Mikola (Q65094020) Wikidatassa
|  | ||
Mäentaustan vainio pronssikautinen hautaröykkiö Eurassa Sijainti 61.20888366°N, 21.97835812°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 262010016 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Mäentaustan vainio (Q65094025) Wikidatassa
|  | ||
Nuoranteen talot Ylivahenkylän Yli-Nuoranteen ja Ali-Nuoranteen 1800-luvulta periytyvät talot muodostavat vaikuttavan porttiaiheen vanhaan kirkonkylään konkreettisena muistomerkkinä vauraan satakuntalaisen maanviljelyskulttuurin yhä harvinaisemmaksi muuttuneesta perinteisestä rakennuskannasta. Euran kirkonkylän halki kulkeva raitti, joka seurailee Eurajokea, on säilyttänyt linjauksensa, vaikka sen varrella on rakennuskanta osin uusiutunut. Rakennettu kulttuuriympäristö 1973 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Nuoranteen talot (Q30505999) Wikidatassa
| |||
.jpg) | Panelia on Eurassa sijaitseva kylä, jossa on noin 1 500 asukasta. Se oli Eurakosken ohella toinen vuonna 2009 Euraan liitetyn Kiukaisten kunnan keskustaajamista. Paneliasta on matkaa Euran ja Harjavallan keskustaajamiin noin 15 kilometriä. Sijainti 61.224325°N, 21.975°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennettu kulttuuriympäristö 1612 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Panelia (Q5491913) Wikidatassa
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Panelia. Kuninkaanhauta (erisnimenä) on muinaisjäännös ja maamerkki Satakunnassa Eurassa Panelian kylässä. Se on Skandinavian pronssikauden röykkiöhauta eli hiidenkiuas. Se on suurin lajissaan Suomessa ja suurimpia Pohjoismaissa. Sitä ei ole ajoitettu. Sijainti 61.21929771°N, 21.97923218°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 262010026 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Kuninkaanhauta (Q1743474) Wikidatassa
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Panelia. Paneliankosken voimalaitos on vuonna 1921 rakennettu pienvesivoimalaitos Eurajoessa. Se sijaitsee Euran kunnassa Panelian kylän keskustassa. Voimalaitoksen omistaa Paneliankosken Voima Oy. Vesi johdetaan sen turbiineihin Paneliankosken yläpuolelta lähtevästä kanavasta. Voimalaitosrakennus sijaitsee kosken alapuolella. Sijainti 61.22458°N, 21.972871°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Paneliankosken voimalaitos (Q18682390) Wikidatassa
|  | |
| Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Panelia. Panelianlahti oli Pohjanlahdella nykyisten Euran ja Eurajoen kuntien alueella sijainnut muinainen merenlahti. Nykyisin sen paikalla on laaja Panelian kylän länsipuolella levittäytyvä viljelysaukea. Sijainti 61.223826°N, 21.945877°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Panelianlahti (Q11886597) Wikidatassa
|  | |
Panelia pronssikautinen hautaröykkiö Eurassa Sijainti 61.21923894°N, 21.97401785°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 262010025 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Panelia (Q65094029) Wikidatassa
|  | ||
Peltovaara pronssikautinen hautaröykkiö Eurassa Sijainti 61.19828927°N, 21.96779985°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 262010009 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Peltovaara (Q65094018) Wikidatassa
|  | ||
Pienisuo pronssikautinen hautaröykkiö Eurassa Sijainti 61.19330933°N, 21.99795505°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 262010001 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Pienisuo (Q65094026) Wikidatassa
|  | ||
Raakunjärvi pronssikautinen hautaröykkiö Eurassa Sijainti 61.29437007°N, 21.93066884°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 262010053 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Raakunjärvi (Q65094030) Wikidatassa
|  | ||
Riihimäki pronssikautinen hautaröykkiö Eurassa Sijainti 61.17745871°N, 21.95562688°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 50010010 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Riihimäki (Q65094008) Wikidatassa
|  | ||
Ruohomäki pronssikautinen hautaröykkiö Eurassa Sijainti 61.21637098°N, 21.93597284°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 262010022 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Ruohomäki (Q65094015) Wikidatassa
|  | ||
Saarenmaa (Heiska) pronssikautinen hautaröykkiö Eurassa Sijainti 61.24826487°N, 21.94250163°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 262010032 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Saarenmaa (Heiska) (Q65094038) Wikidatassa
|  | ||
Saarenmaa (Suojamaa) pronssikautinen hautaröykkiö Eurassa Sijainti 61.2404117°N, 21.95046827°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 262010031 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Saarenmaa (Suojamaa) (Q65094021) Wikidatassa
|  | ||
Simula pronssikautinen hautaröykkiö Eurassa Sijainti 61.20736889°N, 21.98674953°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 262010019 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Simula (Q65094037) Wikidatassa
|  | ||
Simulan metsä pronssikautinen hautaröykkiö Eurassa Sijainti 61.19690206°N, 21.99512829°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 262010003 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Simulan metsä (Q65094016) Wikidatassa
|  | ||
Solbringen pronssikautinen hautaröykkiö Eurassa Sijainti 61.18794645°N, 22.04185835°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 262010052 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Solbringen (Q65094049) Wikidatassa
|  | ||
Suoja pronssikautinen hautaröykkiö Eurassa Sijainti 61.20697519°N, 21.97590274°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 262010015 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Suoja (Q65094036) Wikidatassa
|  | ||
Tupen umpaidan mäki pronssikautinen hautaröykkiö Eurassa Sijainti 61.20603269°N, 21.97547517°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 262010017 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Tupen umpaidan mäki (Q65094028) Wikidatassa
|  | ||
Tyrisevänmäki pronssikautinen hautaröykkiö Eurassa Sijainti 61.26648995°N, 21.96876849°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 262010047 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Tyrisevänmäki (Q65094046) Wikidatassa
|  | ||
Vainionmäki rautakautinen ruumiskalmisto Eurassa Sijainti 61.12965729°N, 22.12640947°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 50010028 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Vainionmäki (Q65094042) Wikidatassa
|  | ||
Vanha kansakoulu (Kaunismäki) rautakautinen ruumiskalmisto ja röykkiö Eurassa Sijainti 61.11677061°N, 22.14321701°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 50010016 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Vanha kansakoulu (Kaunismäki) (Q65094009) Wikidatassa
|  | ||
Vehnämylly-yhtiön maa pronssikautinen hautaröykkiö Eurassa Sijainti 61.20100745°N, 21.96904323°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 262010011 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Vehnämylly-yhtiön maa (Q65094014) Wikidatassa
|  | ||
Vähä-Jaakkola II pronssikautinen hautaröykkiö Eurassa Sijainti 61.20604836°N, 21.97323486°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 262010014 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Vähä-Jaakkola II (Q65094019) Wikidatassa
|  | ||
Vähä-Jaakkola III pronssikautinen hautaröykkiö Eurassa Sijainti 61.20831076°N, 21.97069131°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 262010049 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Vähä-Jaakkola III (Q65094024) Wikidatassa
|  | ||
Vähä-Vahe rautakautinen ruumiskalmisto Eurassa Sijainti 61.12036153°N, 22.14352007°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 50010015 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Vähä-Vahe (Q65094039) Wikidatassa
|  | ||
Vähässuonmäki rautakautinen hautapaikka Eurassa Sijainti 61.15231504°N, 22.11940859°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 50010031 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Vähässuonmäki (Q65094011) Wikidatassa
|  | ||
Yli-Nuoranne rautakautinen ruumiskalmisto Eurassa Sijainti 61.12364521°N, 22.13604106°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 50010025 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Yli-Nuoranne (Q65094044) Wikidatassa
|  |