Wikiprojekti:Wiki Loves Monuments/Luumäki
Kohdelistat eivät sisällä jokaista rekisteröityä kulttuuriperintökohdetta. Niiden avulla voi saada yleisnäkymän kulttuuriperintökohteistamme. Muinaisjäännösten, rakennettujen kulttuuriympäristöjen ja rakennusperinnön osalta ajantasaiset luettelot löytyvät Kulttuuriympäristön palveluikkuna -palvelusta.
- Etelä-Karjalan kulttuuriperintökohteet kunnittain
Kuvauskohteet: Luumäki.
Ievasvuoren kalliomaalaus sijaitsee Hiijärven länsirannalla Luumäellä Etelä-Karjalassa. Maalaus on ajoitettu kivikaudelle. ![]() ![]() ![]() | ![]() | ||
Inkilän kalliomaalaus on entinen kalliomaalaus Tuohtiaisen itärannalla Luumäellä Etelä-Karjalassa. Sen löysi Timo Miettinen vuonna 1980 ja maalaus näkyi vielä 1990-luvun alussa, mutta sitten on rapakivigraniitin pinta rapautunut ja kuviot ovat hävinneet. Maalaukset ajoitettiin kivikaudelle tai pronssikauden alkuun. ![]() ![]() ![]() | ![]() | ||
Kalamaniemen kalliomaalaukset ovat kaksi kalliomaalauskohdetta, jotka sijaitsevat samassa Kalamaniemessä noin 500−600 metrin etäisyydellä toisistaan. Kalliomaalauksia kutsutaan tässä numeroilla I ja II ja ne sijaitsevat Tuohtiaisen itärannalla Luumäellä Etelä-Karjalassa. Maalaukset löysi Timo Miettinen vuonna 1980 ja ne ajoitetaan kivikauteen tai pronssikauden alkuun. ![]() ![]() ![]() | ![]() | ||
Kissanonnenkangas 1 historiallinen hautausmaa Luumäellä ![]() ![]() ![]() | ![]() | ||
Kotkaniemi on Luumäellä sijaitseva maatila, joka oli Suomen presidentti P. E. Svinhufvudin eli Ukko-Pekan pitkäaikaisin koti. Se on ollut Museoviraston omistuksessa ja kotimuseona mutta siirtyi Senaatti-kiinteistölle, jolta Museovirasto vuokraa sitä. Toiminnasta vastaa Kotkaniemi-säätiö. Kotkaniemi remontoitiin kesällä 2017, remontti valmistui marraskuussa 2017, ja museo avautui yleisölle toukokuussa 2018. Kesällä 2018 museolle avautui myös kahvila, joka kantaa nimeä Ellen. Museo sijaitsee Itsenäisyydentien varressa. ![]() ![]() ![]() | ![]() | ||
Kurvi keskiaikainen ja rautakautinen jatulintarha Luumäellä ![]() ![]() ![]() | ![]() | ||
Kurvila ei määritelty jatulintarha Luumäellä ![]() ![]() ![]() | ![]() | ||
Luumäen kirkko on puukirkko Luumäen kunnassa Etelä-Karjalassa. Kirkon piirustukset on laadittu Carl Ludvig Engelin johtamassa Intendentinkonttorissa, ja ne valmistuivat 1833. Piirustukset laati Intendentinkonttorin konduktööri Anders Fredrik Granstedt, ja ne noudattivat Engelin vuonna 1824 suunnitteleman Alajärven kirkon piirustuksia. Luumäen kirkko rakennettiin 1843–1845 ja vihittiin käyttöön 1845. ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() | ![]() | ||
Luumäen kirkon tapuli Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Luumäen kirkko.
![]() ![]() ![]() | |||
Muuraisvuorten kalliomaalaus sijaitsee Luumäellä Kivijärven länsipäässä Etelä-Karjalassa. Maalauksen löysi Timo Miettinen vuonna 1980. ![]() ![]() ![]() | ![]() | ||
Myllyojan eli Myllylammen kalliomaalaus sijaitsee Tuohtiaiseen laskevan Myllyojan varressa Luumäellä Etelä-Karjalassa. Tämän pienen mutta selvän kalliomaalauksen löysi Kimmo Seppänen vuonna 1985 ja se ajoitetaan kivikaudenloppuun tai pronssikauden alkuun. Timo Miettinen on laskenut sille ajoituksen 3 200 eaa. kohteen korkeuden mukaan. ![]() ![]() ![]() | ![]() | ||
Mörtinkiven kalliomaalaus on suureen siirtolohkareeseen maalattu kalliomaalaus, joka sijaitsee Luumäellä Etelä-Karjalassa. Kivi on Luumäen suurin siirtolohkare. Punaväriläiskä sijaitsee noin 80 senttimetrin korkeudella maan pinnasta ja on kooltaan 16×17 senttimetriä. Siitä ei tunnisteta mitään kuvioita eikä sitä ole ajoitettu. ![]() ![]() ![]() | ![]() | ||
Salmenpelto rautakautinen kuppikivi Luumäellä ![]() ![]() ![]() | ![]() | ||
Salpalinja, viralliselta nimeltään Suomen Salpa, oli talvisodan jälkeen vuosina 1940–1941 ja 1944 Suomen itärajan läheisyyteen Virolahdelta Savukoskelle rakennettu puolustuslinja. Kauimpana rajasta, jopa yli 100 kilometrin päässä, linja on Pohjois-Karjalassa. Salpalinja suunniteltiin Päämajan linnoitustoimistossa Kenraali Waldenin aloitteesta ja toimeksiannosta. ![]() ![]() | |||
Siliävuoren kalliomaalaus sijaitsee Virmojärven rannalla Luumäellä Etelä-Karjalassa. Pahoin haalistunut kalliomaalaus on ajoitettu kivikaudenloppuun tai pronssikauden alkuun, ja sen on löytänyt Timo Miettinen vuonna 1980. ![]() ![]() ![]() | ![]() | ||
Taavetin linnoitus 1773–1803 on Venäjän keisarikunnan armeijan Luumäelle rakennuttama linnoitus. Sen tarkoituksena oli estää tai hidastaa Ruotsin kuningaskunnan mahdollista hyökkäystä Turun rauhan rajojen takaa hattujen sodan jälkeen. Linnoitus nimettiin Katariina II:n käskystä Davidovskaja Krepostiksi eli Davidovin linnoitukseksi Pyhittäjä David Tessalonikalaisen mukaan. ![]() ![]() ![]() ![]() | ![]() | ||
Valkjärven kalliomaalaus sijaitsee Valkjärvellä Salpausselän itäpuolella Luumäellä Etelä-Karjalassa. Maalaus on ajoitettu väljästi kivikauteen. ![]() ![]() ![]() | ![]() | ||
Vaskivuoren kalliomaalaus sijaitsee Luumäellä Elkiänjärven itärannalla Etelä-Karjalassa. Kalliomaalausalue käsittää useita paikkoja noin 100 metrin matkalla, mutta löydettyjen merkkien lukumäärä on vähäinen. Maalaukset on ajoitettu kivikauden loppuun tai pronssikauden alkuun ja ne löysivät Timo Miettinen vuonna 1980. ![]() ![]() ![]() | ![]() |
- Etelä-Karjalan kulttuuriperintökohteet kunnittain