Wikiprojekti:Wiki Loves Monuments/Luumäki
Kohdelistat eivät sisällä jokaista rekisteröityä kulttuuriperintökohdetta. Niiden avulla voi saada yleisnäkymän kulttuuriperintökohteistamme. Muinaisjäännösten, rakennettujen kulttuuriympäristöjen ja rakennusperinnön osalta ajantasaiset luettelot löytyvät Kulttuuriympäristön palveluikkuna -palvelusta.
- Etelä-Karjalan kulttuuriperintökohteet kunnittain
Kuvauskohteet: Luumäki.
 | Ievasvuoren kalliomaalaus sijaitsee Hiijärven länsirannalla Luumäellä Etelä-Karjalassa. Maalaus on ajoitettu kivikaudelle.  Sijainti 60.977822°N, 27.3679°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
 Arkeologinen kohde 441010013 Muinaisjäännösrekisterissä
 Lue ja muokkaa kohdetta Ievasvuoren kalliomaalaus (Q18681849) Wikidatassa
|  | |
| Inkilän kalliomaalaus on entinen kalliomaalaus Tuohtiaisen itärannalla Luumäellä Etelä-Karjalassa. Sen löysi Timo Miettinen vuonna 1980 ja maalaus näkyi vielä 1990-luvun alussa, mutta sitten on rapakivigraniitin pinta rapautunut ja kuviot ovat hävinneet. Maalaukset ajoitettiin kivikaudelle tai pronssikauden alkuun. Sijainti 61.031939°N, 27.368712°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 441010004 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Inkilän kalliomaalaus (Q18681876) Wikidatassa
|  | |
| Kalamaniemen kalliomaalaukset ovat kaksi kalliomaalauskohdetta, jotka sijaitsevat samassa Kalamaniemessä noin 500−600 metrin etäisyydellä toisistaan. Kalliomaalauksia kutsutaan tässä numeroilla I ja II ja ne sijaitsevat Tuohtiaisen itärannalla Luumäellä Etelä-Karjalassa. Maalaukset löysi Timo Miettinen vuonna 1980 ja ne ajoitetaan kivikauteen tai pronssikauden alkuun. Sijainti 61.020521°N, 27.374315°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 441010010 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Kalamaniemen kalliomaalaukset (Q18681928) Wikidatassa
|  | |
Kissanonnenkangas 1 historiallinen hautausmaa Luumäellä Sijainti 60.91704192°N, 27.57923878°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 1000014234 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Kissanonnenkangas 1 (Q65105442) Wikidatassa
|  | ||
 | Kotkaniemi on Luumäellä sijaitseva maatila, joka oli Suomen presidentti P. E. Svinhufvudin eli Ukko-Pekan pitkäaikaisin koti. Se on ollut Museoviraston omistuksessa ja kotimuseona mutta siirtyi Senaatti-kiinteistölle, jolta Museovirasto vuokraa sitä. Toiminnasta vastaa Kotkaniemi-säätiö. Kotkaniemi remontoitiin kesällä 2017, remontti valmistui marraskuussa 2017, ja museo avautui yleisölle toukokuussa 2018. Kesällä 2018 museolle avautui myös kahvila, joka kantaa nimeä Ellen. Museo sijaitsee Itsenäisyydentien varressa. Sijainti 60.968194°N, 27.832083°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennettu kulttuuriympäristö 1714 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Kotkaniemi (Q18346687) Wikidatassa
|  | |
Kurvi keskiaikainen ja rautakautinen jatulintarha Luumäellä Sijainti 60.85829003°N, 27.41900471°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 441010007 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Kurvi (Q65105447) Wikidatassa
|  | ||
Kurvila ei määritelty jatulintarha Luumäellä Sijainti 60.85857571°N, 27.41952386°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 1000017318 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Kurvila (Q65105444) Wikidatassa
|  | ||
 | Luumäen kirkko on puukirkko Luumäen kunnassa Etelä-Karjalassa. Kirkon piirustukset on laadittu Carl Ludvig Engelin johtamassa Intendentinkonttorissa, ja ne valmistuivat 1833. Piirustukset laati Intendentinkonttorin konduktööri Anders Fredrik Granstedt, ja ne noudattivat Engelin vuonna 1824 suunnitteleman Alajärven kirkon piirustuksia. Luumäen kirkko rakennettiin 1843–1845 ja vihittiin käyttöön 1845. Sijainti 60.9185°N, 27.6662°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (305146) ja kohde (200709) Rakennusperintörekisterissä.
Rakennettu kulttuuriympäristö 1995 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Luumäen kirkko (Q14847070) Wikidatassa
 Arkkitehdit Rakennushallitus, Anders Fredrik Granstedt
|  | |
Luumäen kirkon tapuli Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Luumäen kirkko.
Rakennus (304693) ja kohde Luumäen kirkko (200709) Rakennusperintörekisterissä.
Rakennus (304693) ja kohde (200709) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Luumäen kirkon tapuli (Q64031014) Wikidatassa
| |||
| Muuraisvuorten kalliomaalaus sijaitsee Luumäellä Kivijärven länsipäässä Etelä-Karjalassa. Maalauksen löysi Timo Miettinen vuonna 1980. Sijainti 60.974907°N, 27.603699°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 441010002 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Muuraisvuorten kalliomaalaus (Q18682287) Wikidatassa
|  | |
| Myllyojan eli Myllylammen kalliomaalaus sijaitsee Tuohtiaiseen laskevan Myllyojan varressa Luumäellä Etelä-Karjalassa. Tämän pienen mutta selvän kalliomaalauksen löysi Kimmo Seppänen vuonna 1985 ja se ajoitetaan kivikaudenloppuun tai pronssikauden alkuun. Timo Miettinen on laskenut sille ajoituksen 3 200 eaa. kohteen korkeuden mukaan. Sijainti 61.003358°N, 27.349704°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 441010006 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Myllyojan kalliomaalaus (Q18682291) Wikidatassa
|  | |
| Mörtinkiven kalliomaalaus on suureen siirtolohkareeseen maalattu kalliomaalaus, joka sijaitsee Luumäellä Etelä-Karjalassa. Kivi on Luumäen suurin siirtolohkare. Punaväriläiskä sijaitsee noin 80 senttimetrin korkeudella maan pinnasta ja on kooltaan 16×17 senttimetriä. Siitä ei tunnisteta mitään kuvioita eikä sitä ole ajoitettu. Sijainti 60.899247°N, 27.806066°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 1000012973 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Mörtinkiven kalliomaalaus (Q18682309) Wikidatassa
|  | |
Salmenpelto rautakautinen kuppikivi Luumäellä Sijainti 60.88247295°N, 27.60232084°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 441010008 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Salmenpelto (Q65105446) Wikidatassa
|  | ||
 | Salpalinja, viralliselta nimeltään Suomen Salpa, oli talvisodan jälkeen vuosina 1940–1941 ja 1944 Suomen itärajan läheisyyteen Virolahdelta Savukoskelle rakennettu puolustuslinja. Kauimpana rajasta, jopa yli 100 kilometrin päässä, linja on Pohjois-Karjalassa. Salpalinja suunniteltiin Päämajan linnoitustoimistossa Kenraali Waldenin aloitteesta ja toimeksiannosta. Rakennettu kulttuuriympäristö 2021 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Salpalinja (Q164333) Wikidatassa
| ||
| Siliävuoren kalliomaalaus sijaitsee Virmojärven rannalla Luumäellä Etelä-Karjalassa. Pahoin haalistunut kalliomaalaus on ajoitettu kivikaudenloppuun tai pronssikauden alkuun, ja sen on löytänyt Timo Miettinen vuonna 1980. Sijainti 61.045078°N, 27.353682°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 441010005 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Siliävuoren kalliomaalaus (Q18682633) Wikidatassa
|  | |
 | Taavetin linnoitus 1773–1803 on Venäjän keisarikunnan armeijan Luumäelle rakennuttama linnoitus. Sen tarkoituksena oli estää tai hidastaa Ruotsin kuningaskunnan mahdollista hyökkäystä Turun rauhan rajojen takaa hattujen sodan jälkeen. Linnoitus nimettiin Katariina II:n käskystä Davidovskaja Krepostiksi eli Davidovin linnoitukseksi Pyhittäjä David Tessalonikalaisen mukaan. Sijainti 60.92257494°N, 27.55738998°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 1000001937 Muinaisjäännösrekisterissä
Rakennettu kulttuuriympäristö 1178 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Taavetin linnoitus (Q11895926) Wikidatassa
|  | |
| Valkjärven kalliomaalaus sijaitsee Valkjärvellä Salpausselän itäpuolella Luumäellä Etelä-Karjalassa. Maalaus on ajoitettu väljästi kivikauteen. Sijainti 60.880378°N, 27.912358°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 441000001 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Valkjärven kalliomaalaus (Q18682803) Wikidatassa
|  | |
| Vaskivuoren kalliomaalaus sijaitsee Luumäellä Elkiänjärven itärannalla Etelä-Karjalassa. Kalliomaalausalue käsittää useita paikkoja noin 100 metrin matkalla, mutta löydettyjen merkkien lukumäärä on vähäinen. Maalaukset on ajoitettu kivikauden loppuun tai pronssikauden alkuun ja ne löysivät Timo Miettinen vuonna 1980. Sijainti 60.872469°N, 27.8304°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 441010001 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Vaskivuoren kalliomaalaus (Q18682822) Wikidatassa
|  |
- Etelä-Karjalan kulttuuriperintökohteet kunnittain