Wikiprojekti:Wiki Loves Monuments/Oulu
Kohdelistat eivät sisällä jokaista rekisteröityä kulttuuriperintökohdetta. Niiden avulla voi saada yleisnäkymän kulttuuriperintökohteistamme. Muinaisjäännösten, rakennettujen kulttuuriympäristöjen ja rakennusperinnön osalta ajantasaiset luettelot löytyvät Kulttuuriympäristön palveluikkuna -palvelusta.
- Pohjois-Pohjanmaan kulttuuriperintökohteet kunnittain
Kuvauskohteet: Oulu.
 | Aleksanterintorin koulu koulurakennus Oulussa  Sijainti 65.01105077°N, 25.46413958°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
 Rakennus (302719) ja kohde (200186) Rakennusperintörekisterissä.
 Lue ja muokkaa kohdetta Aleksanterintorin koulu (Q55026138) Wikidatassa
|  | |
Halosenniemen saha oli sahalaitos, joka toimi Haukiputaan Halosenniemellä vuosina 1921–1950. Rakennettu kulttuuriympäristö 278 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Halosenniemen saha (Q11861253) Wikidatassa
| |||
Hangaskangas pronssikautinen hautapaikka Oulussa Sijainti 64.89675746°N, 25.78368218°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 564010051 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Hangaskangas (Q65106604) Wikidatassa
|  | ||
Haukiputaan kirkko ympäristöineen Haukiputaan puukirkko on merkittävä erityisesti 1700-luvun tunnetuimman kirkkomaalarin Mikael Toppeliuksen tekemän poikkeuksellisen laajan kuvakoristelun vuoksi. Rakennettu kulttuuriympäristö 2076 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Haukiputaan kirkko ympäristöineen (Q30509972) Wikidatassa
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Haukiputaan kirkko ympäristöineen. Haukiputaan kirkko on Haukiputaan seurakunnan ainoa kirkko. Kirkko sijaitsee Haukiputaan kirkonkylässä Kiiminkijoen rantatörmällä. Nykyinen puinen kirkkorakennus on 1700-luvulta, mutta sitä on korjattu ja muutettu vuosisatojen kuluessa. Kirkkoon mahtuu noin 540 henkilöä. Haukiputaan kirkko ympäristöineen kuuluu Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon. Sijainti 65.17987364°N, 25.35040517°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (305055) ja kohde (200618) Rakennusperintörekisterissä.
Arkeologinen kohde 1000034324 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Haukiputaan kirkko (Q13502833) Wikidatassa
 Arkkitehti Matti Honka
|  | |
 | Haukiputaan kirkon tapuli Osa Muinaisjäännösrekisterin kohdetta Haukiputaan kirkko. kellotapuli Oulussa Sijainti 65.17950842°N, 25.35026117°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (304705) ja kohde Haukiputaan kirkko (200618) Rakennusperintörekisterissä.
Rakennus (304705) ja kohde (200618) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Haukiputaan kirkon tapuli (Q55595280) Wikidatassa
Arkkitehti Heikki Väänänen
|  | |
Hietasaaren huvila-alue Oulun kaupungin edustalla oleva Hietasaaren vehmas huvila-alue on merkittävä ja varhainen esimerkki kaupunkien lähialueille 1800-luvulla syntyneestä huvilakulttuurista. Rakennettu kulttuuriympäristö 2091 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Hietasaaren huvila-alue (Q30560075) Wikidatassa
| |||
.jpg) | Höckertin talo asuintalo Oulussa Sijainti 65.01303668°N, 25.46522412°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (305459) ja kohde (200995) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Höckertin talo (Q55023093) Wikidatassa
|  | |
Intiön vanha siunauskappeli
Rakennus (310345) ja kohde (203536) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Intiön vanha siunauskappeli (Q64031049) Wikidatassa
| |||
Iso Jättisaari ajoittamaton hautaröykkiö Oulussa Sijainti 64.88777416°N, 25.7608139°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 564010042 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Iso Jättisaari (Q65106620) Wikidatassa
|  | ||
Isoniemi historiallinen jatulintarha Oulussa Sijainti 65.16933841°N, 25.23377836°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 84010005 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Isoniemi (Q24330731) Wikidatassa
|  | ||
Itäranta ajoittamaton hautaröykkiö Oulussa Sijainti 65.26617304°N, 25.86065973°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 84010013 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Itäranta (Q65106622) Wikidatassa
|  | ||
 | Jurveliuksen talo sijaitsee Oulussa Kauppatorin laidalla Rantakadun ja Kauppurienkadun kulmassa. Sijainti 65.01323648°N, 25.46550417°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (303220) ja kohde (200218) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Jurveliuksen talo (Q18659571) Wikidatassa
|  | |
 | Jurveliuksen talon piharakennus, asuinpääty Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Jurveliuksen talo. piharakennus Oulussa Sijainti 65.01302843°N, 25.46627449°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (303221) ja kohde Jurveliuksen talo (200218) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Jurveliuksen talon piharakennus, asuinpääty (Q55597391) Wikidatassa
|  | |
Järvikangas 1 esihistoriallinen hautaröykkiö Oulussa Sijainti 65.00685235°N, 25.86111461°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 564010028 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Järvikangas 1 (Q65106615) Wikidatassa
|  | ||
 | Karjasilta on sotien jälkeen rakennettu Oulun kaupunginosa. Sijainti 65.001666666667°N, 25.493888888889°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennettu kulttuuriympäristö 2092 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Karjasilta (Q11870098) Wikidatassa
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Karjasilta. Oulun musiikkikeskus sijaitsee Oulussa Karjasillan kaupunginosassa. Keskus muodostuu kahdesta eri kokonaisuudesta, jotka ovat vuonna 1983 valmistunut Madetojan sali ja vuonna 1991 valmistunut Tulindbergin sali opetustiloineen. Musiikkikeskuksessa toimivat Oulu Sinfonia ja Oulun konservatorio. Sijainti 65.003333333333°N, 25.480555555556°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Oulun musiikkikeskus (Q15720786) Wikidatassa
Arkkitehdit Matti Heikkinen, Uki Arkkitehdit
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Karjasilta. Pohjankartanon koulu on Oulun Karjasillan kaupunginosassa toimiva perusasteen oppilaitos. Koulu on yläasteen koulu, jossa annetaan opetusta vuosiluokille 7–9. Oppilaita koulussa on yli 500. Pohjankartanossa nämä luokat voi lisäksi käydä musiikkipainotteisella linjalla. Koulussa on mahdollista käydä myös lisäopetuksen 10. vuosiluokka. Opettajia koulussa on 47. Sijainti 65.006386111111°N, 25.481666944444°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Pohjankartanon koulu (Q11888418) Wikidatassa
|  | |
 | Kastellin kirkko on Oulun Karjasillan seurakunnan kirkko Kajaanintien varressa Oulunsuun kaupunginosassa. Kirkkorakennuksen on suunnitellut arkkitehti Veijo Kerola. Rakennus on valmistunut vuonna 1962. Kirkko on aiemmin tunnettu myös nimellä Oulunsuun kirkko. Sijainti 65.006943888889°N, 25.539443888889°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (310698) ja kohde (203890) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Kastellin kirkko (Q11870276) Wikidatassa
|  | |
Kastellin kirkon kellotapuli Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Kastellin kirkko.
Rakennus (310700) ja kohde Kastellin kirkko (203890) Rakennusperintörekisterissä.
Rakennus (310700) ja kohde (203890) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Kastellin kirkon kellotapuli (Q64031054) Wikidatassa
| |||
 | Plaanaojan eli Kaupunginojan puistovyöhyke halkaisee diagonaalisesti Oulun keskustan ruutukaava-alueen. Puistovyöhyke sai nykyisen muotonsa Carl Ludvig Engelin ja Johan Albrecht Ehrenströmin laatimassa asemakaavassa, joka laadittiin vain kaksi vuotta vuoden 1822 Oulun palon jälkeen. Ojanvarresta haluttiin suoja-alue tulipaloja vastaan. Rakennetuiksi puistoiksi alueita alettiin muuttaa vasta 1860-luvulla, siihen asti alueet olivat lähinnä heinäpeltoina eli plaaneina, joilta kaupunki myi huutokaupalla heinän kaupunkilaisille. Rakennettu kulttuuriympäristö 4488 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Kaupunginojan puistovyöhyke (Q11870632) Wikidatassa
| ||
 | Otto Karhin puisto Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kaupunginojan puistovyöhyke. puisto Oulussa Sijainti 65.01222222°N, 25.47472222°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Otto Karhin puisto (Q7109668) Wikidatassa
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kaupunginojan puistovyöhyke. Oulun kaupungintalo sijaitsee Maria Silfvanin puistossa Pokkisen kaupunginosassa Oulun keskustassa. Johan Erik Stenbergin (1845–1923) suunnittelema kivirakenteinen uusrenessanssirakennus toimi valmistuessaan Oulun Seurahuoneena, ja se otettiin käyttöön Pohjanmaan radan valmistumisen kunniaksi järjestetyillä juhlaillallisilla 29. lokakuuta 1886. Sijainti 65.01416667°N, 25.47194444°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Oulun kaupungintalo (Q10708684) Wikidatassa
Arkkitehti Johan Erik Stenberg
|  | |
 | Keskimmäisenkankaan jätinkirkko on Pohjois-Pohjanmaalla Oulussa sijaitseva jätinkirkko. Sijainti 65.15976517°N, 26.07935228°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 973010038 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Keskimmäisenkankaan jätinkirkko (Q29124058) Wikidatassa
|  | |
| Kierikkikankaan asuinpaikka sijaitsee Oulun Yli-Iissä 1,6 kilometriä Iijoen Kierikin voimalaitoksesta yläjuoksulle päin Kierikkisaaren kohdalla joen pohjoisrannalla. Vuonna 1966 löytynyt laaja asuinpaikka on osa Kierikin kivikautista löytökompleksia, jonka muinaiset asukkaat ovat kuuluneet tyypillisen kampakeramiikan kulttuurin loppuvaiheeseen. Yhden asumuksen läheltä teetetyt ajoitukset antoivat 3 500 eaa.. Kuuluisa vuonna 2001 avattu arkeologinen matkailukeskus Kierikkikeskus on rakennettu juuri tänne, jossa se on toiminut vuodesta 2005 lähtien myös tutkimuskeskuksena ja museona. Sijainti 65.36054402°N, 25.94790044°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 972010028 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Kierikkikankaan asuinpaikka (Q18660014) Wikidatassa
|  | |
| Kierikkisaaren asuinpaikka sijaitsee Iijoessa Oulussa, Yli-Iin kaupunginosassa noin 5,1−5,3 km kirkolta itään Kierikkisaaren länsikärjessä, joka on joen virtaukseen nähden alavirran suunnassa. Lähes ovaalin muotoinen saari on noin 400 metriä pitkä ja 100 metriä leveä. Tutkimuksien mukaan vain saaren länsikulma ollut asuttuna kivikaudella. Kohde tutkittiin 1960-luvulla ja tutkittu alue on nykyään noin metrin syvyydessä veden alla, mutta kohteen itäosa on vielä pinnan yläpuolella. Sijainti 65.35748794°N, 25.9471628°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 972010009 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Kierikkisaaren asuinpaikka (Q5480877) Wikidatassa
|  | |
Kiimingin kirkko ympäristöineen Kiimingin kirkko tapuleineen on kauniisti säilynyt ja tyylipuhdas esimerkki 1700-luvun loppupuolen pohjalaisesta puukirkkoarkkitehtuurista. Kiiminkijokivarressa metsäisellä kankaalla sijaitseva kirkko on ulkokulmistaan viistetty ristikirkko. Rakennettu kulttuuriympäristö 1321 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Kiimingin kirkko ympäristöineen (Q30560178) Wikidatassa
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kiimingin kirkko ympäristöineen. Kiimingin kirkko on Kiimingin seurakunnan ensimmäinen ja ainoa kirkkorakennus. Kirkko sijaitsee Oulussa Kiimingin kaupunginosassa, seututie 848:n lähettyvillä Kiiminkijoen etelärannalla lähellä entisen Kiimingin kunnan keskustaajamaa. Kirkon suunnittelijana pidetään Matti Honkaa, ja rakennus valmistui 1760. Siihen on tehty sen jälkeen korjaustöitä kahteen otteeseen. Kirkon lähettyville on rakennettu lisäksi kirkonseudun seurakuntakeskus. Kiimingin kirkko ympäristöineen kuuluu Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon. Sijainti 65.13561412°N, 25.75847427°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (305069) ja kohde (200632) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Kiimingin kirkko (Q11871366) Wikidatassa
Arkkitehti Matti Honka
|  | |
 | Kiimingin kirkon tapuli Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Kiimingin kirkko. kellotapuli Oulussa Sijainti 65.13537704°N, 25.7580165°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (304712) ja kohde Kiimingin kirkko (200632) Rakennusperintörekisterissä.
Rakennus (304712) ja kohde (200632) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Kiimingin kirkon tapuli (Q55595309) Wikidatassa
|  | |
| Purkajasuon kalastuspaikka ja Korvalan muinaiset asuinpaikat sijaitsevat Yli-Iissä muutama kilometriä Kierikin voimalaitoksesta alajuoksulle päin olevalla suolla ja sen rannoilla. Purkajasuo oli muinaisen merenlahden pohjukkaa, jonne Iijoen vedet purkautuivat, ja Korvalan asuinpaikka sijaitsi aivan lahden rannalla. Maankohoamisen seurauksena muinaislahti maatui ja soistui. Iijoen rannoilla oli kivikaudella pitkäaikaista asutusta muun muassa Kierikinsaaressa. Korvala ja Purkajasuo kuuluvat laajempaan Kierikin muinaisalueeseen, jossa muinaisia hyvin eri-ikäisiä asuinpaikkoja on useita pienellä alueella. Korvalan asuinpaikka on ajoitettu vuosille 3 500−3 050 eaa. ja Purkajasuon löydöt on ajoitettu väljästi välille 3 700−2 900 eaa. Sijainti 65.367162°N, 25.89454°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 972010038 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Korvalan asuinpaikka (Q11872715) Wikidatassa
|  | |
| Kotikankaan asuinpaikka sijaitsee Yli-Iissä kahden kilometrin päässä Kierikin voimalaitoksesta yläjuoksulle päin Iijoen etelärannalla Kierikkisaaren kohdalla. Vuonna 1993 löytynyt muinainen asuinpaikka on osa Kierikin kivikautista löytökompleksia, jonka väestö on kuulunut tyypillisen kampakeramiikan kulttuuripiiriin. Samalla asuinpaikalla on asuttu tai toimittu myös varhaismetallikaudella. Sijainti 65.35437102°N, 25.9518656°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 972010059 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Kotikankaan asuinpaikka (Q18660202) Wikidatassa
|  | |
Kropsu mahdollinen historiallinen hautasaari Oulussa Sijainti 65.14851292°N, 25.19137064°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 84500001 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Kropsu (Q65106618) Wikidatassa
|  | ||
| Kuuselankankaan asuinpaikka sijaitsee Oulun Yli-Iissä kilometrin päässä Kierikin voimalaitoksesta yläjuoksulle päin Iijoen pohjoisrannalla. Vuonna 1993 löytynyt muinainen asuinpaikka on osa Kierikin kivikautista löytökompleksia, jonka väestö on kuulunut sekä kampakeramiikan että Kierikin keramiikkan kulttuuriin. Sen kaivauksita löydetyt esineet muodostavat tärkeimmän osan Kierikkikeskuksen näyttelyä. Asuinpaikkaa asuttiin noin 500 vuotta ja se ajoitetaan myöhäiselle neoliittiselle kivikaudelle 3 700−3 130 eaa.. Sijainti 65.36063001°N, 25.9345679°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 972010043 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Kuuselankankaan asuinpaikka (Q18660340) Wikidatassa
|  | |
Latokankaan kivikautinen asuinalue sijaitsee Ylikiimingin kaupunginosassa Oulussa Säävälän kylän pohjoispuolella, lähellä Latokankaan soranottopaikkaa. Alue sijaitsee ympäröivästä suomaastosta kohoavalla hiekkaharjulla. Oulun yliopisto on järjestänyt paikalla arkeologisen tutkimuksen 1980-luvulla. Sijainti 65.08053152°N, 26.18159875°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 973010028 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Latokankaan kivikautinen asuinalue (Q11874878) Wikidatassa
|  | ||
Liippaankanava ajoittamaton hautaröykkiö Oulussa Sijainti 65.23565606°N, 25.68186894°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 84010020 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Liippaankanava (Q65106616) Wikidatassa
|  | ||
 | Liljeblomin talo on empiretyylinen kaupunkitalo Torikadun varrella Vanhatullin kaupunginosassa Oulussa. Rakennuksen naapurissa sijaitsevat Waenerbergin ja Riekin talot. Asuinkäytön lisäksi rakennuksessa on toiminut myös postikonttori. Sijainti 65.01111111°N, 25.46611111°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (306561) ja kohde (201059) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Liljeblomin talo (Q23870423) Wikidatassa
|  | |
Liljeblomin talon 2 kellaria Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Liljeblomin talo. talouskellari Oulussa Sijainti 65.01124695°N, 25.46588411°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (306563) ja kohde Liljeblomin talo (201059) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Liljeblomin talon 2 kellaria (Q55598428) Wikidatassa
|  | ||
 | Liljeblomin talon portti Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Liljeblomin talo. portti Oulussa Sijainti 65.01118397°N, 25.46632822°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (306562) ja kohde Liljeblomin talo (201059) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Liljeblomin talon portti (Q55597449) Wikidatassa
|  | |
 | Linnanmaan kampus Oulun yliopisto on maamme ensimmäinen korkeakouluista 1965 annetun kehittämislain perusteella toteutettu korkeakoulun rakennuskokonaisuus. Sijainti 65.059166666667°N, 25.466111111111°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennettu kulttuuriympäristö 5064 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Linnanmaan kampus (Q30123921) Wikidatassa
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Linnanmaan kampus. Pyhän Luukkaan kappeli sijaitsee Linnanmaan kaupunginosassa Oulun yliopistoalueella. Kirkko on Tuiran seurakunnan kolmas kirkko. Kirkkosalissa on tilaa noin 200 sanankuulijalle. Sijainti 65.060277777778°N, 25.471666666667°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Pyhän Luukkaan kappeli (Q11889263) Wikidatassa
|  | |
 | Maikkulan reservikomppanian alue Maikkulan kaupunginosassa Oulussa on yksi harvoista rakennuskantansa pääpiirteissään säilyttäneistä vuoden 1878 asevelvollisuuslain perusteella rakennetuista reservikasarmeista Suomessa. Rakennuskohde (200243) Rakennusperintörekisterissä.
Rakennettu kulttuuriympäristö 1395 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Maikkulan reservikomppania (Q18660729) Wikidatassa
| ||
Maikkulan reservikomppanian kasarmialueen kalusto- ja puuvaja Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Maikkulan reservikomppania. liiteri Oulussa Sijainti 64.97842596°N, 25.59845899°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (303217) ja kohde Maikkulan reservikomppania (200243) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Maikkulan reservikomppanian kasarmialueen kalusto- ja puuvaja (Q55596334) Wikidatassa
|  | ||
Maikkulan reservikomppanian kasarmialueen kellari 1 Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Maikkulan reservikomppania. talouskellari Oulussa Sijainti 64.97844637°N, 25.59954681°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (303080) ja kohde Maikkulan reservikomppania (200243) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Maikkulan reservikomppanian kasarmialueen kellari 1 (Q55598412) Wikidatassa
|  | ||
Maikkulan reservikomppanian kasarmialueen kellari 2 Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Maikkulan reservikomppania. talouskellari Oulussa Sijainti 64.97833021°N, 25.60089454°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (303216) ja kohde Maikkulan reservikomppania (200243) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Maikkulan reservikomppanian kasarmialueen kellari 2 (Q55598413) Wikidatassa
|  | ||
Maikkulan reservikomppanian kasarmialueen päällystörakennus Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Maikkulan reservikomppania. rakennus Oulussa Sijainti 64.97852506°N, 25.60087248°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (303222) ja kohde Maikkulan reservikomppania (200243) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Maikkulan reservikomppanian kasarmialueen päällystörakennus (Q55597703) Wikidatassa
|  | ||
Maikkulan reservikomppanian kasarmialueen sairaala Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Maikkulan reservikomppania. sairaala Oulussa Sijainti 64.97871506°N, 25.59846696°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (303064) ja kohde Maikkulan reservikomppania (200243) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Maikkulan reservikomppanian kasarmialueen sairaala (Q55598014) Wikidatassa
|  | ||
Maikkulan reservikomppanian kasarmialueen sellirakennus Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Maikkulan reservikomppania. vankila Oulussa Sijainti 64.97824428°N, 25.59848974°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (303065) ja kohde Maikkulan reservikomppania (200243) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Maikkulan reservikomppanian kasarmialueen sellirakennus (Q55599468) Wikidatassa
|  | ||
Maikkulan reservikomppanian kasarmialueen talousrakennus Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Maikkulan reservikomppania. piharakennus Oulussa Sijainti 64.97882297°N, 25.59934092°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (303225) ja kohde Maikkulan reservikomppania (200243) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Maikkulan reservikomppanian kasarmialueen talousrakennus (Q55598774) Wikidatassa
|  | ||
Maikkulan reservikomppanian kasarmialueen varasto Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Maikkulan reservikomppania. varasto Oulussa Sijainti 64.978118°N, 25.60050289°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (303218) ja kohde Maikkulan reservikomppania (200243) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Maikkulan reservikomppanian kasarmialueen varasto (Q55599504) Wikidatassa
|  | ||
Maikkulan reservikomppanian kasarmirakennus Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Maikkulan reservikomppania. kasarmialue Oulussa Sijainti 64.9782174°N, 25.5994441°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (303224) ja kohde Maikkulan reservikomppania (200243) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Maikkulan reservikomppanian kasarmirakennus (Q55596972) Wikidatassa
Arkkitehti Magnus Schjerfbeck
|  | ||
 | Martinniemen saha oli Oulussa, entisen Haukiputaan kunnan Martinniemen kylässä Kiiminkijoen pohjoisrannalla sijainnut sahalaitos. Rauma-Repola lakkautti sahan 1980-luvulla keskittäessään sahaustoimintojaan. Sijainti 65.216222222222°N, 25.287333333333°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennettu kulttuuriympäristö 4137 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Martinniemen saha (Q11881264) Wikidatassa
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Martinniemen saha. Martinniemen puuhiomo eli Laitakarin puuhiomo oli Haukiputaan Martinniemessä Laitakarin saarella toiminut Raahe Oy:n ja sittemmin Rauma-Repola Oy:n puuhiomo, joka toimi vuosina 1927–1964. Puuhiomon yhteydessä toimi myös samaan aikaan rakennettu höyryvoimalaitos, jonka toiminta jatkui lähes muuttumattomana 1980-luvun lopulle saakka Martinniemen sahan tarpeita varten. Sijainti 65.214138888889°N, 25.275333333333°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Martinniemen puuhiomo (Q18660770) Wikidatassa
|  | |
| Metelinkirkko eli Metelinlinna on Pohjois-Pohjanmaalla Oulun Yli-Iissä Huhinmaalla sijaitseva vähän tutkittu jätinkirkko. Kohdetta ei ole ajoitettu tarkasti, mutta sen katsotaan sijoittuvan kivikauteen. Sijainti 65.36460271°N, 25.72254449°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 972010002 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Metelinkirkko (Q28473793) Wikidatassa
|  | |
Navettakangas ajoittamaton hautaröykkiö Oulussa Sijainti 65.23101851°N, 25.68312688°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 84010006 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Navettakangas (Q24303143) Wikidatassa
|  | ||
Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset Oulujoki Osakeyhtiön valtakunnallista sähköntuotantoa varten Oulujoen ja Emäjoen vesireitille rakentamat voimalaitos- ja asuntoalueet ovat laajuudeltaan, arkkitehtuuriltaan ja rakennustekniikaltaan yksi maan merkittävimmistä jälleenrakennuskauden rakennushankkeista. Rakennettu kulttuuriympäristö 1292 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset (Q29974208) Wikidatassa
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset. Pikkarala on yksi Oulun kaupunginosista. Maastoltaan Pikkarala on pääosin mäntykangasta. Oulujoen alavimmat rannat on suurimmaksi osaksi otettu maanviljelyskäyttöön. Pikkarala sijaitsee Maikkulan suuralueella aivan Oulun ja Muhoksen kunnanrajan tuntumassa. Vuoteen 1965 saakka Pikkarala kuului lakkautettuun Oulujoen kuntaan. Kaupunginosa lienee saanut nimensä Pikkaraisen suvun mukaan. Sijainti 64.916194°N, 25.742417°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Pikkarala (Q11888093) Wikidatassa
|  | |
 | Oulujoen kirkko sijaitsee metsäsaarekkeessa Oulujoen pohjoisrannalla Kirkkokankaan kaupunginosassa Oulussa. Kirkko ja Oulujoen seurakunta kuuluvat Oulun seurakuntayhtymään. Kirkko kuuluu Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon. Sijainti 65.00543513°N, 25.56299428°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (305338) ja kohde (200917) Rakennusperintörekisterissä.
Rakennettu kulttuuriympäristö 4486 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Oulujoen kirkko (Q13527891) Wikidatassa
Arkkitehti Victor Joachim Sucksdorff
|  | |
Oulujoen suistoalueen historiallinen kokonaisuus Oulujoen ja meren yhtymäkohtaan sisältyy Oulun kaupungin historiallisesti merkittävimpiä alueita. Rakennettu kulttuuriympäristö 2081 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Oulujoen suistoalueen historiallinen kokonaisuus (Q30560309) Wikidatassa
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oulujoen suistoalueen historiallinen kokonaisuus. Ainolan huvila oli Oulun Hupisaarten kaupunginpuistossa Pakolansaaressa sijainnut alun perin Åströmin perheen asuintaloksi rakennettu huvila, jossa myöhemmin sijaitsivat Oulun kaupunginkirjasto ja Pohjois-Pohjanmaan museo. Huvila tuhoutui tulipalossa 1929. Sijainti 65.017778°N, 25.475556°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Ainola (Oulu) (Q28548863) Wikidatassa
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oulujoen suistoalueen historiallinen kokonaisuus. Hupisaarten kaupunginpuisto Oulussa Oulujoen alajuoksulla tunnetaan Valkoisten siltojen saaristona. Sijainti 65.0191°N, 25.4826°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Hupisaarten kaupunginpuisto (Q3892177) Wikidatassa
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oulujoen suistoalueen historiallinen kokonaisuus. Lasaretinsaari on saari Oulun Hupisaarten kaupunginpuistossa Oulujoen suistossa. Saari kuuluu Myllytullin kaupunginosaan ja se sijaitsee noin kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Aiemmin saaren kohdalla oli vapaana virtaava Merikoski, joka padottiin 1940-luvulla. Lassinkallionsilta eli patosilta ylittää Oulujoen Lasaretinsaaresta Tuiran puolelle. Sijainti 65.020833333333°N, 25.485°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Lasaretinsaari (Q18660498) Wikidatassa
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oulujoen suistoalueen historiallinen kokonaisuus. Merikosken silloilla tai Tuiran silloilla tarkoitetaan yleisesti Oulujoen suistoalueen siltoja Oulun keskustan ja Tuiran kaupunginosan välisellä alueella. Sillat yhdistävät toisiinsa Oulujoen etelä- ja pohjoisrannat, ja muodostavat joen molemmille puolille kasvaneen kaupungin keskustaan liikenteen pullonkauloja. Varsinaisiksi Tuiran silloiksi lasketaan Pokkisenväylän, Ämmänväylän, Tuiranväylän ja Alakanavan sillat, jotka muodostavat yhdessä Merikosken sillat -nimisen katuosuuden. Näiden lisäksi jokisuistossa on useita pääasiassa kevyelle liikenteelle tarkoitettuja siltoja. Sijainti 65.018333055556°N, 25.468°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Merikosken sillat (Q5473974) Wikidatassa
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oulujoen suistoalueen historiallinen kokonaisuus. Merikosken vesivoimalaitos on Oulujoen ensimmäinen voimalaitos ja se sijaitsee Oulun Koskikeskuksen ja Tuiran kaupunginosien välissä. Merikosken voimalaitoksen omistaa Oulun Energia. Teholtaan se on 40 megawattia, ja voimalan pudotuskorkeus on 11 metriä. Sijainti 65.021956°N, 25.468755°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennettu kulttuuriympäristö 2081 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Merikosken voimalaitos (Q9252547) Wikidatassa
Arkkitehti Bertel Strömmer
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oulujoen suistoalueen historiallinen kokonaisuus. Merimiehenkotimuseo toimii Oulun Pikisaaressa sijaitsevassa Matilan talossa, joka on kaupungin vanhin säilynyt puutalo. Rakennus on aikoinaan toiminut myös tullitupana, ja sen historialliset lähteet voidaan jäljittää aina 1730-luvulle. Rakennus selvisi vahingoittumatta vuoden 1822 suurpalosta. Museota ylläpitää Pohjois-Pohjanmaan museo. Sijainti 65.017222222222°N, 25.458055555556°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Merimiehenkotimuseo (Q11882128) Wikidatassa
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oulujoen suistoalueen historiallinen kokonaisuus. Myllytullin koulu eli entinen Oulun tyttölyseo on yksi yhdeksästä Oulun kaupungin ylläpitämästä 1.–9. luokkien yhtenäiskoulusta. Koulun painopistealueita ovat kuvataide ja vieraat kielet ja nykyisenä rehtorina toimii Helena Pirilä. Sijainti 65.015833055556°N, 25.477221944444°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Myllytullin koulu (Q11883678) Wikidatassa
Arkkitehti Jac Ahrenberg
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oulujoen suistoalueen historiallinen kokonaisuus. Oulun linna valmistui vuonna 1590 Oulujoen suistossa sijaitsevalle saarelle. Linna rakennettiin niiden sotaretkien tukikohdaksi, joita ruotsalaiset tekivät pitkän vihan aikana Vienan Karjalaan kuningas Juhana III:n hallituskaudella. Kyseessä oli puu- ja maavallien muodostama linnoitus. Mahdollisesti samalla paikalla on sijainnut myös novgorodilaisten vuonna 1375 rakentama linna, jonka ruotsalaiset valtasivat vuonna 1377. Professori Kyösti Julkun teorian mukaan tämä keskiaikainen linna on kuitenkin sijainnut Kastellissa. Sijainti 65.01722222°N, 25.46722222°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Oulun linna (Q5404567) Wikidatassa
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oulujoen suistoalueen historiallinen kokonaisuus. Raatin stadion on Oulun Koskikeskuksessa Raatinsaarella sijaitseva yleisurheilu- ja jalkapallostadion, joka avattiin vuonna 1953. Vanha stadion purettiin vuonna 2009 ja uusi stadion valmistui osana Raatin liikuntakeskuksen perusparannusta vuonna 2011. Stadion toimii Ykkösessä pelaavan AC Oulun kotikenttänä ja sen kapasiteetti on 4 392 katsojaa. Sijainti 65.019694444444°N, 25.465805555556°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Raatin stadion (Q7278440) Wikidatassa
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oulujoen suistoalueen historiallinen kokonaisuus. Raatin liikuntakeskus on Oulun kaupungin liikuntakeskus Oulussa Koskikeskuksen kaupunginosaan kuuluvalla Raatinsaarella. Siihen kuuluvat Raatin stadion ja Raatin uimahalli. Sijainti 65.019722222222°N, 25.465833333333°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Raatin urheilukeskus (Q11889616) Wikidatassa
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oulujoen suistoalueen historiallinen kokonaisuus. Åströminpuisto on puisto Myllytullin kaupunginosassa Oulussa. Puistoa rajaavat Mannenkatu pohjoisessa, Isokatu idässä, Myllytullin koulu etelässä ja Kallisenvirta lännessä. Sijainti 65.016388888889°N, 25.478333333333°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Åströminpuisto (Q11903316) Wikidatassa
|  | |
Oulun Osuuskaupan entiset kiinteistöt liikerakennus Oulussa Rakennuskohde (201061) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Oulun Osuuskaupan entiset kiinteistöt (Q55023870) Wikidatassa
| |||
 | Oulun Osuuskaupan Pakkahuoneenkadun ja Koulukadun kulmarakennus Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Oulun Osuuskaupan entiset kiinteistöt. liikerakennus Oulussa Sijainti 65.01053784°N, 25.47878146°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (306566) ja kohde Oulun Osuuskaupan entiset kiinteistöt (201061) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Oulun Osuuskaupan Pakkahuoneenkadun ja Koulukadun kulmarakennus (Q55596306) Wikidatassa
Arkkitehti Harald Andersin
|  | |
 | Oulun Osuuskaupan höyryleipomo Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Oulun Osuuskaupan entiset kiinteistöt. leipomo Oulussa Sijainti 65.01032748°N, 25.47838569°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (306565) ja kohde Oulun Osuuskaupan entiset kiinteistöt (201061) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Oulun Osuuskaupan höyryleipomo (Q55596260) Wikidatassa
Arkkitehti Karl Sandelin
|  | |
Oulun SOK:n konttori- ja varastorakennus Oulun SOK:n konttori- ja varastorakennus on edustava esimerkki osuuskaupan 1930-luvulla eri puolille maata rakentamista konttori- ja varastorakennuksista. Rakennettu kulttuuriympäristö 5168 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Oulun SOK:n konttori- ja varastorakennus (Q30510126) Wikidatassa
| |||
 | Oulun hautausmaa on Oulun evankelisluterilaisten seurakuntien hautausmaa. Oulun hautausmaa sijaitsee Intiön kaupunginosassa noin kilometrin päässä tuomiokirkosta. 26,5 hehtaarin suuruisen hautausmaan pinta-ala on noin kolmannes kaupunginosan alueesta. Hautausmaa kuuluu Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon. Sijainti 65.0128°N, 25.4914°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennettu kulttuuriympäristö 1418 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Oulun hautausmaa (Q11886099) Wikidatassa
|  | |
 | Oulun kuulovammaisten koulu koulurakennus Oulussa Sijainti 65.02489691°N, 25.46010057°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (303226) ja kohde (200232) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Oulun kuulovammaisten koulu (Q55025393) Wikidatassa
Arkkitehdit Theodor Granstedt, Rakennushallitus
|  | |
 | Oulun kuulovammaisten koulun asuntola Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Oulun kuulovammaisten koulu. asuntola Oulussa Sijainti 65.02541119°N, 25.46013989°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (303227) ja kohde Oulun kuulovammaisten koulu (200232) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Oulun kuulovammaisten koulun asuntola (Q55595234) Wikidatassa
Arkkitehdit Theodor Granstedt, Rakennushallitus
|  | |
 | Oulun kuulovammaisten koulun johtajan asunto Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Oulun kuulovammaisten koulu. virka-asunto Oulussa Sijainti 65.02519569°N, 25.45925497°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (303228) ja kohde Oulun kuulovammaisten koulu (200232) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Oulun kuulovammaisten koulun johtajan asunto (Q55599751) Wikidatassa
Arkkitehdit Theodor Granstedt, Rakennushallitus
|  | |
 | Oulun lääninhallituksen talo on vuonna 1890 valmistunut uusrenessanssia tyyliä edustava, entinen Oulun läänin hallintorakennus ja maaherran virka-asunto, joka sijaitsee Oulussa Linnankadulla. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehdit Johan Jacob Ahrenberg ja Ludvig Isak Lindqvist. Rakennusta vastapäätä sijaitsee Franzénin puisto. Nykyisin päärakennuksessa toimii Pohjois-Suomen aluehallintovirasto ja kahdessa muussa päärakennuksen viereisissä lisärakennuksissa toimii aluehallintoviraston muita toimintoja kuten ympäristölupa ja pelastustoimi. Sijainti 65.01563337°N, 25.47450556°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (303229) ja kohde (200239) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Oulun lääninhallitus (Q55025733) Wikidatassa
Arkkitehdit Jac Ahrenberg, Ludvig Isak Lindqvist
|  | |
 | Oulun lääninhallitusn maanmittauskonttori Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Oulun lääninhallitus. hallintorakennus Oulussa Sijainti 65.01595293°N, 25.47327732°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (303230) ja kohde Oulun lääninhallitus (200239) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Oulun lääninhallitusn maanmittauskonttori (Q55595409) Wikidatassa
|  | |
 | Oulun lääninhallitusn piharakennus Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Oulun lääninhallitus. piharakennus Oulussa Sijainti 65.01570327°N, 25.47549881°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (303234) ja kohde Oulun lääninhallitus (200239) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Oulun lääninhallitusn piharakennus (Q55597393) Wikidatassa
|  | |
Oulun rantakortteleiden julkinen kaupunkitila Oulun rantakortteleiden julkinen kaupunkitila muodostaa merkittävän kaupunkihistoriallisen kokonaisuuden, joka kuvastaa sekä Oulun 1870-1880-lukujen vaurastumisesta kaupalla ja merenkululla että 1960-luvun monumentaalista keskustasuunnittelua. Oulun rantakorttelit on rakennettu Oulun vuoden 1882 palon jälkeen. Rakennettu kulttuuriympäristö 1474 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Oulun rantakortteleiden julkinen kaupunkitila (Q30505819) Wikidatassa
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oulun rantakortteleiden julkinen kaupunkitila. Kulttuuritalo Valve, entinen Nuoriso- ja kulttuurikeskus NUKU, on yksi Oulun seitsemästä kulttuurilaitoksesta, joiden toiminta-ajatuksena on tuottaa kulttuuripalveluja yhteistyössä taiteilijoiden, taide- ja kulttuurijärjestöjen sekä yhdistysten kanssa. Vuosittain Oulussa järjestettävät festivaalit ovat näkyvin osa kulttuuritalo Valveen toimintaa. Sijainti 65.014166666667°N, 25.470555555556°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Kulttuuritalo Valve (Q18168756) Wikidatassa
Arkkitehdit Johan Lybeck, Grahn, Hedman & Wasastjerna
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oulun rantakortteleiden julkinen kaupunkitila. Oulun kauppahalli on Oulussa kauppatorin laidalla sijaitseva kauppahalli. Sijainti 65.013055555556°N, 25.464166666667°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Oulun Kauppahalli (Q11886075) Wikidatassa
Arkkitehdit Karl Lindahl, Walter Thomé
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oulun rantakortteleiden julkinen kaupunkitila. Oulun kauppatori eli Oulun tori tai yleisimmin Torinranta sijaitsee Oulun keskustan läheisyydessä, Oulujoen rannalla, Pokkisen kaupunginosassa. Sijainti 65.01388889°N, 25.46333333°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Oulun kauppatori (Q3661887) Wikidatassa
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oulun rantakortteleiden julkinen kaupunkitila. Oulun teatteri on Oulussa toimiva ammattiteatteri. Vuosittain teatteri järjestää noin 350–400 esitystä, joista noin 8 on ensi-iltoja. Näytöksiä on sekä uusia suomalaisia että ulkomaisia kantaesityksiä. Näytöksiä käy seuraamassa noin 80 000 katsojaa joka vuosi. Teatteri tuottaa myös oopperaa ja musiikkiteatteria sekä lapsille että aikuisille. Vuosittainen tapahtuma on myös Lasten ja nuorten teatterifestivaali. Sijainti 65.014722222222°N, 25.463055555556°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Oulun kaupunginteatteri (Q3662283) Wikidatassa
|  | |
 | Oulun rautatieasema sijaitsee Oulun keskustassa, Matkahuollon ja linja-autoaseman välittömässä läheisyydessä, kävelyetäisyyden päässä keskustan ja Raksilan palveluista. Oulussa risteävät rataosat Seinäjoki–Oulu, Oulu–Tornio ja Oulu–Kontiomäki. Oulu on Pohjois-Suomen tärkein risteysasema, ja sen kautta kulkee Suomen ainoa raideyhteys 65. leveyspiirin pohjoispuolelle. Sijainti 65.01142201°N, 25.48397964°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (303154) ja kohde (200394) Rakennusperintörekisterissä.
Rakennettu kulttuuriympäristö 4194 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Oulun rautatieasema (Q3270598) Wikidatassa
Arkkitehti Knut Nylander
|  | |
 | Oulun rautatieaseman asemaravintola Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oulun rautatieasema. asemaravintola Oulussa Sijainti 65.01100785°N, 25.48318258°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (304583) ja kohde Oulun rautatieasema (200394) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Oulun rautatieaseman asemaravintola (Q55594972) Wikidatassa
Arkkitehti Jarl Ungern
|  | |
 | Oulun tarkka-ampujakasarmit Oulun tarkka-ampujakasarmin alue käsittää pitkälle toistakymmentä tarkka-ampujapataljoonan kasarmiin kuulunutta 1880-luvun puurakennusta. Sijainti 65.01913°N, 25.499496°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennettu kulttuuriympäristö 1426 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Oulun tarkka-ampujakasarmit (Q29974171) Wikidatassa
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oulun tarkka-ampujakasarmit. Oulun kasarmi toimi 126 vuotta varuskuntana. Se rakennettiin Oulun Tarkka-ampujapataljoonalle vuonna 1881. Museovirasto on luokitellut Oulun tarkka-ampujakasarmit valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Rakennukset ovat nykyisin Ammattiopisto Luovin omistuksessa. Sijainti 65.019444°N, 25.498333°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Oulun kasarmi (Q15088290) Wikidatassa
|  | |
Oulun tuomiokapituli cathedral chapter in Oulu, Finland Rakennuskohde (200240) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Oulun tuomiokapituli (Q55078425) Wikidatassa
| |||
 | Oulun tuomiokapitulin asuinrakennus Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Oulun tuomiokapituli. asuintalo Oulussa Sijainti 65.01494897°N, 25.46801397°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (303236) ja kohde Oulun tuomiokapituli (200240) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Oulun tuomiokapitulin asuinrakennus (Q55595090) Wikidatassa
Arkkitehti Frans Wilhelm Lüchow
|  | |
Oulun tuomiokapitulin talousrakennus Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Oulun tuomiokapituli. piharakennus Oulussa Sijainti 65.01483084°N, 25.46832113°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (303235) ja kohde Oulun tuomiokapituli (200240) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Oulun tuomiokapitulin talousrakennus (Q55598773) Wikidatassa
|  | ||
 | Oulun tuomiokapitulin virastorakennus Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Oulun tuomiokapituli. toimistorakennus Oulussa Sijainti 65.01503617°N, 25.46840745°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (303237) ja kohde Oulun tuomiokapituli (200240) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Oulun tuomiokapitulin virastorakennus (Q55599749) Wikidatassa
|  | |
Oulun tuomiokirkko historiallinen hautausmaa, kirkkohauta ja kirkonpaikka Oulussa Sijainti 65.01464566°N, 25.47578678°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 1000034326 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Oulun tuomiokirkko (Q65106613) Wikidatassa
|  | ||
Oulun vanha monumentaalikeskus ja Franzénin puisto Oulun tuomiokirkko, sen edustalla sijaitseva Franzénin puisto sekä puistoa ympäröivien katujen julkiset ja yksityiset rakennukset muodostavat kokonaisuuden, joka kuvastaa Oulun roolia läänin hallintokaupunkina. Rakennettu kulttuuriympäristö 2077 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Oulun vanha monumentaalikeskus ja Franzénin puisto (Q30506326) Wikidatassa
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oulun vanha monumentaalikeskus ja Franzénin puisto. Runoilijapiispa Frans Mikael Franzénin patsas Franzénin puistossa on Oulun vanhin julkinen ulkoveistos. Patsaan teki uusklassiseen tyyliin kuvanveistäjä Erland Stenberg Pariisissa talvella 1878–1879. Jalustan valmisti kuvanveistäjä Robert Stigell Helsingissä. Veistos paljastettiin juhlallisesti Kirkkotorilla Oulun tuomiokirkon vieressä 30. kesäkuuta 1881. Sijainti 65.01527778°N, 25.47388889°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Frans Mikael Franzénin patsas (Q5492376) Wikidatassa
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oulun vanha monumentaalikeskus ja Franzénin puisto. Franzénin puisto on Oulun keskeisimpiä puistoja. Se on nimetty oululaisen runoilijan ja kirjailijan Frans Mikael Franzénin mukaan. Puistossa sijaitsee hänen patsaansa, joka paljastettiin vuonna 1881 ja on Oulun vanhin patsas. Sijainti 65.015277777778°N, 25.473888888889°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Franzénin puisto (Q11859989) Wikidatassa
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oulun vanha monumentaalikeskus ja Franzénin puisto. Franzénin talo on Oulun keskustassa Franzénin puiston eteläreunalla, Kajaaninkadun ja Kirkkokadun kulmassa, sijaitseva empiretyylinen liike- ja asuinrakennus. Sijainti 65.014444444444°N, 25.473888888889°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (306575) ja kohde (201064) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Franzénin talo (Q11859988) Wikidatassa
Arkkitehti Carl Ludvig Engel
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oulun vanha monumentaalikeskus ja Franzénin puisto. Oulun Lyseon lukio on yksi kymmenestä Oulun kaupungin ylläpitämästä päivälukiosta. Sijainti 65.015°N, 25.47166667°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Oulun Lyseon lukio (Q6305662) Wikidatassa
Arkkitehti Carl Ludvig Engel
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oulun vanha monumentaalikeskus ja Franzénin puisto. Oulun tuomiokirkko on Oulun hiippakunnan tuomiokirkko ja Oulun tuomiokirkkoseurakunnan kirkko. Kirkon nykyinen ulkoasu on Carl Ludvig Engelin käsialaa vuodelta 1832. Kirkon kiviseinät ovat vuonna 1777 valmistuneesta kirkosta, joka tuhoutui puuosiltaan Oulun palossa 1822. Kirkon irtaimisto pelastettiin palolta. Sijainti 65.01465109°N, 25.47577012°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (305337) ja kohde (200916) Rakennusperintörekisterissä.
Rakennettu kulttuuriympäristö 2077 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Oulun tuomiokirkko (Q201935) Wikidatassa
Arkkitehdit Rakennushallitus, Carl Ludvig Engel
|  | |
 | Oulun vankila on tutkintavankila, jossa säilytetään entisten Oulun ja Lapin läänien alueilla rikoksista epäiltyjä tutkintavankeja. Vankilassa pannaan täytäntöön myös sakon muuntorangaistuksia ja vankeusrangaistuksia. Sijainti 65.0181°N, 25.489444444444°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennettu kulttuuriympäristö 936 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Oulun vankila (Q17488840) Wikidatassa
Arkkitehti Ludvig Isak Lindqvist
|  | |
 | Oulun yliopiston arkkitehtuurin osasto koulurakennus Oulussa Sijainti 65.01417471°N, 25.466951°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (303537) ja kohde (200268) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Oulun yliopiston arkkitehtuurin osasto (Q55026073) Wikidatassa
Arkkitehdit Hugo Neuman, Johan Ludvig Lybeck
|  | |
 | Oulun lyseon voimistelusali Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Oulun yliopiston arkkitehtuurin osasto. voimistelusali Oulussa Sijainti 65.0138808°N, 25.46739471°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (303242) ja kohde Oulun yliopiston arkkitehtuurin osasto (200268) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Oulun lyseon voimistelusali (Q55599795) Wikidatassa
Arkkitehti Wilhelm Amatius Tötterström
|  | |
 | Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston kauppahuone 1 Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Oulun yliopiston arkkitehtuurin osasto. liikerakennus Oulussa Sijainti 65.0146439°N, 25.46772949°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (303239) ja kohde Oulun yliopiston arkkitehtuurin osasto (200268) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston kauppahuone 1 (Q55596288) Wikidatassa
Arkkitehdit Victor Joachim Sucksdorff, Johan Ludvig Lybeck
|  | |
 | Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston talousrakennus Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Oulun yliopiston arkkitehtuurin osasto. piharakennus Oulussa Sijainti 65.01439606°N, 25.4675753°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (303241) ja kohde Oulun yliopiston arkkitehtuurin osasto (200268) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston talousrakennus (Q55598771) Wikidatassa
|  | |
 | Oulunsalon kirkko on kirkko Oulussa, Oulunsalon kaupunginosassa Kirkonseudun alueella. Sijainti 64.935833333333°N, 25.420555555556°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (305084) ja kohde (200647) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Oulunsalon kirkko (Q11886135) Wikidatassa
Arkkitehti Julius Basilier
|  | |
 | Pateniemen saha oli Oulun Pateniemen kaupunginosassa toiminut sahalaitos, joka oli toiminnassa vuosina 1873–1990. Se perustettiin alun perin helpottamaan laivanrakennuksessa tarvittavan puutavaran saantia ja siten tukemaan omistajansa, kauppaneuvos Johan Gustav Bergbomin omistaman, vuonna 1857 avatun laivavarvin toimintaa. Rakennettu kulttuuriympäristö 336 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Pateniemen saha (Q11886864) Wikidatassa
| ||
Peurasuo on Oulussa sijaitseva myöhäiskivikautinen löydös. Sijainti 64.90818597°N, 25.85092758°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 564010048 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Peurasuo (Q11887866) Wikidatassa
|  | ||
Pieni Jättisaari ajoittamaton hautaröykkiö Oulussa Sijainti 64.88962969°N, 25.76271383°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 564010041 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Pieni Jättisaari (Q65106607) Wikidatassa
|  | ||
 | Pohjanmaan rantatie on Pohjanlahden ympäri Turusta Tukholmaan kulkenut historiallinen maantie ja vanha postireitti. Se yhdisti jo myöhäiskeskiajalla Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan Ruotsin eteläosiin saakka. Rakennettu kulttuuriympäristö 4372 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Pohjanmaan rantatie (Q11888432) Wikidatassa
| ||
Pyramidikattoiset kesänavetat Pyramidikattoisen kesänavetan ainutlaatuinen rakennustyyppi on kehittynyt Pohjois-Suomessa ja -Ruotsissa, jossa kesähyönteisten kiusa on suurin. Rakennettu kulttuuriympäristö 2107 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Pyramidikattoiset kesänavetat (Q30506031) Wikidatassa
| |||
Rajakangas jätinkirkko ja kivikautinen asuinpaikka Oulussa Pohjois-Pohjanmaalla Sijainti 65.231286°N, 25.705612°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 84010001 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Rajakangas (Q31029158) Wikidatassa
|  | ||
 | Rajakankaan kirkko tai myös Rajakankaan jätinkirkko on Pohjois-Pohjanmaalla Oulun Haukiputaalla sijaitseva iso jätinkirkko, jota ei ole vielä tutkittu. Sijainti 65.23128557°N, 25.70562075°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 84010001 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Rajakankaan kirkko (Q28721290) Wikidatassa
|  | |
Raksilan puutaloalue Puu-Raksila on rakentunut 1920-luvulta lähtien ja alueen suunnitteluperiaatteena on ollut yhtenäinen kaupunkikuva. Rakennettu kulttuuriympäristö 5105 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Raksilan puutaloalue (Q30689226) Wikidatassa
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Raksilan puutaloalue. Oulun jäähalli on Oulussa Raksilan urheilukeskuksessa sijaitseva jäähalli, joka avattiin vuonna 1975. Hallin pääkäyttäjä on jääkiekon SM-liigassa pelaava Oulun Kärpät ja sen kapasiteetti on 6 485 katsojaa. Sijainti 65.008611111111°N, 25.492777777778°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Oulun jäähalli (Q926373) Wikidatassa
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Raksilan puutaloalue. Teuvo Pakkalan koulu on yksi Oulun kaupungin ylläpitämistä 1.–6. luokkien peruskouluista. Se on nimetty oululaisen kirjailijan, Teuvo Pakkalan mukaan. Koulu sijaitsee Raksilan kaupunginosassa lähellä urheilukeskusta, jossa sijaitsevat Oulun jäähalli, Raksilan pesäpallostadion, Ouluhalli sekä Oulun uimahalli. Sijainti 65.007222222222°N, 25.491388888889°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Teuvo Pakkalan koulu (Q11897082) Wikidatassa
Arkkitehti Martti Heikura
|  | |
Rekikylä kivikautinen asuinpaikka ja asumuspainanteita Oulussa Pohjois-Pohjanmaalla Sijainti 65.032731°N, 25.965714°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 973010051 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Rekikylä (Q31028949) Wikidatassa
|  | ||
Rekikylän kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Rekikylässä Vesalan kaupunginosassa Oulussa, entisen Ylikiimingin kunnan alueella Kiiminkijoen tuntumassa. Sijainti 65.03273042°N, 25.96571578°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 973010051 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Rekikylän kivikautinen asuinpaikka (Q11890518) Wikidatassa
|  | ||
Sadinselkä, Korkeuspiste ajoittamaton hautaröykkiö Oulussa Sijainti 65.00872224°N, 25.80186446°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 564010019 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Sadinselkä, Korkeuspiste (Q65106603) Wikidatassa
|  | ||
 | Santaholman talo asuintalo Oulussa Sijainti 65.01270654°N, 25.46643859°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (306551) ja kohde (201053) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Santaholman talo (Q55023630) Wikidatassa
|  | |
Satulakangas kivikautinen asuinpaikka (asumuspainanteita) ja historiallinen hiilenvalmistupaikka (hiilimiiluja) Oulussa Pohjois-Pohjanmaalla Sijainti 65.211457°N, 25.959103°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 1000010363 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Satulakangas (Q31028503) Wikidatassa
|  | ||
Saunakangas esihistoriallinen hautaröykkiö Oulussa Sijainti 65.02516678°N, 25.75083549°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 564010025 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Saunakangas (Q65106605) Wikidatassa
|  | ||
 | Sininen talo on puolitoistakerroksinen puurakenteinen omakotitalo Tuiran kaupunginosassa Oulussa. Kirjailija ja kansatieteilijä Samuli Paulaharju asui talossa vuodesta 1919 kuolemaansa saakka helmikuuhun 1944. Talo on suojeltu valtioneuvoston päätöksellä 1990. Sijainti 65.02508333°N, 25.48286111°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (306564) ja kohde (201060) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Sininen talo (Q18661995) Wikidatassa
|  | |
 | Snellmanin talo on vuonna 1787 Oulun Albertinkadun ja Kirkkokadun kulmaan rakennettu puurakenteinen asuintalo. Se on läpikäynyt yli 200 vuoden aikana lukuisia laajennuksia ja muutoksia. Viimeisimmät remontit on tehty vuoden 2005 aikana. Talon vanhimmat osat ovat nykyisen talon pohjoispäässä. Rakennuksen vanhin osa on yksi harvoista Oulun suuressa kaupunkipalossa vuonna 1822 säilyneistä suurikokoisista puisista asuinrakennuksista. Vuonna 1851 talon silloinen omistaja Johan Wilhelm Snellman G:son pidennytti taloa eteläpäästä, jonne hän rakennutti vintin näköalapaikkoineen. Sieltä J. W. Snellman G:son saattoi seurata kaukoputkellaan Toppilan telakan ja sataman toimintaa. Sijainti 65.01003391°N, 25.46733715°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (303243) ja kohde (200223) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Snellmanin talo (Oulu) (Q30327406) Wikidatassa
|  | |
Toppilan satama ja teollisuusalue Toppilan salmen rantavyöhyke satamineen ja eri-ikäisine teollisuuslaitoksineen on monipuolinen teollisuushistoriallinen kokonaisuus. Rakennettu kulttuuriympäristö 2080 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Toppilan satama ja teollisuusalue (Q30505604) Wikidatassa
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Toppilan satama ja teollisuusalue. Toppilan rautatieasema oli Suomen rataverkon liikennepaikka aina 5. kesäkuuta 2005 saakka. Tällöin Oulun rautatieasemalta viiden kilometrin päässä sijainnut liikennepaikka poistui Ratahallintokeskuksen liikennepaikkaluettelosta. Nykyään asemarakennuksen omistaa arkkitehtitoimisto Ave Forma Oy. Sijainti 65.031388888889°N, 25.442777777778°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Toppilan rautatieasema (Q11898165) Wikidatassa
|  | |
Toppilan satama Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Toppilan satama ja teollisuusalue. entinen satama Oulussa Lue ja muokkaa kohdetta Toppilan satama (Q66439056) Wikidatassa
| |||
Tuohinonsaari esihistoriallinen hautaröykkiö Oulussa Sijainti 64.89041362°N, 25.75448217°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 564010040 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Tuohinonsaari (Q65106619) Wikidatassa
|  | ||
 | Turkansaaren kirkko on niin sanottu autiokirkko Turkansaaren ulkomuseoalueella Madekosken kaupunginosassa Oulussa. Autiokirkkona Turkansaaren kirkossa ei järjestetä säännöllisiä jumalanpalveluksia eikä se ole varsinaisesti minkään Oulun seurakunnan kirkko. Kesäisin kirkossa pidetään jumalanpalveluksia ja erityisesti se on suosittu hääkirkko. Kirkkoon mahtuu noin 120 henkeä. Sijainti 64.948056111111°N, 25.707221944444°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (305339) ja kohde (200918) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Turkansaaren kirkko (Q5410336) Wikidatassa
|  | |
 | Turkansaari on Oulujoen saari Oulun kaupungin keskustasta noin kymmenen kilometriä itään Madekosken kaupunginosassa. Saaressa sijaitsee Turkansaaren ulkomuseo. Turkansaaren ulkomuseo kuuluu Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon. Sijainti 64.94833333°N, 25.70694444°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennettu kulttuuriympäristö 4687 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Turkansaaren ulkomuseo (Q7855024) Wikidatassa
|  | |
 | Varjakan saha oli Varjakansaarella Oulunsalon Varjakassa vuosina 1900–1928 toiminut sahalaitos, joka oli aikanaan Pohjoismaiden suurin. Sahan rakennutti vuonna 1898 perustettu Varjakka Trävaru Aktiebolaget. Vuonna 1912 saha siirtyi vastaperustetun Ab Uleå Oy:n hallintaan. Enimmillään sahan palveluksessa oli noin 700 henkilöä. Varjakan saarella oli sahan pääkonttori, työntekijöiden asuntoja, ruokala, kaksi kauppaa, elokuvateatteri ja oma palokunta. Varjakan saarelta päästiin mantereelle Hulinaksi ristityn kapulalossin avulla. Rakennettu kulttuuriympäristö 4352 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Varjakan saha (Q5391686) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Varjakan saha. Varjakansaari tai lyhyesti Varjakka on saari Perämerellä Oulun kaupungin Varjakan edustalla Kempeleenlahden länsiosassa. Saarella toimi vuosina 1900–1928 Varjakan saha. Sijainti 65.000333333333°N, 25.303°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Varjakansaari (Q18662733) Wikidatassa
|  | |
Välikangas rautakautinen hautaröykkiö Oulussa Sijainti 64.96401431°N, 25.53083975°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 564010022 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Välikangas (Q65106599) Wikidatassa
|  | ||
 | Ylikiimingin kirkko on puinen erivartinen ristikirkko, joka valmistui todennäköisesti vuonna 1786. Sen on suunnitellut pietarsaarelainen rakennusmestari Jacob Rijf. Kirkossa on 550 istumapaikkaa. Kirkko kuuluu Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon. Sijainti 65.029833333333°N, 26.126583333333°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (305117) ja kohde (200680) Rakennusperintörekisterissä.
Rakennettu kulttuuriympäristö 1331 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Ylikiimingin kirkko (Q13514087) Wikidatassa
Arkkitehti Jacob Rijf
|  |
- Pohjois-Pohjanmaan kulttuuriperintökohteet kunnittain